Tohtori Christopher Ramsden on kliininen tutkija Yhdysvaltain kansallisessa ikääntymisen tutkimuslaitoksessa. ”Tarvitaan paljon lisää tietoa. He tekivät hienoa työtä, ja siitä on tulossa vielä paljon lisää tulevina vuosina, mutta tässä vaiheessa on vaikea saada siitä ruokaa koskevia suosituksia”, hän sanoi.
”Se todella korostaa hyvin suunniteltujen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tarvetta, jotta voidaan vastata joihinkin näistä kysymyksistä”, Ramsden lisäsi.
Tutkijat totesivat, että heidän tutkimuksessaan ei tarkasteltu, minkälaisista erityyppisistä elintarvikkeista ravintoaineet olivat peräisin. Ja se, sanoi Bethany O’Dea, muodostaa ”merkittävän puutteen ravitsemuksen näkökulmasta”. O’Dea on sydän- ja rintakehätautien ravitsemusterapeutti Lenox Hillin sairaalassa New Yorkissa.
”Esimerkiksi terveellisten hiilihydraattien, kuten omenan, syöminen on ravintoainetiheämpää ja parempaa kuin pussillisen prosessoituja perunalastuja”, O’Dea sanoi.
”Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon transrasvoja, joiden epäterveellisyydestä ja sydän- ja verisuonitautien syntyyn myötävaikuttavasta vaikutuksesta on raskaita todisteita”, hän huomautti.
Tutkijoiden mukaan nykyisissä maailmanlaajuisissa ohjeissa suositellaan, että 50-65 prosenttia ihmisen päivittäisistä kaloreista tulisi hiilihydraateista ja alle 10 prosenttia tyydyttyneistä rasvoista.
Dehghan ehdotti, että ”paras ruokavalio sisältää tasapainoisesti hiilihydraatteja ja rasvoja, noin 50-55 prosenttia hiilihydraatteja ja noin 35 prosenttia kokonaisrasvaa, mukaan lukien sekä tyydyttyneet että tyydyttymättömät rasvat.”
Kaikki elintarvikkeet sisältävät kolme tärkeintä elämälle välttämätöntä makroravintoaineita – rasvaa, hiilihydraattia ja proteiinia. Siitä, kuinka paljon ihmisen tulisi syödä optimaalisesti, on käyty keskustelua vuosikymmeniä, ja heiluri on ajan mittaan heilahtanut vähärasvaisesta ruokavaliosta vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Tässä tutkimuksessa Dehghan ja hänen kollegansa seurasivat yli 135 000:n 35-70-vuotiaan 35-70-vuotiaan ihmisen ruokavaliota ja terveydentilaa 18 maasta eri puolilta maailmaa saadakseen globaalin näkökulman ruokavalion terveysvaikutuksiin.
Osallistujat antoivat yksityiskohtaisia tietoja sosiaalisesta ja taloudellisesta asemastaan, elämäntavoistaan, sairaushistoriastaan ja nykyterveydestään. He täyttivät myös kyselylomakkeen säännöllisestä ruokavaliostaan, jonka avulla tutkijat laskivat heidän keskimääräiset päivittäiset kalorimääränsä rasvoista, hiilihydraateista ja proteiineista.