Polttoainesäiliö

Polttomoottorikäyttöisellä autolla, jonka säiliö on täynnä, kuljettava enimmäiskuljetusmatka on säiliön tilavuuden ja polttoainetaloudellisuuden (kilometreinä gallonaa kohti) tulo. Vaikka suuremmat säiliöt lisäävät maksimimatkan pituutta, ne vievät myös enemmän tilaa ja (varsinkin täyteen täytettyinä) lisäävät kokonaispainoa, mikä edellyttää suurempaa polttoaineen kulutusta saman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Polttoainesäiliön kapasiteetti on siis tulosta suunnitteluun liittyvistä kompromisseista. Useimmissa pienissä autoissa polttoainesäiliön tilavuus on 45-65 litraa (12-17 gallonaa); alkuperäinen Tata Nano -malli on poikkeuksellinen 15 litran polttoainesäiliöllään (4 gallonaa). Maastureissa ja kuorma-autoissa on yleensä huomattavasti suuremmat polttoainesäiliöt.

Jokaista uutta ajoneuvoa varten kehitetään erityinen polttoainejärjestelmä käytettävissä olevan tilan käytön optimoimiseksi. Lisäksi yhtä automallia varten kehitetään erilaisia polttoainejärjestelmän arkkitehtuureja riippuen auton tyypistä, polttoainetyypistä (bensiini tai diesel), suutinmalleista ja alueesta.

Autojen polttoainesäiliöiden valmistukseen käytetään kahta tekniikkaa:

  • Polttoainesäiliöt ovat metallia (terästä tai alumiinia), jotka on hitsattu stanssatuista levyistä. Vaikka tämä tekniikka on erittäin hyvä polttoainepäästöjen rajoittamisessa, se on yleensä vähemmän kilpailukykyinen ja siten vähemmän markkinoilla, vaikka viime aikoihin asti autojen polttoainesäiliöt valmistettiin lähes yksinomaan metallilevyistä.
  • Muoviset korkean tiheyden polyeteenistä (HDPE) valmistetut polttoainesäiliöt, jotka valmistetaan puhallusmuovaamalla. Puhallusmuovatusta HDPE:stä voidaan tehdä monimutkaisia muotoja, jolloin säiliö voidaan esimerkiksi asentaa suoraan taka-akselin päälle, mikä säästää tilaa ja parantaa törmäysturvallisuutta. Aluksi oltiin huolissaan HDPE:n alhaisesta murtumiskestävyydestä verrattuna teräkseen tai alumiiniin. Huoli turvallisuudesta ja pitkäaikaisesta toimintakyvystä olisi otettava huomioon ja sitä olisi seurattava.

Nykyaikaisissa autoissa polttoainesäiliön täyttöaukon luukku avataan usein kauko-ohjatusti sähkömoottorin tai vaijerin avulla. Sekä mukavuuden että turvallisuuden vuoksi monia nykyaikaisia polttoainesäiliöitä ei voi avata käsin tai muulla tavoin auton ulkopuolelta.

Varasäiliö Muokkaa

Joskus varasäiliöksi kutsuttu polttoainesäiliö on toissijainen polttoainesäiliö (monissa autoissa/pyörissä siinä on noin 15 % ensisijaisen säiliön kapasiteetista) Näitä on yleisemmin polkupyörissä, vanhemmissa autoissa (joissakin autoissa ei ole polttoainemittareita) ja ajoneuvoissa, jotka on suunniteltu pitkän matkan matkoille tai erikoiskäyttöön. Mittaristossa oleva merkkivalo ilmaisee, kun polttoaineen taso laskee säiliössä tietyn pisteen alapuolelle. Nykyistä standardia ei ole olemassa, vaikka näitä tietoja pyritäänkin keräämään kaikista autoista.

Kestävyyskäyttöön muunnetuissa ajoneuvoissa ensisijainen (auton mukana tuleva) säiliö muutetaan varasäiliöksi ja asennetaan suurempi säiliö. Joihinkin 4×4-ajoneuvoihin voidaan jälleenmyyjän toimesta asentaa toissijainen (tai alisäiliö).

Laiva pullossaMuutos

Polttoainesäiliö ”laiva pullossa” on TI Automotiven Rastattissa Saksassa kehittämä valmistusmenetelmä, jossa kaikki polttoaineen jakelukomponentit, mukaan lukien pumppu, ohjauselektroniikka ja suurin osa letkuista, on koteloitu puhallusvalettuun muoviseen polttoainesäiliöön, ja se on nimetty perinteisen ”laiva pullossa” -materiaalin mekaanisen palapelin mukaan. Tekniikka kehitettiin polttoainehöyrypäästöjen vähentämiseksi vastauksena PZEV-vaatimuksiin (Partial Zero-Emission Vehicle). Ensimmäinen sovellus oli vuoden 2005 Ford GT:ssä.

KilpapolttokennoEdit

FIA FT3 -turvapolttoainerakko Porsche GT3 Cup -kilpa-autossa

Muut käyttötarkoitukset, katso Polttoainekenno (disambiguation).

Kilpailupolttoainekennossa on jäykkä ulkokuori ja joustava sisävuori, jotta minimoidaan mahdolliset puhkeamiset törmäyksen tai muun ajoneuvon vakavaan vaurioitumiseen johtavan onnettomuuden sattuessa. Se on täytetty avosoluisella vaahtomuovisydämellä höyryn räjähdyksen estämiseksi säiliön tyhjässä osassa ja polttoaineen roiskumisen minimoimiseksi kilpailun aikana, mikä voi horjuttaa ajoneuvon tasapainoa tai aiheuttaa riittämättömän polttoaineen syötön moottoriin (polttoaineen niukkuus).

Sijoitus ja turvallisuusEdit

Nykyaikaisissa autoissa polttoainesäiliö on turvallisuussyistä yleensä sijoitettu taka-akselin eteen, pois auton puristumisvyöhykkeiltä.

Autoissa, kuten Ford Pintossa tai malleissa, jotka edelleen käyttävät Ford Panther -alustaa (Ford Crown Victoria, Lincoln Town Car ja Mercury Grand Marquis), polttoainesäiliö on tunnetusti sijoitettu taka-akselin taakse. Vuodesta 1980 lähtien uudet Ford-mallit korjasivat tämän ongelman ja polttoainesäiliö oli taka-akselin edessä.

General Motorsin 1973-1987 C/K-lava-autoissa polttoainesäiliö sijaitsee rungon ulkopuolella. Center for Auto Safety -järjestön mukaan tämä aiheuttaa palovaaran. Autoteollisuudessa polttoainesäiliön virheellinen sijoittelu on lisännyt tulipalon todennäköisyyttä törmäyksissä. Noin vuonna 1990 General Motors joutui yli sadan tuotevastuukanteen kohteeksi, jotka liittyivät tulipaloihin, joiden väitetään johtuneen GM:n päätöksestä sijoittaa lava-autojen polttoainesäiliöt ajoneuvon rungon ulkopuolelle. Vuonna 1993 NBC Newsin raportti tästä asiasta aiheutti skandaalin ajoneuvoista, jotka oli viritetty syttymään tuleen televisiokameran edessä.

Fordin Pinto herätti myös kiistaa siitä, että polttoainesäiliö oli sijoitettu huonosti vahvistetulle alueelle, mikä saattoi aiheuttaa kuolettavia tulipaloja ja räjähdyksiä, jos auto joutui peräänajokolariin, ja se maksoi Fordille 125 miljoonaa dollaria.

Turvallisuussyistä polttoainesäiliö ei voinut enää olla keskellä auton takaosaa puristusvyöhykkeellä, joten sen piti olla auton sivulla. Se, kummalle puolelle, on sarja kompromisseja: kuljettajan puolelle pääsee helpommin käsiksi ja se on mekaanisesti yksinkertaisempi bensakorkin lukituksen kannalta; matkustajan puoli on turvallisempi (pois ohikulkevalta liikenteeltä tienvarsitankkauksissa). Epäsymmetriset liukuovet voivat myös sanella sijoituksen, ja joidenkin tila-autojen ovet törmäävät käynnissä olevaan tankkaukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.