Suomalainen kulttuuri on yhdistelmä lukuisia alkuperäisiä tapoja, joita edustavat kansalliskielet (germaaninen ruotsi ja uralilainen suomi), sauna sekä eurooppalaiset ja pohjoismaiset perinteet. Maantieteellisen sijaintinsa ja historiansa vuoksi Suomeen ovat vaikuttaneet voimakkaasti eri yhteisöt, kuten venäläiset, ruotsalaiset sekä lukuisat balttilaiset ja suomalaiset. Suomalainen kulttuuri rakentuu heidän perinteiselle elinkeinolleen ja tasa-arvoperinteelleen. Kulttuurieroja on edelleen maan eri alueiden välillä lähinnä sanastojen ja aksenttien eroissa.
Suomalaisen kulttuurin historia
Nykyinen Suomi kuului vuoteen 5000 eaa. asti kunda-kulttuuriin ja vuodesta 4200 eaa. vuoteen 2000 eaa. kuului kampakeramiikan kulttuuriin. Kiukaisten kulttuuri saapui lounaiselle rannikkoalueelle noin vuonna 2000 eaa. Ruotsin kruunu alkoi yhtiöittää Suomea vuosina 1100-1200, mutta Novgorod yritti saada alueen hallintaansa, mikä johti lukuisiin sotiin, joihin Venäjä ja Moskova liittyivät vuosina 1400-1700. Ruotsin ylivalta Itämeren alueella päättyi vuonna 1721 Nystadin rauhansopimuksen allekirjoittamiseen. Alue liitettiin Venäjään vuonna 1809 yli sadaksi vuodeksi. Sekä venäläinen että ruotsalainen kulttuuri vaikuttivat Karjalaan (paikka, jossa venäläiset ja ruotsalaiset taistelivat).
Kansa
Suomalaiset ovat Suomessa asuva suomenkielinen kansa. Suomalaiset on jaettu pienempiin alaryhmiin murteensa mukaan, mutta sisäinen muuttoliike ja kaupungistuminen ovat vähentäneet ryhmittelyn merkitystä. Heidän yhteiskuntansa kannustaa liberalismiin ja tasa-arvoon. Heidän perinteiseen uskonnolliseen vakaumukseensa vaikutti vahvasti norjalainen ja balttilainen pakanuus, joka muuttui 1200-luvulla, kun kristinusko saapui Suomeen. Tällä hetkellä noin 1,1 prosenttia väestöstä palvoo suomalais-ortodoksisessa kirkossa, kun taas 72,8 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Suomalaiset alakulttuurit
Suomessa on pitkä historia alakulttuureista, joista suurin on ruotsinkieliset suomalaiset. Ruotsinkielisillä suomalaisilla on ruotsinkielinen päivälehti, jonka kotipaikka on Helsingissä, ja ruotsalainen kansanpuolue, joka on ollut keskeinen osa heidän kulttuuriaan. Ruotsinsuomalaisilla on perinteensä. Toinen alakulttuuri Suomessa kuuluu Lapin alueella asuviin saamelaisiin. Saamelaisten äidinkieli ei ole suomi, ja he elävät paimentolaiselämää aivan kuten mustalaiset, jotka ovat olleet Suomessa 1600-luvulta lähtien.
Juhlat ja perinteet
Suomalaisten perinteet ja juhlapyhät ovat täydellinen sekoitus heidän pakanallisia tapojaan ja kristinuskoa. Heidän joulunsa noudattaa joulukuusiperinnettä ja adventtikalentereita. Suomalainen joulu alkaa 23. joulukuuta ja päättyy 26. joulukuuta jälkeen. Lahjat annetaan jouluaattona, ja ihmiset syövät joulupäivänä, jonka jälkeen saunotaan.
Suomalaisten pääsiäisjuhla on sekoitus pakanallisia ja kristillisiä tapoja. Lapset pukeutuvat yleensä ja kiertävät jakamassa narsisseja ovelta ovelle ja saavat vastalahjaksi karkkeja pääsiäislauantaina tai palmusunnuntaina. Yksi pääsiäisviikonloppuna toteutettavista pakanallisista perinteistä on nuotioiden polttaminen noitien loitolla pitämiseksi. Narsissien vaihtaminen makeisiin muistuttaa Halloween-juhlaa.
Sauna on Suomessa laajalti suosittu kuiva höyrysauna. Saunominen on kantasuomalaista alkuperää, joka juontaa juurensa 7000 vuoden taakse. Saunomisen tarkoituksena on kylpeminen lämmön auttaessa puhdistamaan ja avaamaan ihohuokosia.