Vanhat roomalaiset ihastuivat väriaineeseen ja kutsuivat sitä nimellä purpura. Se oli kuitenkin niin kallista, että antiikin historioitsija Theopompus kertoi sen olleen kirjaimellisesti painonsa arvoinen hopeana. Tämän seurauksena vain etuoikeutetuilla, rikkaista senaattoreista tyrannimaisiin despootteihin, oli varaa pukeutua purppuranpunaisiin vaatteisiin.
Purppura säilyi kuninkaiden värinä jopa keskiajalla. Vaatevalmistajat löysivät uusia lähteitä väriaineelle ja tuottivat sinipunaisen värin, joka on lähempänä nykyisin tuntemaamme purppuraa.
Sanan purppura vanha englantilainen alkuperä
Vanhaa englantia puhuneet anglosaksit kutsuivat väriainetta purpuliksi. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät tästä sanasta vanhan englannin kielessä löytyvät valaistusta evankeliumikäsikirjoituksesta, joka on ajoitettu 7. vuosisadan lopulle tai 8. vuosisadan alkuun. Vasta 1300-luvun alussa englanninkieliset alkoivat käyttää sanaa purple viittaamaan väriaineen lisäksi myös väriin.
Nykyaikaisen tekniikan ansiosta purppuraa on onneksi helppo jäljentää. Se tarkoittaa, että voit käyttää sitä tunteaksesi itsesi kuninkaaksi tai kuningattareksi – ilman, että sinun tarvitsee avata säästöpossua.