PMC

Voidakseen suojella nuoria seksuaalisilta saalistajilta ja torjuakseen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, josta on tullut yhä näkyvämpää internetin aikakaudella, Kanadan hallitus on hyväksynyt uuden lainsäädännön, jolla nostetaan seksuaalisen kanssakäymisen suojaikärajaa. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1. toukokuuta 2008, ja se yhdenmukaistaa Kanadan suojaikärajan monien muiden maiden suojaikärajan kanssa.

Vuodesta 1890 aina viime aikoihin asti nuoret saattoivat suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen, joka ei ollut seksuaalista hyväksikäyttöä, 14 vuoden iässä (1). Kanadan rikoslakiin hiljattain tehdyn muutoksen myötä suostumuksen ikäraja ei-käyttötarkoituksessa tapahtuvaan seksuaaliseen kanssakäymiseen on nyt 16 vuotta.

Kanadan rikoslakiin äskettäin tehdyn muutoksen myötä suostumuksen ikäraja ei-käyttötarkoituksessa tapahtuvaan seksuaaliseen kanssakäymiseen on nyt 16 vuotta.

Kanadan rikoslakiin äskettäin tehdyn muutoksen myötä suostumuksen ikäraja ei-käyttötarkoituksessa tapahtuvaan seksuaaliseen kanssakäymiseen on nyt 16 vuotta. Valmentaja, hengellinen johtaja, opettaja, koulun rehtori, opinto-ohjaaja tai perheenjäsen ovat kaikki esimerkkejä henkilöistä, jotka ovat luottamus- tai auktoriteettiasemassa nuoriin nähden.

Hyödyntämiseen tähtäävässä seksuaalisessa toiminnassa (prostituutio tai pornografia, tai kun kyseessä on luottamus-, auktoriteetti- tai riippuvuussuhde) suostumuksen ikäraja on 18 vuotta.

Uuden lainsäädännön hengessä ei pyritä sääntelemään teini-ikäisten seksuaalista kanssakäymistä, joka tapahtuu yhteisymmärryksessä. Tätä varten laissa on muutamia merkittäviä poikkeuksia:

  1. 12- tai 13-vuotiaat nuoret voivat antaa suostumuksensa ikätovereidensa kanssa tapahtuvaan ei-käyttötarkoituksessa tapahtuvaan seksuaaliseen kanssakäymiseen, kun ikäero on enintään kaksi vuotta. Esimerkiksi 12-vuotiaan lapsen katsotaan kykenevän suostumaan seksuaaliseen kanssakäymiseen 14-vuotiaan kanssa, mutta ei 15-vuotiaan kanssa.

  2. Nuoret, jotka ovat 14 tai 15-vuotiaita, voivat suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen, joka ei ole riistämistä, kun ikäero on enintään viisi vuotta. Esimerkiksi 15-vuotias voi suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen 20-vuotiaan kanssa, mutta ei 21-vuotiaan kanssa.

Lapset, jotka ovat alle 12-vuotiaita, eivät voi koskaan suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen kenenkään kanssa, riippumatta siitä, sanovatko he niin.

Kuten aiemminkin, kaikki ilman suostumusta tapahtuva seksuaalinen toiminta iästä riippumatta on seksuaalista väkivaltaa.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän seksuaalisen toiminnan, seksuaalisen väkivallan tai seksuaalisen toiminnan alle 12-vuotiaiden tai 12-16-vuotiaiden kanssa, lukuun ottamatta edellä mainittuja tapauksia, tulisi herättää huolta lastensuojelusta. Kaikissa Kanadan provinsseissa ja territorioissa on lastensuojelulainsäädäntö, johon sisältyy ilmoitusvelvollisuus epäillyistä lasten pahoinpitelytapauksista. Koska lastensuojelu on provinssikohtainen asia, kussakin provinssissa on hieman erilainen lainsäädäntö, jossa on huomattavia poikkeuksia siinä, missä iässä nuoria ei enää pidetä ”lapsina”. ”Lapsi” määritellään yleensä alle 16-vuotiaaksi ja 19-vuotiaaksi riippuen maakunnasta (2).

Seksuaalisesti aktiivisia nuoria neuvovien lääkäreiden on tärkeää tiedustella suostumusta ja kumppanin ikää. Kuten aina, lääkärin ja potilaan välisen luottamussuhteen turvaamiseksi lääkäreiden on suositeltavaa keskustella luottamuksellisuuden rajoista kaikkien nuorten potilaidensa kanssa ennen tällaisten keskustelujen aloittamista.

Kun uutta lainsäädäntöä aletaan panna täytäntöön, lastensuojeluviranomaisten reaktiot tällaisiin huolenaiheisiin voivat vaihdella maakunnittain. Kaikkien lääkäreiden, joilla on epäilyksiä siitä, onko jokin tilanne pahoinpitelyä tai onko siitä ilmoitettava lastensuojeluviranomaisille, tulisi olla varovaisia ja ottaa yhteyttä paikalliseen lastensuojeluviranomaiseen keskustellakseen asiasta tarkemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.