Talvivehnä, joka tunnetaan myös nimellä Triticum aestivum, kuuluu Paceae-heimoon. Sitä viljellään tavallisesti Great Plainsin alueella käteisviljaksi, mutta se on myös erinomainen viherlannoituskasvi. Talvivehnä on kotoisin Lounais-Aasiasta, ja venäläiset mennoniitit ottivat sen viljelyyn 1800-luvulla. Tämä kestävä yksivuotinen viljakasvi tarjoaa monia etuja tiivistyneelle ja ylikäytetylle maaperälle. Opi, miten talvivehnää viljellään maaperän tilan parantamiseksi, alttiiden alueiden korjaamiseksi ja eroosion minimoimiseksi.
Talvivehnän peittokasvien hyödyt
Talvivehnän peittokasvien tarkoituksena on vähentää veden ja tuulen aiheuttamaa eroosiota ja pidättää maaperää. Ne vähentävät myös kivennäisaineiden huuhtoutumista ja tiivistymistä, tukahduttavat rikkakasvien kasvua, vähentävät hyönteisten aiheuttamia tuholaisia ja tauteja sekä lisäävät sadon määrää.
Kaupallisilla maatiloilla yleisesti käytetyistä peittokasveista voi olla hyötyä myös kotipuutarhassa, jossa maaperän rakenne vahingoittuu rikkaruohojen kitkemisen, muokkaamisen, sadonkorjuun ja yleisen jalankulun vuoksi.
Tietäen, milloin talvivehnä istutetaan, saadaan aikaan juuria, jotka ilmastavat maaperää ja lisäävät veden imeytymistä ja pidätystä. Maanmuokkauksen jälkeen kasvi lisää orgaanista ainesta, joka piristää kotipuutarhan maaperän koostumusta.
Talvivehnän kasvattaminen kotona
Talvivehnästä tulee harvemmin rikkaruohoja, ja siitä on helpompi päästä eroon kuin ohrasta tai rukiista. Talvivehnä kypsyy hitaammin kuin jotkin viljakasvit, joten sitä ei tarvitse kiirehtiä lopettamaan aikaisin keväällä ja siten ottaa riskiä maan tiivistymisestä kosteana kautena.
Talvivehnän nurmikasvit ovat myös helpompia kasvattaa, sillä ne itävät ja vakiintuvat paljon nopeammin kuin katekasvit, kuten apila. Talvivehnän suosio peittokasvina kasvaa räjähdysmäisesti, koska se on halvempaa ja helpompaa hoitaa kuin ruis. Ruoho ei ole koristeellinen laji, ja se soveltuu parhaiten suuriin sänkyihin ja avoimille nurmialueille.
Milloin talvivehnää kannattaa viljellä
Paras aika talvivehnän kylvölle on syyskuun puolivälistä joulukuun alkuun. Istuta tämä sitkeä yksivuotinen viljakasvi siemenistä, joita on saatavana maatilojen tavarantoimittajilta, verkosta ja joistakin puutarhamyymälöistä.
Kasvattaessasi talvivehnää kotona levitä siemenet valmiiseen kylvöalustaan. Pidä kasvualusta kosteana itämiseen asti ja poista kilpailevat rikkaruohot.
Yleisiä talvivehnälajikkeita, joiden istuttamista peittokasviksi kannattaa harkita, ovat Hard Red, Soft Red, Durum, Soft White ja Hard White.
Miten talvivehnää kasvatetaan
Voidaksesi istuttaa talvivehnää peittokasviksi haravoi puutarha tasaiseksi, poista roskat ja suuret kivet.
Suorakylvä talvivehnä kuivaan maahan 6-14 tuuman (15-36 cm) levyisiin ja 5 cm:n (2 tuuman) syvyisiin riveihin tai yksinkertaisesti levitä siemenet, haravoi kevyesti ja kastele talvivehnä sumulle asetetulla puutarhaletkulla.
Pari kylmää viikkoa saa talvivehnän kukkimaan ja sen jälkeen lepäämään kevääseen asti, jolloin se voidaan sitten kyntää puutarhan mullassa.
Puutarhan mullassa.