Kunkin valtion hallitusmuoto määrää pitkälti sen, miten sen sisäpolitiikka muodostetaan ja toteutetaan. Autoritaarisissa hallituksissa hallitseva ryhmä voi ajaa sisäpoliittisia tavoitteitaan ilman hallittavan kansan myötävaikutusta tai suostumusta. Mutta parlamentaarisissa demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisten tahdolla on paljon suurempi vaikutusvalta.
Demokratiassa sisäpolitiikan muodollinen suunnittelu on pääasiassa vaaleilla valittujen johtajien, lainsäätäjien ja erikoistuneiden valtion virastojen vastuulla. Mutta myös monilla muilla tekijöillä on prosessissa merkitystä. Äänestäjät esimerkiksi määräävät, mitkä henkilöt ja poliittiset puolueet saavat valtaa päättää politiikasta. Joukkotiedotusvälineet jakavat tietoa ja mielipiteitä kotimaisista asioista ja vaikuttavat ihmisten uskomuksiin ja mielipiteisiin. Myös lobbarit, aktivistiryhmät ja muut järjestöt pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan monin eri tavoin. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi rahalahjoitukset, tukilupaukset, mainoskampanjat tai mielenosoitukset ja mielenosoitukset.
Kansallisen politiikan tehokkuus riippuu valtion byrokratiasta (virastojen järjestelmästä), joka panee lait ja ohjelmat täytäntöön. Joissakin tapauksissa byrokratia toimii hitaasti tai tehottomasti tai se ei sovella politiikkaa niin kuin se oli alun perin tarkoitettu. Sisäpolitiikkaan voi kohdistua haasteita myös tuomioistuimissa. Monissa maissa tuomioistuimilla on oikeusvalvontavalta, jonka ansiosta tuomarit voivat kumota minkä tahansa lainsäädännöllisen tai toimeenpanovallan toimen, jonka he katsovat olevan vastoin yhteiskunnan perustuslakia.