Soldier Speaks Up A Decade After Pat Tillman’s Friendly-Fire Death

Pat Tillman, in a 2003 photo provided by Photography Plus. Tillman kuoli omien joukkojen tulituksessa Afganistanissa 22. huhtikuuta 2004. AP hide caption

toggle caption

AP

Pat Tillman, Photography Plusin toimittamassa kuvassa vuodelta 2003. Tillman kuoli omien joukkojen tulituksessa Afganistanissa 22. huhtikuuta 2004.

AP

Kymmenen vuotta Afganistanissa sattuneen omien joukkojen tulituksessa sattuneen välikohtauksen jälkeen, joka tappoi Yhdysvaltain armeijan rangerin ja entisen NFL-tähden Pat Tillmanin, yksi liipaisimesta erehdyksessä painaneista sotilaista sanoo, että häntä kummittelevat vieläkin demonit huhtikuun 22:nnen päivän yöstä 2004.

Steven Elliott kertoo NPR:n All Things Considered -ohjelmassa, että tapahtumayönä hän näki vain ”varjoisia hahmoja” ja että hänellä oli täysi syy uskoa, että kun hänen ryhmänjohtajansa, kersantti Greg Baker, avasi tulen, joka osoittautui Tillmanin asemaksi, alueella ei ollut mitään ”ystävällisiä joukkoja”.

”Olimme kaikki tulittaneet aseillamme eri asemia, siihen asti tehokkaasti vihollisen asemia”, Elliot kertoo juontaja Melissa Blockille. ”Aurinko oli laskenut noin 20 minuuttia, joten valaistusolosuhteet olivat vähintäänkin huonot.”

Elliott, entinen armeijan ranger, joka kantoi M240 Bravo-konekivääriampujaa ja oli ensimmäistä kertaa tulitaistelussaan sinä yönä, kun Tillman kuoli, puhui hiljattain ensimmäistä kertaa julkisesti ESPN:lle. Taustaksi ESPN kirjoittaa:

”Tapahtumat, jotka johtivat yhteen Yhdysvaltain sotahistorian surullisenkuuluisimmista omien joukkojen tulituksessa tapahtuneista kuolemantapauksista, olivat alusta alkaen täynnä epäilyjä: Kun armeijan Humvee oli hajonnut vuoristossa, esimiehet määräsivät Tillmanin joukkueen hajaantumaan, jotta Humvee voitaisiin siirtää; paikallinen rekkakuski palkattiin kuljettajaksi. Molemmilla ryhmillä oli kuitenkin vaikeuksia kommunikoida keskenään jyrkässä maastossa. Ja toinen ryhmä joutui pian kuuroutuvaan väijytykseen, ja sitä tulitettiin, kun se manööveröi kapeaa, kivistä kanjonipolkua pitkin.

”Tillmanin ryhmä, joka oli kulkenut edellä, kiipesi harjanteelle tarjotakseen apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneille rangeritovereilleen. Mutta Elliottin panssariajoneuvossa ollut ryhmänjohtaja, kersantti Greg Baker, tunnisti Tillmanin viereen sijoittuneen afgaanisotilaan viholliseksi ja avasi tulen, tappoi afgaanin ja sai Elliottin ja kaksi muuta jääkäriä tulittamaan Elliottin varjokuviksi kutsumia henkilöitä, joiden myöhemmin selvisi olleen Tillman ja silloin 19-vuotias Bryan O’Neal.”

Forensiset asiantuntijat ovat todenneet, että Elliottin aseen luodit eivät todennäköisesti olleet niitä, jotka tappoivat Tillmanin. Mutta se ei muuta mitään, hän sanoo NPR:lle.

Hän sanoo, että tapahtumapäivän iltana hän näki ryhmänjohtajansa hyökkäävän Tillmanin asemiin ja seurasi häntä.

”Muistan ajatelleeni vain sekunnin tai kaksi, mutta se tuntui pidemmältä – aikakäsitys keskellä tulitaistelua voi olla vääristynyt – että jos hän oli ampunut, ja ilman mitään muuta tietoa, joka osoittaisi, että kyseessä oli omien joukkojen asema, minun pitäisi myös ampua”, hän sanoo.

Tillmanin perheelle kerrottiin aluksi, että heidän poikansa kuoli vihollisen tulituksessa. Vasta yli kuukautta myöhemmin he saivat tietää hänen kuolemansa todelliset yksityiskohdat.

Sen joukossa, joita pidettiin pimennossa, oli myös aliupseeri Tillmanin oma veli Kevin, Elliottin joukkueessa ollut ranger-toveri.

Elliott sanoo, että hänen ja muiden yksikönjohtajat olivat ohjeistaneet häntä ja muita ”olemaan keskustelematta yksikön ulkopuolisten ihmisten kanssa, ja se johtui pääasiassa siitä, että asiaa tutkittiin vielä.”

”Uskoakseni toimin tietyllä naiiviuden tasolla”, hän sanoo. ” Ylemmät johtajat yrittivät suojella perhettä, eikä minulla ollut aavistustakaan siitä, että heitä olisi petetty missään vaiheessa.”

Elliott sanoo tunteneensa itsensä ”hyvin ristiriitaiseksi” siitä, että hän ei puhunut Kevin Tillmanin kanssa tragediasta.

”Minusta tuntui aina siltä, etten tiennyt, mitä sanoisin Kevinille”, Elliott sanoo. ”Se tuntui joltain, jota halusi vain välttää, ja se surettaa minua loputtomasti, etten yrittänyt silloin.”

Tänä päivänä Elliott, joka on kamppaillut alkoholismin, traumaperäisen stressihäiriön ja avioeron kanssa, jotka kaikki hän liittää omien joukkojen tulituksesta johtuvaan episodiin, sanoo, ettei ole koskaan kommunikoinut suoraan Tillmanin perheen kanssa.

”Tunsin aina oloni hyvin ristiriitaiseksi”, hän kertoo NPR:lle. ”Tiesin, että he olivat hyvin, aivan uskomattoman loukkaantuneita … menettäessään Patin, mutta sitten surun ja petoksen aiheuttamassa hämmennyksessä.”

Hän sanoo toivovansa, että hän voisi jonain päivänä puhua heidän kanssaan.

Sillä välin hän ja hänen vaimonsa tekivät sovinnon ja menivät uudelleen naimisiin vuonna 2010. Ja hän on keskustellut muiden omien joukkojen tulitukseen joutuneiden kanssa, enimmäkseen Vietnamissa palvelleiden sotilaiden kanssa.

”Joissakin noista keskusteluista minusta tuntui kuin olisin katsonut peiliin”, hän sanoo ja tukehtuu. ”Näin heidän silmissään tuhannen metrin tuijotuksen ja vain sen ratkaisemattoman tyhjyyden ja loukkaantumisen, jonka se tuo mukanaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.