Psykoedukaatio terapeutille

Psykoedukaatio Q & A

Mitä on psykoedukaatio?

Psykoedukaatio on terapeuttinen fokus, jossa asiakkaat opettelevat käytännöllisiä ja positiivisia tunne- ja käyttäytymistaitoja parantaakseen sopeutumistaan elämäänsä, hallitakseen tunteita ja tietoisuutta itsestään. Psykoedukatiivisessa lähestymistavassa arvostetaan koulutuksen merkitystä epäterveiden tai negatiivisten tunne- ja käyttäytymismallien muuttamisessa. Psykoterapiassa välineet, kuten terapiakäsikirjat, työlehdet, yksilö- ja ryhmäterapiatoiminnot ja visualisoinnit, auttavat asiakkaita kehittämään taitoja, joiden avulla he pystyvät selviytymään tavallisista inhimillisistä ongelmista, joita he kohtaavat jokapäiväisessä elämässä. Psykoterapiassa psykoterapeuttisissa tekniikoissa käytetään kasvatuksellisia taitoja terapiasuhteen kehittämisessä yksilö- ja ryhmäterapiassa. Se antaa asiakkaille välineitä, joita he tarvitsevat tehdäkseen muutoksia elämässään, tunteakseen itsensä voimaantuneeksi ja oppiakseen vinkkejä yksilöllisen henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman tehokkaaseen hallintaan. Psykoedukatiivinen ryhmäterapiatoiminta tekee ryhmistä sekä hauskoja että opettavaisia. Käyttämällä psykoedukatiivista lähestymistapaa tarjoan monia ilmaisia neuvontaan liittyviä työlehtiä ja käsiohjelmia sekä erilaisia ehdotuksia vuorovaikutteisista ryhmäterapiatoiminnoista. Nämä mielenterveyden työlehdet soveltuvat erinomaisesti yksilöterapiaan ja itseapuun sekä ryhmäkonsultointitoimintaan.

Psykokasvatukselliset alateemat

• Esimerkkejä psykokasvatuksellisista aiheista
• CBT, DBT ja positiivinen psykologia
• Metaforien käyttäminen mielenterveyden edistämisessä
• Sosiaalisen median käyttäminen psykokasvatuksessa

Mitä esimerkkejä psykokasvatuksellisista aiheista?

Psykoedukatiivisen lähestymistavan avulla asiakkaat oppivat arvokkaita elämäntaitoja siitä, miten hallita käyttäytymistään, tunteitaan, ihmissuhteitaan ja yleisesti parantaa mielenterveyttään oppimalla käytännön elämäntaitostrategioita. Stressinhallintatoimet, neuvontaryhmätoiminnot, joilla edistetään tiimityöskentelyä ja ihmissuhdetaitoja, sekä konfliktinratkaisuharjoitukset ovat vain muutamia esimerkkejä laajasta joukosta elämäntaitoaiheita, joita käytetään yksilöllisessä neuvonnassa ja psykoedukatiivisessa ryhmäterapiassa. Näitä ja monia muita aiheita käsitellään yksilöllisessä neuvonnassa, mielenterveysklinikoilla, laitos- ja avohoitoympäristöissä sekä koulujen ja korkeakoulujen neuvontakeskuksissa ja työpaikkojen hyvinvointiohjelmissa. Psykoedukatiiviset terapiaryhmätoiminnot ovat paljon tehokkaampia kuin ryhmäkäsittelyryhmät, joissa ei ole taitoja kehittävää osiota.

Coping-taidot paranevat merkittävästi asiakkailla, jotka oppivat tehokkaaseen ja vakiintuneeseen psykologiseen teoriaan ja käytäntöön, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja dialektiseen käyttäytymisterapiaan, perustuvia taitoja.

Opiskelua täydentävät aina erilaiset kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) neuvontaan tarkoitetut työvihkot ja DBT:n mukaiset työvihkot ja ohjelehtiset.

Esimerkkejä psykoedukatiivisista aiheista

• Kolmen viestintätyypin ymmärtäminen
• Stressinhallinta
• Hyväksiantaminen
• Sisäilmapiiriviestintä
• Positiivinen ajattelu Skills
• Anger Management
• People Skills or Soft Skills
• Conflict Management

Mitkä ovat esimerkkejä joistakin merkittävistä psykologian alan vaikutuksista, jotka ovat vaikuttaneet psykoedukaatioon?

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) sekä dialektinen käyttäytymisterapia (DBT) ovat kaksi esimerkkiä vakiintuneista tehokkaista modaliteeteista, jotka tarjoavat erilaisia kognitiivisia, käyttäytymis- ja tunnesäätelytaitoja, jotka auttavat asiakkaita hallitsemaan vihaa. Positiivinen psykologia tarjoaa myös strategioita hyvinvointiin ja on lähestymistavaltaan toimintapainotteinen.

Eikö psykoedukaatio vain kerro ihmisille, mitä tehdä?

Tämä on yleinen käsitys ihmisillä, jotka eivät ole tietoisia elämäntaitokoulutuksen tehokkuudesta ja psykologisesta perustasta. Psykoedukatiivinen lähestymistapa voidaan sisällyttää perinteiseen puheterapiaan, ja sitä voidaan käyttää valikoivasti silloin, kun tiettyyn taitoon on kiinnitettävä huomiota. joillakin asiakkailla ei ole taustaa ja oivallusta keksiä itse kaikkia vastauksia elämänsä ongelmiin, minkä vuoksi he hakevat ammattiapua. He luottavat siihen, että terapeutti välittää omaan psykologiseen ja mielenterveyskoulutukseensa perustuvaa tietämystään tunnistamaan tarvitsemiaan osa-alueita ja tarjoamaan välineitä ja perustan, jotta asiakas voi pohjimmiltaan täyttää oman elämäntaitojen työkalupakkansa.

Eikö elämäntaitojen harjoittelu ole enimmäkseen kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille?

Vaikka elämäntaitojen harjoittelun alue on ehkä saanut enemmän tunnustusta ja julkisuutta tunne-elämältään ja kehitykseltään vammaisten lasten ja aikuisten, myös päihdeongelmaisten, parissa tehtävässä työssä, todellisuudessa elämäntaidot ovat tärkeitä jokaiselle meistä. Me kaikki haluamme parempaa elämänlaatua ja kykyä saavuttaa tavoitteemme ja menestyä elämässä sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Käyttämällä analogiaa hyvin varustetusta kotitalouden työkalupakista, psykoedukatiivinen elämäntaitokoulutus tarjoaa meille vinkkejä ja työkaluja, joiden avulla voimme tehokkaasti hallita elämäämme henkisesti, emotionaalisesti, ihmissuhteissa ja käyttäytymisessä maailmassa, jossa pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksiamme.

Mitä esimerkkejä psykoedukatiivisista kirjoista on ja miten niitä käytetään?

Vinkkejä ja työkaluja terapeuttiseen työkalupakkiin -sarjani kolme kirjaa tarjoavat psykologeille, sosiaalityöntekijöille, mielenterveysavustajille, psykoterapeuteille, päihdeohjaajille, opinto-ohjaajille, opinto-ohjaajille, ryhmäterapeuteille ja työhyvinvointikouluttajille arvokasta psykoedukatiivista materiaalia vuorovaikutteiseen ja kokemusperäiseen taitojen kartuttamiseen erilaisista elämänaiheista. Nämä mielenterveyskoulutuksen CE-tarjoajan ja kustantajan, PESI:n, julkaisemat kirjat sopivat erinomaisesti työhön sekä laitos- että avohoitopotilaille ja tarjoavat erilaisia psykoedukatiivisia käsiohjelmia, työpapereita, vuorovaikutteisia ryhmätoimintoja, visualisointeja ja miniluentoja, jotka on suunniteltu tiedottamaan ja harjoittelemaan taitoja.

Terapeuttinen kumppani (Therapeutic Companion, Therapeutic Companion) on itsekustannettu asiakaskohtainen, itseohjautuva käsikirja, joka alunperin on tarkoitettu työkalupakkisarjani liitteeksi. Ne tarjoavat monia vapaamuotoisia monistettavia terapiakäsikirjoja ja -työselosteita. Suurin osa niistä on kognitiivisen käyttäytymisen työohjeita ja kommunikaation työ- ja käsikirjoja, jotka voivat auttaa itseapua rakastavaa rakentamaan taitoja elinikäiseksi.

Mitä esimerkkejä psykoedukatiivisista käsikirjoista ja työlehdistä?

Seuraavassa on esimerkkejä omista psykoedukatiivisista käsikirjoistani ja työlehdistä, joista osa on otettu Vinkkejä ja työkaluja -sarjasta. Nämä kaikki ovat ilmaisia mielenterveyden käsikirjoituksia ja neuvonnan työpapereita, joita voit käyttää terapia-asiakkaidesi kanssa. Ne koostuvat viestintätaitojen käsikirjoituksista, kognitiivisen käyttäytymisterapian työlehdistä ja käsikirjoituksista, ideoista terapiaryhmäharjoituksiin sekä stressinhallintatoimista ja -työselosteista.

• Kolmen viestintätyypin ymmärtäminen
• Viestinnän opettelu – Lapsille, nuorille ja aikuisille
• Vakuuttavan käyttäytymisen tarkistuslista
• Kolme viestintätyyppiä
• Retoriikkakysymykset – Put downit naamioituneina!
• Aggressiivinen, ei-aggressiivinen ja asettautuva. Osaatko erottaa ne toisistaan?
• Kommunikoida tahdikkaasti ja hienovaraisesti
• Tehokas vs. tehoton viestintä
• Käännä ”sinä”-viestit ”minä”-viesteiksi
• Agressiivisen ja ei-assistentiivisen käyttäytymisen ymmärtäminen
• Ajattele terveellisemmin! Crack the NUTS and Eliminate the ANTS!
• Ongelmalliset ajattelutavat
• Varo näitä kognitiivisia vääristymiä!
• Tunnista sisäiset ydinuskomuksesi
• Stressinhallinta- ja tiimityöskentelytehtävä
• Stressipaketin käsikirja
• Vinkkejä emotionaaliseen sietokykyyn

Neuvojan rooli opettajana ja elämäntaitojen kasvattajana

Kliinisen psykologian tutkinto-ohjelmassani psykoanalyyttinen suuntautumisvaihtoehto 70-luvulla, minulle opetettiin, että terapia keskittyi pitkälti sen paljastamiseen, miten menneisyys oli edelleen läsnä jokapäiväisessä elämässä. Silloin ajateltiin, että vain valottamalla syvälle juurtuneita asioita ihminen voi siirtyä ohi siitä, mikä oli saanut hänet jumiutumaan, lisääntyneen oivalluksen ja ymmärryksen myötä. Opin kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta vasta jatko-opintojen jälkeen, ja olin hämmästynyt siitä, miten pelkkä itsensä puhumisen muuttaminen voi todella muuttaa elämää ja onnellisuuskerrointa. Käytännössäni huomasin kuitenkin, että edes se ei riittänyt. Pelkkä oivallus ajattelumalleista ei muuta asioita, varsinkaan jos tavat ovat syvälle juurtuneita. Joskus ”tietäminen paremmin” ei tarkoita, että voisimme todella ”tehdä paremmin”. Jos näin olisi, me kaikki harrastaisimme säännöllisesti liikuntaa ja olisimme trimmissä kunnossa! Monien asiakkaiden kohdalla jotkut, riippumatta siitä, kuinka paljon he tunnistavat irrationaalisia ajatuksiaan ja tietävät, miten he voivat korvata ne rationaalisemmilla ajatuksilla, jäävät jumiin. Miksi? Heillä ei ole uusia taitoja toimia toisin!

Tässä kohtaa tulee esiin ajatus psykoterapeutista psykoedukaattorina. Terapeutin tehtävänä ei ole vain kuunnella, tukea ja tarjota palautetta ja ehdotuksia – sen tehtävänä on myös opettaa! Opettaminen ei tarkoita kertomista! Pikemminkin käyttämällä oppimisvälineitä, kuten käsikirjoituksia, työpapereita, roolileikkejä, visualisointia, kokemuksellisia aktiviteetteja ja miniluentoja, terapeutit voivat olla ainutlaatuisessa asemassa tarjotessaan ”miten” muutosten tekeminen tapahtuu. Minulla on esimerkiksi elämäntaitojen käsikirja, jonka olen koonnut monista parhaista käsikirjoituksistani ja työlehdistä, ja asiakkaat kokevat, että istuntojen väliset ”kotitehtävät” tarjoavat heille tilaisuuden harjoitella ja vahvistaa terapiassa opittuja käsitteitä.

Elämäntaitojen opettaminen ei ole sitä, että asiakkaalle kerrotaan, mitä hänen pitäisi tehdä – se on sitä, että hänelle opetetaan strategioita, joita hän ei ole koskaan oppinut koulussa tai elämässä. Tämä ennakoiva lähestymistapa antaa asiakkaille työkaluja elämää varten ja auttaa heitä kokemaan muutoksen rakentavasti. Puhumisen lisäksi on ”tekemistä”, ja voit tarjota asiakkaille elintärkeitä mahdollisuuksia kokea ja kokeilla uusia käyttäytymismalleja, ajatuksia ja taitoja. Kokemukselliset harjoitukset saattavat pystyä murtamaan jopa kaikkein voimakkaimmin pystytetyt epäterveelliset tavat ja puolustukset.

Kuten Konfutse niin osuvasti sanoi: ”Opeta minua, niin unohdan, näytä minulle, niin muistan, ota minut mukaan, niin ymmärrän.”

Käytän kotitehtävien sijasta termiä ”itseaputehtävät”, koska kotitehtävillä saattaa olla negatiivisia mielleyhtymiä vuosien koulunkäynnin jälkeen. Itseaputehtävät auttavat asiakkaita olemaan aktiivisempia ja vastuullisempia omasta kasvustaan ja hyvinvoinnistaan. Itsehoitotehtävät muuttavat ”mitä ” ”miten”:ksi.”

Yksi suosikkineuvontatehtävistäni on esimerkiksi sellainen, jossa verrataan kolmea viestintätyyppiä, Assertiivista, ei-assertiivista ja aggressiivista, sekä niiden syitä, ominaisuuksia ja hyötyjä. Oppimisen vahvistamiseksi minulla on työlehtisiä, joita asiakkaat tekevät istuntojen välillä muuttaakseen aggressiiviset tai ei-assertiiviset esimerkit assertiivisiksi esimerkeiksi. Aggressiivisten ”sinä”-lausuntojen korvaaminen vakuuttelevilla ”minä”-lausunnoilla antaa asiakkaillesi mahdollisuuden harjoitella oppimaansa. Suosittelen, että he säilyttävät käsiohjelmat näkyvällä paikalla, jotta he voivat viitata niihin säännöllisesti oppiakseen uusia taitoja. Terapiakäsikirjat ja -työselosteet sekä toisinaan ”rekvisiitta”, joka auttaa heitä pysymään ”maalissa”. Yksi ”rekvisiitta” on kuminauha, jota pyydän joitakin asiakkaitani pitämään ranteessaan ja napsauttamaan sitä varovasti joka kerta, kun he huomaavat ajattelevansa tai käyttäytyvänsä negatiivisella tavalla.

Nopeat ja helpot ryhmäterapiatoiminnot voivat myös olla varsin tehokkaita. Seuraavassa on esimerkki aktiviteetista, jota voit tehdä terapiaistunnoissasi ja joka sopii hyvin myös ryhmille, Yksi yksinkertainen harjoitus tarjoaa vakuuttavan esimerkin joustavan ajattelun tärkeydestä ja halukkuudesta nähdä asiat toisista näkökulmista.

Sormet yhteen niin, että sormet lukittuvat toisiinsa. Kumpi peukalo on ylhäällä? Ryhmätilanteessa noin puolella on vasen peukalo ylhäällä ja puolella oikea, riippumatta oikea- tai vasenkätisyydestä. Huomaa, että se, mikä joillekin on luonnollista, ei ole luonnollista toisille. Tämä edustaa käsityksiämme – ajattelemme, että ihmiset näkevät asiat samalla tavalla, ja tämän käytännön harjoituksen avulla huomaamme, että tämä ei ole totta! Siirrä nyt sormiasi vastakkaiseen suuntaan (varmista, että kaikki sormet ovat eri tavalla kiinni, eivät vain peukalot). Miltä se tuntuu? Yleisiä vastauksia ovat ”outo, outo, epämukava”. Joillekin ihmisille se on kuitenkin vaivatonta ja luonnollista! Näin ollen tämä ”kädet kädessä” -harjoitus toimii vertauskuvana siitä, miten meidän on siirrettävä ajatteluamme vain hieman, jotta voisimme ajatella eri tavalla. Se voi muistuttaa sinua myös siitä, että sinun on oltava ennakkoluuloton kuunnellessasi muita sen sijaan, että odotat heidän näkevän asiat omalla tavallasi. Haluatko edistyneemmän version? Kokeile samaa harjoitusta käsien taittamisella! Useimmat ihmiset huomaavat tämän tekevän vielä suuremman vaikutuksen, sillä vain noin puolet ihmisistä taittaa kätensä kuten sinä!”

Kuten huomaat, neuvojilla on ainutlaatuinen tilaisuus auttaa asiakkaitaan paitsi tukemalla, empaattisella kuuntelemisella ja opastuksella, myös itse asiassa toimimalla elämäntaitojen kouluttajana, joka voimaannuttaa asiakkaita auttamaan itseään! Auta asiakkaitasi oppimaan vinkkejä ja välineitä stressinhallintatekniikoiden ja positiivisen ajattelun kehittämiseksi ja auta heitä laatimaan yksilöllinen henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Olipa kyse sitten yksilö- tai ryhmäterapiatoiminnasta, tämän sivuston linkeistä saat ideoita, joiden avulla voit tarjota asiakkaillesi taitoja, jotka kestävät koko elämäsi.