Jonkin aikaa otsikot olivat kaikkialla. Molecular Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuspätkän perusteella tiedotusvälineet uutisoivat nopeasti, että vauvan pään koon ja myöhempien koulumenestysten tai älykkyyden välillä on vahva korrelaatio.
Huffington Postin juttu oli vain yksi esimerkki: ”Babies With Larger Heads Have Better Cognitive Ability, Study Suggests”.
Henkilökohtaisesti olen varovainen: osittain siksi, että tiedän, että korrelaatio ei ole sama kuin syy ja seuraus, ja osittain siksi, että tiedän, että nämä tulokset perustuvat valtaviin ihmisjoukkoihin, joten ne eivät välttämättä päde mihinkään yksilöön.
Jättän siis tieteen asiantuntijoille ja pysyttelen sen sijaan aiheeseen liittyvässä asiassa, jonka ymmärrän hyvin: millaista on olla isopäisen vauvan vanhempi. (Tämä koskee vain syntymästä lähtien – isopäisen vauvan synnyttämiseen liittyvät kysymykset ovat ihan toinen juttu!)
Olen oppinut nämä asiat kokemukseni kautta kasvatettuani itse isopäisen vauvan. Katsokaa jos voitte samaistua …
Pukeutuminen
Vauvojen pukeminen on yksi niistä monista haasteista, jotka on lähetetty koettelemaan uusien vanhempien kärsivällisyyttä. Kaikki ne kasvupuvut ja prässinapit yhdistettynä vauvojen kiemurtelevuuteen on resepti siihen, että tuntee itsensä haparoivaksi ja raivostuneeksi.
Olin erityisen huono esikoiseni pukemisessa. Tajusin, että se ei johtunut pelkästään minun taitamattomuudestani (vaikka epäilen sen vaikuttaneen asiaan!), kun tajusin, miten valtava vauvani pää oli hänen muuhun vartaloonsa verrattuna. Vaikka bubini kuului pituudeltaan ja painoltaan pienimpään 3 prosenttiin väestöstä, hänen päänsä oli suurempi kuin 95 prosentilla väestöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritin saada 0000-kokoisia vaatteita koon 1 pään päälle.
Aloin pyytää häneltä anteeksi joka kerta, kun jouduin pukemaan häntä. Opin myös shoppailemaan huolellisesti ja tarkistamaan kaulakoot ennen ostamista. Monet perinnöksi tai lahjaksi saadut vaatteet olivat yksinkertaisesti mahdottomia pukea päälle, vaikka ne olivat ”oikeaa kokoa”. Minusta tuli tarkkasilmäinen etsiessäni toppeja, joissa oli erittäin hyödyllinen ”kirjekuori”-kaulamalli.
Lääketieteelliset huolenaiheet
Suuret päät voivat olla merkki älykkyydestä, mutta ne voivat olla merkki jostakin lääketieteellisestä ongelmasta. Lääkintähenkilökunta huomasi ensimmäisenä, kuinka suuri hänen päänsä oli hänen vartaloonsa nähden, ja tämä johti testeihin, joilla varmistettiin, ettei hänellä ole hydrokefalusta (ylimääräistä nestettä aivoissa) tai muita sairauksia. Onneksi hän nukkui pään ultraäänitutkimuksen läpi, mutta verinäytteenotto oli kokonaan toinen juttu.
Pään floppi
Päät ovat raskaita! Jopa aikuisena päämme muodostaa jopa 10 prosenttia koko kehomme painosta. Me emme tee tätä suurimman osan ajasta, kiitos hyvin kehittyneiden niskalihaksiemme työn, mutta toisin on vauvoilla, jotka aloittavat elämänsä niin, että päätä tukevien lihasten hallinta tai voima on hyvin vähäistä. Pään hallinnan kehittyminen on olennainen osa vauvan istumaan ja ryömimään oppimista. Tämän täytyy olla sitäkin vaikeampaa, kun pää on valtava!
Söpöystekijä
Tämä on se todellinen voittaja, kun vauvalla on iso pää. Kaikki vauvat ovat söpöjä, mutta ihmisinä meidät on ohjelmoitu ihastumaan ihmisiin, joilla on muuhun ruumiinrakenteeseen nähden iso pää. Tämä selittää kissanpentujen, koiranpentujen ja Disney-animaatiohahmojen vetovoiman. Kun näkee vauvan, jolla on iso pää (isot silmät, pulleat posket ja pehmeä iho vaikuttavat myös asiaan), hänellä on taipumus tuoda esiin parhaat puolet hoivaavasta itsestämme.
Ja se on hyvä asia, sillä isopäisen lapsen äitinä tarvitsin ison annoksen söpöyttä elättääkseni itseni noiden pukeutumissessioiden aikana …