Theme is a pervasive idea presented in a literary piece. Teemat Albert Camusin mestariteoksessa Muukalainen. Romaani esittelee absurdiuden dilemman ja osoittaa myös ihmisluonnon pimeitä puolia, kuten välinpitämättömyyttä ja tunteetonta suhtautumista ihmissuhteisiin. Käsittelemme alla joitakin Muukalaisen tärkeimpiä teemoja.
Themes in The Stranger
Theme #1
Irrationaalisuus
Inhimillisten tekojen ja päätösten irrationaalisuus on yksi Muukalaisen tärkeimmistä teemoista. Camus esittelee Meursault’n hahmon osoittaakseen tämän irrationaalisuuden ihmisen toimissa, päätöksissä, elämässä ja ihmissuhteissa. Meursault ei esimerkiksi ota äidin kuolemaa sydämelleen ja jatkaa rutiinityötään, lukuun ottamatta lyhyttä lomaa äidin hautaamista varten. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on irrationaalista, että ihminen ei koe surua haudatessaan äitiään. Toisaalta Meursault’sta tuntuu epärationaaliselta, että hän itkee, kun vanhan rouvan kuolema oli väistämättä jonain päivänä edessä.
Samoin riippumatta siitä, puhuuko Meursault oikeudenkäynnissään vai ei, hänet tuomitaan kuolemaan, sillä maailma suhtautuu täysin välinpitämättömästi hänen ahdinkoonsa. Siksi hänestä tuntuu järjettömältä selittää asemaansa. Oikeudenkäynti ja sen kulku vaikuttavat yhteiskunnalliselta yritykseltä antaa rationaalinen järjestys merkityksettömiltä tuntuville asioille. Meursault’n reaktio ja hänen näennäinen oikeudenkäyntinsä todistavat, että irrationaalisuus on inhimillisten asioiden ytimessä.
Teema nro 2
Merkityksettömyys
Ihmiselämän, ihmisten välisten suhteiden ja maanpäällisen elämän merkityksettömyys on muukin Muukalaisen suuri teema. Meursault, Camus’n suukappale, osoittaa tämän merkityksettömyyden, kun hänen äitinsä kuolee ja surun sijaan hän lähtee seuraavana päivänä tavalliseen tapaan toimistoon ja nauttii elämästä Marien kanssa. Mielenkiintoista on, että Meursault ei myöskään rakasta Mariea. Hän menisi kuitenkin naimisiin hänen kanssaan, sillä avioliitolla tai rakkaudella ei ole hänelle merkitystä. Ne ovat merkityksettömiä, ja hänen näennäinen mieltymyksensä merkityksettömyyteen ohjaa hänen elämäänsä. Jopa tappaessaan ihmisen hän ei osoita mitään tunteita; elämä on merkityksetöntä, joten arabin tappamisella tai tappamatta jättämisellä ei ole mitään merkitystä. Hänen päätavoitteensa on ollut torjua hänet.
Jopa laillisista ja uskonnollisista auktoriteeteista Meursault’n taipumus merkityksettömyyteen jatkuu. Välinpitämättömyytensä vuoksi hän tekee merkityksettömiä tekoja. Lisäksi häntä nimitetään hirviöksi, koska hän jatkaa elämän ja maailman uskomista merkityksettömänä. Marie ja Raymond, jotka molemmat ovat taipuvaisia elämän intohimoihin, voimistavat hänen merkityksettömyyden tunnettaan.
Teema #3
Fyysisen maailman merkitys
Fyysinen maailma ja sen merkitys osana ihmiselämää on romaanin toinen suuri teema. Meursault näyttää olevan kiinnostuneempi elämänsä fyysisistä puolista kuin sen emotionaalisesta puolesta. Hän on kiinnostunut merkityksen löytämisestä, mutta kun hän ei löydä mitään, se piinaa häntä. Hänen huomionsa omiin fyysisiin nautintoihinsa ja välinpitämättömyytensä muiden intohimoja kohtaan tekee hänestä irrallisen inhimillisistä tunteista. Hänen välinpitämätön rituaalien suorittaminen äitinsä kuoleman johdosta ja välinpitämättömyyden osoittaminen omaa avioliittoaan kohtaan. Marien tunteet osoittavat, että hän on kiinnostunut vain omasta olemassaolostaan ja sen fyysisyydestä. Ehkä hänen arabin tappamisensa on osoitus siitä, ettei hän siedä muiden fyysistä väkivaltaa. Samalla hänen pohdiskelunsa olemassaolostaan tekee tästä fyysisyyden tunteesta aiempaa terävämmän.
Teema #4
Väärinkäytökset
Kommunikaation puute tai väärinkäytökset ovat toinen merkittävä näkökohta The Strangerissa. Olipa kyse sitten inhimillisten intohimojen, surun tai rakkauden kommunikoinnista, hahmojen keskuudessa vallitsee yleinen väärinymmärrys tarkoitetuista merkityksistä. Eniten väärin tulkittu hahmo on Meursault, jonka välinpitämättömyys vaikuttaa epäinhimilliseltä. Myös Raymond tulkitsee hänet väärin läheisestä ystävyydestään huolimatta. Vaikka hän tappaa arabin, joka osoitti häntä veitsellä, Raymond uskoo, että arabin tappaminen oli ystävällinen teko. Jopa hänen asianajajansa ja kappalainen eivät ymmärrä hänen kommunikaatiotaan, intohimojaan ja viimeisiä sanojaan.
Teema #5
Elämän absurdius
Meursault tuntee heti tarinan alussa, että hänet on tuomittu elämään elämänsä sellaisena kuin se on. Siksi hänestä tuntuu järjettömältä jatkaa elämää tällä tavalla. Hän ei pidä toimistossa työskentelystä ja pomonsa käskyjen toteuttamisesta, koska hän on taloudellisesti riippuvainen tästä työstä. Äidin kuolema vieraannuttaa häntä entisestään elämästä. Jopa Marien yritykset suostutella hänet naimisiin kanssaan tuntuvat hänestä järjettömiltä. Hän vain toimii maalaisjärjen mukaan, että kaikki kuolevat ja kaikki menevät naimisiin; mitä uutta ja kiinnostavaa siinä on?
Teema #6
Yksinpitämättömyys inhimillisiä intohimoja kohtaan
Yksinpitämättömyys inhimillisyyttä ja inhimillisiä intohimoja kohtaan on toinen Keskeinen teema, jota tutkitaan Muukalaisessa. Tämä välinpitämättömyys johtaa äärimmäiseen ja julmaan apatiaan. Meursault leimataan hirviöksi. Romaanin lopussa hän ei noudata asianajajansa ohjeita. Koska hän ei ole vuodattanut kyyneleitä eikä osoittanut katumusta siitä, että oli jättänyt naisen yksin, hän on hirviö, eikä siksi ansaitse myötätuntoa. Jopa kerronnassa näyttää jossain vaiheessa siltä, että Meursault osoittaa äärimmäistä välinpitämättömyyttä muita kohtaan, myös omaa äitiään ja tyttöystäväänsä kohtaan. Siksi hän kohtaa maailman välinpitämättömyyden, kun hänet vangitaan arabin tappamisesta.
Teema #7
Suhteiden vaikeus
Suhteiden solmimisen vaikeus on toinen romaanin pieni teema. Albert Camus osoittaa Meursault’n kautta, että on hyvin vaikeaa muodostaa suhteita henkilöön, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa omaa äitiään kohtaan. Jopa Raymondin ja Marien kanssa hänen suhteensa ovat enimmäkseen tunteettomia. Hän on syvästi välinpitämätön syvempiä suhteita kohtaan. Useimmiten hänen suhtautumisensa ihmissuhteisiin on pinnallinen. Hän ei koe avioliittoa niinkään tunnesidonnaiseksi ja suostuu vain tekemään Marien onnelliseksi. Hän yksinkertaisesti kieltäytyy myöntämästä, että hän rakastaa Mariea. Jopa tappotapahtuma on vain satunnainen eikä liity häneen millään tavalla.
Teema #8
Passiivisuus
Passiivisuus on toinen romaanissa toistuva teema. Meursault on ensimmäinen esimerkki tästä passiivisuudesta: hän haluaa vain seurata elämää, joka kulkee hänen silmiensä edessä. Hän tuntee itsensä vieraantuneeksi ja irralliseksi elämän virrasta, ikään kuin hän olisi olemassa vain katsellakseen. Hän seuraa äitinsä kuolemaa ja jopa tyttöystävänsä kosintaa. Jopa hänen oma reaktionsa tulevaa hirttäytymistä kohtaan on passiivinen. Hän vain miettii teloitustaan katselevaa väkijoukkoa.
Teema #9
Vieroitus
Vieroitus on toinen Meursault’n kautta esitetty romaanin sivuteema. Meursault ei tunne itsensä vieraantuneeksi vain itsestään, vaan hän tuntee itsensä vieraantuneeksi myös muista ja koko yhteiskuntarakenteesta. Hän tuntee itsensä vieraantuneeksi, koska hän on Algeriassa asuva ranskalainen. Hän tuntee itsensä vieraantuneeksi muista, koska hänen äitinsä on jättänyt hänet, eikä hän ole surullinen tästä tapahtumasta. Hän on niin vieraantunut yhteiskunnasta, että muut pitävät häntä hirviönä.
Teema #10
Liittymättömyys
Liittymättömyys on toinen romaanin sivuteema. Meursault osoittaa irrottautumista niin yhteiskunnasta kuin ihmissuhteissakin. Hän osoittaa, ettei ole kiintynyt äitiinsä suorittamalla tämän hautajaisriitit kylmästi. Hän ei reagoi kuolemantuomioonsa ja jättää sen nähtäväksi, miten yleisö reagoi.