Käyttötarkoitus: Huimaus ja huimaus ovat tärkeitä kansanterveydellisiä kysymyksiä erityisesti iäkkäillä potilailla. Yksittäistä huimausta/huimausta ilman neurologisia puutteita on harvoin pidetty verisuoniperäisenä oireena/merkkinä. Viime aikoina joissakin tutkimuksissa on ehdotettu, että verisuoniperäistä alkuperää olisi harkittava asentohuimauksen ja yksittäisen huimauksen tai pyörrytyksen yhteydessä, kun etiologia on epäselvä. Tässä tutkimuksessa pyrimme hahmottamaan huimauksen/huimauksen ja aivohalvauksen riskitekijöiden yhteyttä.
Menetelmät: Keräsimme aikuiset koehenkilöt, jotka saivat omalla kustannuksellaan aivojen terveystarkastuksen. Kaikille koehenkilöille oli tehty aivojen magneettikuvaus (MRI), magneettikuvausangiografia (MRA) ja kaulavaltimon duplex. Kaikkien koehenkilöiden päävaivat, pituus, paino, vyötärönympärys ja verenpaine kirjattiin ylös. Useimmilta otettiin verikokeet, mukaan lukien paastosokeri, kokonaiskolesteroli, matalan tiheyden lipoproteiini, korkean tiheyden lipoproteiini (HDL), triglyseridit ja virtsahappo (UA). Huimauksen/vertigon ja verikokeiden tietojen, verenpaineen, painoindeksin (BMI), vyötärönympäryksen, metabolisen oireyhtymän, kaulavaltimon dupleksin, hiljaisen aivoinfarktin, leukoaraioosin ja MRA:n välisiä suhteita analysoitiin.
Tulokset: Poissulkemisen jälkeen 210:stä koehenkilöstä kerättiin yhteensä 170. Analyysi osoitti, että huimaus/huimaus korreloi merkitsevästi iän, UA:n , BMI:n, miesten HDL:n ja naisten vyötärönympäryksen kanssa. Niistä naisten vyötärönympäryksellä oli suurin tilastollinen merkitsevyys (P = 0,001). Aivojen magneettikuvauksessa todetulla leukoaraioosilla oli myös läheinen yhteys huimaukseen/huimaukseen.
Päätelmät: Huolellisen tutkimuksen ja lähestymistavan jälkeen vaskulaarista alkuperää tulisi harkita huimauspotilailla, joiden etiologia on tuntematon.