Tapaus
Tapausselostus
31-vuotias naishenkilö, jolla oli aiemmassa sairaushistoriassaan todettu hidradenitis suppurativa, esiteltiin ensiapupoliklinikalle, jossa hän valitteli päänsärkyä, johon liittyi kuumetta. Päänsärkyä kuvailtiin nauhamaista, retro-orbitaalista painetta aiheuttavaksi, joka paheni liikkuessa. Suun lämpötila oli 102,0 °F. Muut elintoiminnot olivat normaaleissa rajoissa. Fyysinen tutkimus oli täysin merkityksetön, myös silmänpohjatutkimus näytti normaalilta ja Brudzinskin ja Kernigin merkit olivat negatiiviset. Rintakehän röntgenkuvauksessa, EKG:ssä ja pään tietokonetomografiassa ei ollut mitään poikkeavaa. Lannepisto tehtiin. Aivo-selkäydinneste näytti kirkkaalta. Likvorin laboratorioanalyysi oli karkeasti ottaen merkityksetön lukuun ottamatta 15 punasolua/µl. Potilas parani yhdellä annoksella parasetamolia/butalbitaalia, ja hänet kotiutettiin päivystysosastolta. Potilas palasi myöhemmin samana päivänä oireiden uusiutuessa. Hän oli jälleen kuumeinen. Potilaan beeta-hCG-arvo oli negatiivinen. Maksan toimintakokeet (LFT) olivat huomattavat: alkalinen fosfataasi (ALP) 224 U/L, aspartaattiaminotransferaasi (AST) 356 U/L, alaniiniaminotransferaasi (ALT) 371 U/L ja kokonaisbilirubiini 0,6 mg/dl. Amylaasi ja lipaasi olivat normaaleissa rajoissa. Potilas otettiin jatkotutkimuksiin. Kohdunkaulan, rintakehän ja lannerangan magneettikuvaus (MRI) osoitti aivoselkäydinvuodon, johon liittyi kohtalainen tulehdus epiduraalitilassa; kyseessä oli epiduraalinen paise. Häntä hoidettiin empiirisesti vankomysiinillä ja kefepiimillä. Hän pysyi kuumeettomana Naprosynilla. Virusperäisen meningoenkefaliitin ja bakteeriviljelyn tulos oli negatiivinen. Maksan patologian lisätutkimukset, mukaan lukien antimitokondriovasta-aine, sileän lihaksen vasta-aine, alfa-1-antitrypsiinitaso ja antinukleaariset vasta-aineet, olivat kaikki negatiivisia. Myös sytomegaloviruksen ja Epstein-Barr-viruksen IgM- ja IgG-vasta-ainetitterit olivat negatiivisia. Neljäntenä sairaalahoitopäivänä potilaalle kehittyi papulovesikulaarinen ihottuma, joka kohdistui oikeaan thenar eminenceen, vasempaan kyynärvarteen, vasempaan subclavia-alueeseen ja selkään. Plasman HSV-DNA-taso PCR:n avulla oli positiivinen HSV 2:lle. Hänellä oli myös huomattavat HSV1- ja HSV 2 -immunoglobiini M -vasta-ainetitterit ≥1:320. Hänen kädessään olevien rakkuloiden viljely oli positiivinen Herpes Simplex -isolaatille. Syfilis-vasta-aineen entsyymi-immunomääritys oli negatiivinen. Hänelle aloitettiin suonensisäinen asikloviirihoito 10 mg/kg 8 tunnin välein levinneen herpesinfektion vuoksi. Ihmisen immuunikatovirus-1:n (HIV-1) RNA:n kvantitatiivinen PCR-tutkimus oli negatiivinen. Asikloviirin aloittamisen jälkeen hänen LFT-arvonsa laskivat edelleen. Ennen kotiutusta hänen ALP-arvonsa olivat 155 U/L, AST 75 U/L ja ALT 175 U/L. Kolmen päivän kuluttua potilas siirrettiin suun kautta otettavaan valasikloviiriin ja kotiutettiin. Valitettavasti potilasta ei seurattu avohoitona, jotta hänelle olisi tehty toistuvia LFT-testejä normalisoitumisen vahvistamiseksi.