Autosomaalinen dominoiva polykystinen munuaissairaus (ADPKD) on yksi yleisimmistä munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavista monogeenisistä syistä, ja sen maailmanlaajuinen esiintyvyys on arviolta 1 500-2500:sta elävänä syntyneestä, ja se koskettaa noin 13:aa miljoonaa ihmistä maailmassa. ADPKD:lle on ominaista useiden munuaiskystien asteittainen kehittyminen ja laajeneminen kaikissa nefronisegmenteissä, mikä johtaa asteittain loppuvaiheen munuaistautiin (ESKD) 50 prosentilla potilaista 60 vuoden ikään mennessä.
ADPKD syntyy mutaatioiden seurauksena PKD1- (80 %:lla potilaista) tai PKD2- (15 %:lla potilaista) geeneissä, jotka koodaavat vastaavasti proteiineja polykystiini-1 (PC1) ja -2 (PC2). Potilailla, joilla on PKD2-mutaatioita, on lievempi fenotyyppi ja he saavuttavat ESKD:n noin 20 vuotta myöhemmin kuin potilaat, joilla on PKD1-mutaatioita. Viime aikoina on löydetty harvinaista ja lievää fenotyyppiä aiheuttavia mutaatioita myös muista geeneistä, kuten GANABista, DNAJB11:stä ja ALG9:stä, mikä kuvastaa taudin fenotyyppistä vaihtelua. Lisäksi ADPKD on systeeminen sairaus, johon liittyy kystien muodostumista muissa elimissä, useimmiten maksassa; sydän- ja verisuonipoikkeavuuksia, kuten kallonsisäisiä valtimoiden aneurysmia ja sydämen läppävikoja; vatsa- ja nivustyriä sekä paksusuolen divertikuloosia.
Nyt on selvää, että kystien kehittyminen alkaa jo varhain elämässä, ja yhä useammat todisteet tukevat sitä, että munuaisvauriot alkavat lapsuuden aikana ensimmäisten kystien muodostumisen myötä. Glomerulussuodatusnopeuden (GFR) lasku ei kuitenkaan näy ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Kuitenkin 2-5 % ADPKD-potilaista sairastuu lapsuudessa, ja fenotyyppien kirjo on laaja. ADPKD-diagnoosin saaneilla lapsilla on proteinuriaa jopa 35 %:ssa tapauksista (BV Reddy ja AB. Chapman. Pediatric Nephrology 2017; 32:31-42), hypertensiota jopa 44 %:lla (L. Massella ym. Clinical Journal of the American Society of Nephrology 2018;13: 874-883) ja yli puolella on virtsan konsentraatiohäiriöitä (Seeman, T. ym. Physiological research 2004;53,629-634). Siksi nyt suositellaan, että oireettomia lapsia, joilla on ADPKD:n riski, olisi seurattava hypertension ja albuminurian varalta.
ADPKD:hen ei ole tällä hetkellä olemassa lopullista parantavaa hoitoa. Koska suurin osa tutkimuksista on peräisin aikuisten kohorteista, pitkittäistiedot suurista lasten ADPKD-kohorteista puuttuvat. Lapset edustavat kuitenkin erityistä kohderyhmää tulevaa hoitoa varten, mikä antaa paremmat mahdollisuudet munuaistoiminnan säilyttämiseen pitkällä aikavälillä.
Koska aikuisten ADPKD:n hoito on noussut harppauksin sen jälkeen, kun Tolvaptan-hoito on hidastanut taudin etenemistä, Tolvaptania koskevan pediatrisen lääketutkimuksen tuloksia on odotettavissa.
Julkistetussa ADPKD-kirjallisuudessa ei ole määritelty munuaisten kokonaistilavuuden (TKV), iän ja genotyypin lisäksi selkeitä ennustetekijöitä, eikä niitä tunneta lapsuudessa.
Työskennellessämme yhdessä ADPedKD:n parissa pyrimme täyttämään nämä puutteet ja saamaan paremman käsityksen ADPKD:n pediatrisesta näkökulmasta.
ADPedKD
Djalila Mekahlin (Leuven, Belgia) ja Max Liebaun (Köln, Saksa) aloitteesta käynnistetty ADPedKD on kansainvälinen pitkittäisrekisteri, johon kuuluu ADPKD-potilaita, joita on seurattu lapsuudesta lähtien.
Hankkeen tavoitteena on tarjota havainnollinen näyttöpohja yhtenäisille diagnostiikka-, seuranta- ja hoitomenetelmille, jotka koskevat muutettavissa olevia tautitekijöitä, kuten verenpainetautia, taudin etenemisen hidastamiseksi.
Sisäänotto- ja poissulkukriteerit on määritelty (ks. kohta ”ADPedKD:n käyttö”). ADPKD:n diagnoosi perustuu sukuhistoriaan, munuaisten kuvantamiseen ja/tai geneettisiin kriteereihin. Tietoon perustuvan suostumuksen jälkeen potilastiedot syötetään pseudonyymisti verkkopohjaiseen tietokantaan. Tietosuoja on turvattu SSL-yhteyksillä ja verkkosivun salasanarajoituksella. Kerätyt kliiniset tiedot analysoidaan tilastollisesti kokeneen bioinformatiikan asiantuntijan avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään kliiniseen alkuesitykseen sekä pre- ja perinataalihistoriaan.
Jos haluat liittyä ADPKD-rekisteriin ADPedKD, täytä rekisteröintilomake.