Pitäisikö uroskoirat kastroida? Kastroida vai olla kastroimatta?

Adrienne on sertifioitu koirakouluttaja ja entinen eläinlääkäriassistentti, joka toimii yhteistyössä maailman parhaiden eläinlääkäreiden kanssa.

Jos omistat ehjän uroskoiran, saatat miettiä, pitäisikö se kastroida vai jättää kastroimatta. Tervetuloa kerhoon! Moni miettii tätä keskustelua myös. Toimenpiteestä tuntuu olevan paljon vahvoja mielipiteitä- kastraatiota vastustavia ihmisiä toisella puolella ja kastraation kannattajia toisella puolella. Tänään tarkastelemme tätä keskustelua, ja yritän tehdä tästä tiedosta mahdollisimman neutraalia käyttäen alan asiantuntijoiden tietoja ja hyvämaineisten järjestöjen tilastoja. Käsittelemme seuraavia aiheita:

• Minkä ikäisiä koiria kannattaa kastroida
• Kastraation hyvät ja huonot puolet
• Tilastoja käyttäytymisen muutoksista kastraation jälkeen
• Trendejä ja mielipiteitä eri ihmisiltä ja järjestöiltä
• Vaihtoehtoja kastraatiolle

Minkä ikäisiä koiria kannattaa kastroida

Riippuu siitä, ketä konsultoi, saat erilaisia vastauksia koirien kastrointi-ikärajoista. Eläinsuojien työntekijät ja eläinlääkärit, jotka työskentelevät turvakotien rinnalla, ovat vahvasti sitä mieltä, että koirat on steriloitava ja kastroitava varhain (2 kuukauden iässä). Kasvattajat taas saattavat suositella kastraatiota huomattavasti myöhemmällä iällä. Keskiverto eläinlääkäri saattaa suositella kastroimista iässä, joka on varhaiskastroinnin kannattajien ja kasvattajien suositusten välillä. Kumpi on siis oikeassa? Katsotaanpa eroja ja kummankin koulukuntaa.

Keskimääräinen eläinsuojelijoiden suositus (8 viikon ikä)

Varhaiskastroinnin puolestapuhujat ajavat varhaiskastrointia auttaakseen lemmikkieläinten liikakansoitusongelmaan. Uskomus on, että mitä aikaisemmin lemmikki muutetaan, sitä vähemmän sillä on mahdollisuuksia lisääntyä. Esimerkiksi pelastusryhmä voi antaa pennun uudelle omistajalle, joka allekirjoittaa sopimuksen, jonka mukaan pentu kastroidaan noin 2-3 kuukautta myöhemmin. Kun kastroinnin aika koittaa, nuori koira karkaa ovesta ja bingo, hedelmöittää naapurikoiran seisovassa kiimassa. Syntyy kahdeksan pentua. Kaikki tämä olisi voitu välttää varhaisella kastroinnilla, North Shore Animal America’s Spay USA:n mukaan.

Varhainen kastrointi voidaan suorittaa jo 2 kuukauden ikäiselle ja vähintään 2 kiloa painavalle pennulle. Tästä käytetään termiä ”pediatrinen kastrointi”. Brenda Griffinin, eläinlääkärin ja Auburnin yliopiston koulun turvakotilääketieteen ohjelman johtajan mukaan tieteelliset tiedot eivät tue tarvetta steriloida ja kastroida koiria kuuden kuukauden iässä. Tohtori Brenda Griffin kannattaa varhaisia kastrointi- ja sterilointitoimenpiteitä ja pitää sitä loistavana keinona vähentää lemmikkieläinten liikakansoitusongelmaa. Hän pitääkin tärkeänä muistuttaa, että ”suurin kissojen ja koirien tappaja maassamme on turvakotien eutanasia”.

Keskimääräinen eläinlääkärin suositus (6 kuukauden iässä)

Monet keskivertoeläinlääkärit kannattavat edelleen pennun kiinnittämistä maagisessa 6 kuukauden iässä. Koska ihmiset luottavat eläinlääkäreihinsä, useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että tämä on koiran kannalta parasta. On kuitenkin monia näkökohtia, jotka on pidettävä mielessä. Esimerkiksi on vain vähän eläinlääketieteellistä kirjallisuutta, jossa väitetään, mikä ikä on optimaalinen ikä kastraatiolle. Koska jotkut koirat saattavat saavuttaa sukukypsyyden ennen kuuden kuukauden ikää, käytäntö, jonka mukaan koirat kastroidaan noin kuuden kuukauden ikäisinä, saattaa johtaa siihen, että urokset lisääntyvät jo hedelmällisillä naarailla.

Tehokkaiden sterilisaatio-ohjelmien vuoksi koirat tulisi kastroida ennen murrosiän alkamista, selittää eläinlääkäri Ruth Marrion artikkelissa ”New Views on Neutering”. Silti 6 kuukauden ikäisten kastraatioiden perinne elää edelleen, ja isompien koirien muuttamiseen näin nuorena saattaa liittyä myös riskejä, joita käsittelemme alla.

Keskimääräinen kasvattajan/kouluttajan suositus (14 kk)

Jos omistat suurikokoisen koiran, kasvattajasi/kouluttajasi/eläinlääkäri saattaa suositella, että alle vuoden ikäistä ei kannata kastroida. Syynä tähän on huoli luuston poikkeavuuksista, jotka ovat yleisiä suurilla ja jättiläismäisillä koiraroduilla. Eläinlääkäri Christine Zink kertoi huolenaiheista, jotka liittyvät ennen 6 kuukauden ikää tapahtuvan kastraation ja sterilisaation protokollaan artikkelissaan ”Early Spay/Neutering Considerations for the Canine Athlete.”

Koska sukupuolihormoneilla on ensisijainen rooli kasvulevyjen sulkeutumisessa ja luuntiheydessä, ennen murrosikää kastroitujen koirien luut kasvavat edelleen. Tämä johtaa ”pitkäjalkaisiin yksilöihin”, joille on ominaista raajojen piteneminen ja vartalon mittasuhteiden muuttuminen. Tämä voi altistaa koiran kallon ristisiteen rasitukselle. Myös lonkkaniveldysplasian mahdollisuus voi olla suurempi. Vielä huolestuttavampi on 3218 koiraa käsittävä tutkimus, joka osoitti, että ennen vuoden ikää kastroiduilla koirilla oli huomattavasti suurempi mahdollisuus sairastua osteosarkoomaan.

Epätietoinen siitä, missä iässä koirasi tulisi kastroida? Harkitse koiraasi yksilöllisesti ja kuuntele eri asiantuntijoiden mielipiteitä. Eläinten pelastuslaitosten ja eläinsuojeluyhdistysten on tietenkin tehtävä parhaansa estääkseen lemmikkieläinten liikakansoitusongelman. Jo kastroitujen lemmikkieläinten tarjoaminen adoptoijille vähentää ongelmaa merkittävästi.

Keskiverto koiranomistaja saattaa haluta kastroida uroskoiransa ennen murrosikää. Teksasissa sijaitseva Windmill Animal Hospital esimerkiksi suosittelee kastroimista 5-6 kuukauden iässä, jotta estetään testosteronipohjaisten käyttäytymisongelmien, kuten merkkaamisen, kiiinni kiipeämisen ja aggressiivisuuden, syntyminen. Suuret koirat, jotka tosin ovat alttiita osteosarkoomalle, ja koiraurheilijat pärjäävät luultavasti parhaiten, jos ne kastroidaan 14 kuukauden iän jälkeen.

Tärkein seikka, joka on pidettävä mielessä, kun päätetään, pitäisikö koira kastroida ja missä iässä se tulisi kastroida, on ottaa huomioon kaikki terveys- ja sairaustiedot yksilöllisesti. Koiran ikä, rotu, geneettinen historia, alttius sairauksille, eläimen tuleva asuminen ja koulutus on kaikki otettava huomioon, jotta voidaan tehdä tietoon perustuva päätös.

Koirien kastroinnin hyvät ja huonot puolet

Vähentääkö kastrointi aggressiivista käyttäytymistä? Estääkö tai vähentääkö se virtsan merkkaamista? Onko siitä hyötyä terveydelle? Satuttaako se koiraa? Liittyykö siihen riskejä? Tarkastellaan hieman koirien kastraation hyviä ja huonoja puolia, jotta voit tehdä tietoon perustuvan päätöksen.

Terveydelliset hyvät ja huonot puolet

Olemme kaikki kuulleet, että uroskoiran kastraatiosta on lukemattomia terveyshyötyjä, kuten eturauhas- ja kivessyövän väheneminen, mutta kuinka totta se on? Vaikka on totta, että ilman kiveksiä kastroidun koiran mahdollisuudet kivessyöpään ovat lähes olemattomat (ellei vatsaan ole jäänyt kives), on muitakin tärkeitä näkökohtia. Eläinlääketieteellinen onkologi Kevin Hahn myöntää, että kivessyövän esiintyvyys on suurempi ehjissä eläimissä, mutta kastroiduilla koirilla on neljä kertaa suurempi riski sairastua eturauhassyöpään ja 1,5-3 kertaa suurempi mahdollisuus sairastua virtsarakon syöpään.

Laura J. Sanborn, joka on käynyt läpi laajaa eläinlääketieteellistä lääketieteellistä kirjallisuutta aiheesta, väittää, että kastraatioiden terveysriskit saattavat itse asiassa olla suuremmat kuin edut. Hänen tutkimusartikkelinsa on varmasti lukemisen arvoinen, sillä se saattaa avata silmät. Mitkä ovat siis uroskoirien kastroinnin terveyshyödyt? Laura luettelee seuraavat kolme, kun taas hän luettelee yhdeksän kastroinnin aiheuttamaa terveysongelmaa!

Kastraation terveyshyödyt

• Vähentynyt riski (<1 %) kuolla kivessyöpään
• Vähentynyt riski saada ei-eturauhasen syöpäsairaudet (ts. eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu)
• Vähentynyt perianaalifistuloiden riski

Kastraation terveysriskit

• Suurentunut osteosarkooman (luusyövän) vaara, jos kastraatio tehdään ennen 1 vuoden ikää.
• Sydämen hemangiosarkooman suurentunut riski
• Kilpirauhasen vajaatoiminnan suurentunut riski
• Progressiivisen geriatrisen kognitiivisen heikentymisen suurentunut riski
• Ylihavuuden suurentunut riski
• Eteläsuolen eturauhassyövän suurentunut riski
• Eteläsuolen eturauhassyövän suurentunut riski
• Eteläsuolen eturauhassyövän suurentunut riski
• Eteläsuolen eturauhassyöpä virtsateiden syöpien riski
• Lisääntynyt ortopedisten sairauksien riski
• Lisääntynyt rokotusten haittavaikutusten riski

Hyötyjä ja haittoja käytöksestä

On olemassa uskomus, että kastraatio vähentää tiettyjä ei-toivottuja käyttäytymismalleja. Eläinlääkäri Wendy C. Brooksin mukaan ainoat käyttäytymismuutokset, joita havaitaan kastraation jälkeen, ovat lähinnä uroshormonien aiheuttamia. Parin etsimiseen tähtäävä vaeltelu, kamppailu muita uroskoiria vastaan kumppanista kilpailemiseksi, seksuaalinen käyttäytyminen ja reviirin merkitseminen reviirin ja mahdollisten kumppaneiden vaatimiseksi ovat esimerkkejä käyttäytymisestä, joka saattaa vähentyä. ASPCA:n mukaan kodin ja perheen suojeleminen ei katoa kastroinnin myötä.

Agressiivisuus muita koiria kohtaan voi vähentyä, jos se johtuu hormonaalisesta halusta kilpailla parittelukumppanista. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että aggressio perustuu usein myös pelkoon ja siihen liittyy myös opittu käyttäytymiskomponentti, jossa koira harjoittaa sitä, koska sitä on ajan mittaan toistuvasti vahvistettu näkemällä toisen koiran perääntyvän.

Voit ennen kastraatiota koirien välisen aggression vähentämisen toivossa kääntyä käyttäytymisasiantuntijan puoleen, jotta voidaan selvittää aggression tarkka syy. Monissa tapauksissa käyttäytymisen muokkausohjelma voi olla kaikki, mitä tarvitaan, jotta tilanne saadaan hallintaan.

ASPCA:n mukaan ehjät uroskoirat voivat olla muiden koirien aggressiivisen käyttäytymisen kohteena. Muut uroskoirat voivat nimittäin havaita ehjän koiran korkeat testosteronitasot, mikä voi tehdä siitä muiden uroskoirien maalitaulun.

Kastraatio uroskoiralle, joka on osoittanut aggressiivisuutta talouteen kuuluvia ihmisiä tai vieraita ihmisiä kohtaan, ei yleensä auta, sillä nämä aggressiot ovat useimmiten pelkoon perustuvia, kun kyse on vieraiden ihmisten kanssa toimimisesta, tai ne johtuvat toisinaan rakenteen ja johtajuuden puutteesta, kun kyse on aggressiivisuudesta talouteen kuuluvia ihmisiä kohtaan. On kuitenkin myös totta, että ehjät urokset ovat alttiimpia reagoimaan nopeammin, voimakkaammin ja pidempään tiettyihin ärsykkeisiin. Tämä johtuu siitä, että testosteroni toimii käyttäytymisen modulaattorina, Milford Animal Hospitalin mukaan.

Tilastoja käyttäytymisen muutoksista kastraation jälkeen

Usein koiranomistajat saavat paremman käsityksen asioista tarkastelemalla numeroita. Vaikka nämä tilastot voivat olla rohkaisevia, on tärkeää suhtautua niihin varauksella. Jokainen koira on yksilö, ja sellaisena sitä tulisi käsitellä tapauskohtaisesti. Loppujen lopuksi ei ole mitään takeita siitä, että koirasi muuttaisi tiettyjä käyttäytymistapoja kastraation jälkeen.

• ”Kastraatio vähentää aggressiivisuutta 62 prosentissa uroskoirien välisistä aggressioista.” (Hopkins et. al., 1976)
• Kastraatio vähentää kuljeskelua 90 prosentissa uroksista, tohtori Nicholas Dodmanin mukaan.
• Karsastus vähentää urosten välistä kilpailuaggressiota 60 prosentilla uroksista.
• Karsastus vähentää virtsan merkitsemistä 50 prosentilla uroksista.
• Karsastus vähentää kiipeilyä 67 prosentilla uroksista.
• Karsastus kaiken kaikkiaan vähensi tai poisti käyttäytymisongelmia, ja 74 prosentilla uroskoirista tapahtui parannusta Heidenbergerin ja Unshelmin tutkimuksen mukaan. Tohtori Milani, eläinlääkäri ja useiden koirien terveyttä ja käyttäytymistä käsittelevien kirjojen kirjoittaja, on kuitenkin eri mieltä tästä väittäen, että suurin osa hänen hoitamistaan aggressiivisista koirista on jo steriloitu. Hän uskoo, että tapahtuu ”lumevaikutus”, jossa koiranomistajat rentoutuvat paremmin tietäen, että heidän koiransa on kastroitu. Tämä ottaa tohtori Milanin mielestä paineita pois koiralta, jolloin koiran käyttäytyminen paranee.

Trendejä ja mielipiteitä eri asiantuntijoilta ja järjestöiltä

Pitäisikö koirasi siis kastroida vai ei? Monissa tapauksissa valinta on väistämätön, kasvattajat ovat saattaneet pakottaa sinut allekirjoittamaan kastraatiosopimuksen tai kaupunkisi saattaa pian vaatia kastraatio-ohjelmia. Saatat myös olla kyllästynyt siihen, että joudut pitämään koirasi loitolla kiimaisten naaraiden läheisyydessä, ja useat ihmiset ovat ehkä valittaneet koirasi pitämisestä koskemattomana. Vaikka ehjä uros syrjäisellä maatilalla keskellä ei ehkä aiheuta paljon ongelmia, ehjä uros, joka karkaa hedelmöittämään narttukoiria, on suuri ongelma nyky-yhteiskunnassa. Luvut tässä tapauksessa voivat myös auttaa arvioimaan ongelman laajuutta:

• Kuudessa vuodessa vain yksi naaraskoira ja sen jälkeläiset kykenevät synnyttämään 67 000 pentua!
• Yli 70 000 pentua ja kissanpentua syntyy joka päivä Yhdysvalloissa. Samaan aikaan syntyy 10 000 ihmistä. On päivänselvää, ettei näille arvokkaille lemmikeille ole tarpeeksi koteja!
• Surullista kyllä, 8 000 000 koiraa ja kissaa lopetetaan vuosittain.

Myrna Milanin väite menee pitkälle: ”Kun kaikki vastuuntuntoiset ihmiset kastroivat koiransa, kuka jää kasvattamaan?”, hän kysyy ja vastaa: ”Vastuuttomat.”

Totuus on, että kastroimatta jättäminen vaatii koiranomistajilta suurta vastuuta. Vaaditaan suurta sitoutumista tarkkaan valvontaan ja vastuullisuuteen. Valitettavasti tämä on jotain, mitä monet koiranomistajat eivät halua kestää. Ehkä siksi ihmiset etsivät niin nopeasti nopeita ratkaisuja, kuten elektronisia kaulapantoja, häkkejä ja ankaria lauta- ja koulutusohjelmia.

Ihmisillä ei ole aikaa tai halua olla vastuullisia koiranomistajia, ja tämä tulee koiran hinnalla. Eläinlääkäri Patty Olson selittää: ”Yksi syy siihen, miksi sterilointi on niin suosittua Yhdysvalloissa, on se, että vain harvat omistajat voivat vaatia tämäntasoista huolenpitoa.” Hän lisää:

”Ruotsissa 93 prosenttia koirista on ehjiä, niitä ei kastroida. Heillä on aika uskomattomia asetuksia, joilla koiria valvotaan, siellä on hyvin merkittävät sakot, ja heillä näyttää olevan enemmän vastuuta. Se, mitä meidän on täytynyt tehdä Yhdysvalloissa, on ollut jonkinlainen instituutio, jos niin haluatte, vastuuttomuuden vuoksi.”

Tämä on varsin mielenkiintoinen näkemys lemmikkieläinten liikakansoitusongelmasta.

ASPCA:n mukaan kastraatioiden osalta ”on tärkeää ymmärtää, että kastraatioiden potentiaaliset haitat ovat minimaalisia suhteessa hyötyihin”.

AVMA:n mukaan ”Vaikka sterilointi on tärkeä osa tehokkaita populaationhallintaohjelmia, ja se voi hyödyttää yksittäisiä koiria ja kissoja, jos se tehdään oikeaan aikaan, se, onko ja milloin tiettyjä eläimiä steriloitava, vaatii tieteen soveltamista ja ammatillista harkintaa, jotta voidaan varmistaa paras lopputulos eläinlääkäripotilaiden ja niiden omistajien kannalta.”

Sopiiko sinun siis steriloida koirasi vai ei? Olet nyt ehkä hämmentyneempi kuin koskaan. Kastrointi on useimmissa tapauksissa valinnainen toimenpide, mikä tarkoittaa, että se on viime kädessä sinun valintasi. Valitettavasti, kuten nähty, päätökseen ei kuitenkaan ole helppoa vastausta. Kastrointiin liittyy riskejä, mutta lemmikkieläinten liikakansoitusongelmaa ei voida jättää huomiotta. Jos päätät kastroida, tee tietoon perustuva päätös parhaasta kastrointiajankohdasta, ja jos päätät olla kastroimatta, sinun on otettava huomioon, että sinun on oltava koko ajan erittäin valppaana, äläkä koskaan, toistan, äläkä koskaan, päästä koiraasi karkaamaan ja pääsemään kiimassa olevan naaraan luokse.

Etsitään ammattilaiselta neuvoja

Jos koirallasi on käyttäytymisvaikeuksia, ota yhteyttä koiran käyttäytymistieteilijään. Jos harkitset koirasi kastroimista tai kastroimatta jättämistä, tee laajaa tutkimusta aiheesta. On monia näkökohtia, jotka on pidettävä mielessä. Tämä artikkeli ei kata kaikkia näkökohtia, jotka viime kädessä vaihtelevat koirasta toiseen.

Vaihtoehtoja kastraatiolle

Koska ne, jotka päättävät olla kastroimatta, onko olemassa vaihtoehtoja? Kemiallinen kastraatio käyttäen Neutersolia valmistettiin vuonna 2003, mutta se vedettiin pois myynnistä kaksi vuotta myöhemmin. Esterilsolia valmistaa nyt Ark Sciences, LLC, ja sen odotetaan tulevan markkinoille vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tässä tapauksessa on tietenkin arvioitava useita näkökohtia sivuvaikutuksista ja terveyshyödyistä/-riskistä.

Tämä artikkeli on kirjoittajan parhaan tietämyksen mukaan tarkka ja totuudenmukainen. Sen ei ole tarkoitus korvata diagnoosia, ennustetta, hoitoa, reseptiä tai eläinlääketieteen ammattilaisen antamia virallisia ja yksilöllisiä neuvoja. Eläinten, joilla on hädän merkkejä ja oireita, tulisi mennä välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle.

Kysymyksiä & Vastauksia

Kysymys: En ole oikeastaan nähnyt koirassani mitään aggressiivisuuden, kuljeskelun tai humppaamisen osoituksia. Merkkaaminen talossa on kuitenkin edelleen ongelma viikoittain. Minulle se, että joudun puuttumaan siihen kaksi kertaa viikossa betonikellarissamme ei ole maailmanloppu, mutta toinen puolisoni on vahvasti toista mieltä. Siitä huolimatta en tietenkään halua, että koirani merkkaa! Mitä käyttäytymiskoulutusvinkkejä voisin kokeilla, jotta saisin koirani luopumaan merkkaamisesta?

Vastaus: Koiria, jotka merkkaavat, on valvottava niin, että ne voidaan ohjata ja saattaa ulos, jossa niitä kehutaan ja palkitaan siitä, että ne poistuvat siellä. Valvonta on välttämätöntä. Likaantuneet alueet kellarissa tulisi puhdistaa entsyymipohjaisilla puhdistusaineilla, jotta haju ja virtsan jäljet saadaan poistettua. Jotkut koiranomistajat käyttävät vatsanauhoja asiaan, erityisesti niissä tapauksissa, joissa koiria ei voida aina valvoa.

© 2012 Adrienne Farricelli

Art Scureman 10. maaliskuuta 2020:

Menetimme kahdeksanvuotiaan saksanpaimenkoiramme ,joka kastroitiin viiden kuukauden ikäisenä,ro selkärangan luusyöpä. Ennen luusyöpää hänellä oli eturauhassyöpä, kaksi revennyttä ACL:ää ja kaiken kukkuraksi virtsarakon syöpä, joka vaati korjausleikkauksen. Meillä oli myös liikalihavuusongelmia vaikka se söi vain neljä kuppia kuivamuonaa päivässä.

Meillä on nyt yhdeksäntoista kuukauden ikäinen länsisaksanpaimenkoira ja olemme päättäneet olla kastroimatta.Sillä on upea luonne, erittäin tottelevainen, ei merkkaa sisälle ja kaiken kaikkiaan se on ihana perheenjäsen (7 lapsenlasta ).Hän ei tarvitse syöttää hänelle rajoitettu ainesosa koiranruokaa, koska hänen vatsansa ei kestä kanaa tai naudanlihaa hyvin, joten hän on lammasruokavaliolla .Hänellä on paljon energiaa, reagoi hyvin muiden koskemattomien urosten kanssa, paitsi jos joku yrittää dominoida häntä, niin hän reagoi. Toistaiseksi päätöksemme on olla kastroimatta, koska uskomme, että monet aikaisemman GSD:n terveysongelmat johtuivat varhaisesta kastraatiosta.

Thomas W Hickman on September 02, 2019:

Koirani nimi on Karhu, se on labernese noin 110 kiloa ja se on 2-vuotias 2 kuukauden kuluttua. Hän on erittäin hyvä ihmisten, koirien, & kissojen kanssa, hänen ainoa ongelma on aggressiivisten koirien kanssa hän menee minkä tahansa ison koiran perään, joka osoittaa aggressiota. Olen tutkinut koko asiaa kastroinnista tai kastroimatta jättämisestä ja olen päättänyt pitää sen kiinni, olen vastuuntuntoinen enkä anna sen juosta vapaana ja muutaman kerran kun annan sen juosta, se tulee aina takaisin kun puhallan pilliini 2 kertaa, olen kouluttanut sen tulemaan takaisin kun kuulee 2 pilliä. Tänään kävelyllämme se söi saksanpaimenkoiraa, jonka kanssa se oli ystävä, kun se oli vuoden vanha, ja ne olivat hyviä yhdessä, mutta tänään tämä paimenkoira murisi sille ja se lähti paimenkoiran perään, mutta minulla oli se hihnassa ja pystyin estämään sitä saamasta paimenkoiraa, molemmat koirat ovat uroksia ja tahdikkaita. Luulen, että se johtuu siitä, että molemmat ovat takissa ja ovat sen vuoksi alttiimpia tappelemaan. Olisin kiitollinen kaikista ajatuksista tästä käytöksestä. Kiitos..

Imani Williams 12. helmikuuta 2019:

Greg Schweizer

En oikein ymmärrä mistä vedit tuon johtopäätöksen. Voisitko selittää minulle, miten päädyit siihen? Tietääkseni koiran kastroiminen tai kastroimatta jättäminen voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta koiran terveyteen, mutta sillä, onko ne kasvatettu vai ei, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.”

Destiny 04. elokuuta 2018:

Poikaystäväni ja minä otimme hänen isänsä koiran luokse, koska isä ei hoitanut koiraa kunnolla eikä halunnut viedä sitä eräälle tuskin tuntemalleen ihmiselle eri puolille maata. Kyseessä on 2,5v ehjä shepadoodle, se on koira-aggressiivinen eikä hauku vieraille mutta on kiltti ja haluaa huomiota kun sitä lähestytään. Kun saimme sen, se alkoi käyttäytyä eri tavalla ja sillä oli ongelmia suolen toiminnan kanssa, pomoni (eläinlääkäri) sanoi, että sillä on suurentunut eturauhanen ja että sen pitäisi poistua, kun se kastroidaan. Hän sanoi, että on 10 prosentin mahdollisuus, että se ei mene pois, mutta emme ole siitä huolissamme tällä hetkellä. Toivomme vain, että kastroinnin jälkeen se on vähemmän aggressiivinen ja eturauhanen kutistuu hieman. Mielestäni koirat pitäisi kastroida vähintään vuoden ikäisinä, jos niitä ei käytetä hyvämaineiseen jalostukseen. Isä sai sen erittäin hyvältä kasvattajalta, joten epäilemme suuresti, että kyse on mistään syöpäkasvaimesta, mutta se olisi voitu helposti välttää, jos isä olisi hoitanut sen, joten nyt teemme sen toivoen, että se auttaa.

Lucy 21.5.2018:

Olen juuri adoptoinut alle 1v pitbull uroksen. Haluan hänet kastroida mutta mieheni on sitä vastaan. Kaikki koirani ovat olleet narttuja ja kastroitu. Teenkö virheen jos annan miehelleni periksi ja EN kastroi sitä?”

Michelle Doan 02.10.2017:

Tiedän että tämä on vanha kommentti mutta toivottavasti joku vastaa. Kastroin juuri 2-vuotiaan saksanseisojan urokseni. Hänellä oli ongelmia kivespussin turpoamisen kanssa. Se on greippikokoinen. Siitä on kulunut 2 viikkoa ja se on edelleen turvoksissa. Nyt se näyttää vuotavan viiltokohdasta. Vien sen eläinlääkärille huomenna. Onko teille käynyt näin ja jos on, onko teillä suosituksia nopeaan paranemiseen?

Greg Schweizer from Corona, California. on August 13, 2017:

Freda, jos et kastroi häntä varmista, että kasvatat hänet. Mä mage tuon virheen. Se tarttuu niihin.

Freda Stevens 12. elokuuta 2017:

Tämä artikkeli oli erittäin hyödyllinen kastraatiosta, se auttoi minua tekemään päätöksen, ja se on olla kastroimatta 2-vuotiasta schnauder, terrierin sekoituskoiraani. Kiitos paljon!!!

Adrienne Farricelli (kirjoittaja) on May 03, 2013:

Kastraatio saattaa hyvinkin huolehtia vaeltelusta kumppanin etsimiseksi, mutta ei muunlaisesta vaeltelusta, kuten ruuan etsimisestä, seurasta ja pelkästä seikkailusta, mutta se on todella sinusta kiinni harkitessasi, kuinka paljon hänen käytöstään olet valmis käsittelemään. Tällä hetkellä koirasi pystyy edelleen lisääntymään naaraan kanssa, mutta kuten ehkä tiedät, se ei pysty tuottamaan siittiöitä, jotka aiheuttaisivat tiineyden. Joten kyllä, olet jäänyt dilemman eteen, mutta kaikki kiteytyy vastuulliseen omistajuuteen ja siihen, kuinka paljon vaivaa olet valmis näkemään sen estämiseksi, ettei se pääse vaeltamaan. Tässä on mielenkiintoinen tutkimus:

http://thewholedog.org/wholedognews/new-study-exte…

TimH on May 02, 2013:

Minulla on 13 kuukautta vanha Rohdesian Ridgeback, jolle tehtiin vasektomia, kun se oli 14 viikon ikäinen. Sillä on lempeä luonne, se ei osoita aggressiivisuutta, mutta sillä on taipumus kuljeskella (joten sitä pidetään yleensä hihnassa, kun muita koiria kohdataan päivittäisillä lenkillämme).

Dilemma … kastroida vai olla kastroimatta?

Minulla on myös 14-vuotias OES, joka kastroitiin 8 kk:n ikäisenä ja jolla on huomattavia nivelsideongelmia korkeassa iässään, joten olen vastahakoinen.

Kaikkea neuvoa?

Adrienne Farricelli (kirjoittaja) 12. heinäkuuta 2012:

Bmd, olen samaa mieltä siitä, että koiran kastroiminen pelkän lemmikkieläinten populaatio-ongelman vähentämisen vuoksi on melko äärimmäinen toimenpide. Ongelma on, että ihmiset usein haluavat koiran, mutta eivät usein halua vastuuta ongelmien hoitamisesta. Tällöin koiran on parempi olla muutettu, mutta jos olisi vähemmän invasiivisia vaihtoehtoja, se olisi tietysti paljon parempi vaihtoehto. Ihailen ruotsalaisia ihmisiä. Ruotsissa 93 prosenttia koirista on ehjiä, siellä ei kastroida. Mutta tämä johtuu myös siitä, että heillä on melko uskomattomia asetuksia, joilla koiria valvotaan, ja siellä on hyvin huomattavat sakot, ja heillä näyttää olevan enemmän vastuuta. Kuulostat myös vastuuntuntoiselta omistajalta, ja siinä tapauksessa olen samaa mieltä siitä, että eläintä ei saa kastroida. Arvostan ajatuksiasi tästä ja kaikkea hyvää sinullekin!

BmD 12. heinäkuuta 2012:

Tämä on hyvä kiitos alexadry

vaikkakin joistakin tilastotiedoista ei käy ilmi minkään yksittäisen eläimen kasvatuksen laatu. Tämä on myös ongelma joka minulla on omissa tutkimuksissani.

epäonnekseni jotkut tilastotiedot olisivat prosenttiosuus eläimistä jotka eivät koskaan elämässään näe eläinlääkäriä koska ne ovat enemmänkin puutarhan lisävarusteita, niille annetaan ruokaa ja vettä mutta omistajat eivät todellakaan kiinnitä mitään huomiota eläimiin jotka heillä on joten mahdolliset muutokset tai ongelmat eivät koskaan sisälly mihinkään tilastollisiin tutkimuksiin.

Toinen toinen tilastotietoon liittyvä ongelma syntyy suuren prosentuaalisen tekijän huonosta kasvatuksesta

Viittaan erääseen vastaukseen koiranomistajasta, joka päätti olla kastroimatta ja koira päätyi syöpään. Voisin olla aivan varma että suurempi prosenttiosuus tapauksista on sekarotuisia tai takapihalla kasvatettuja tai pentutehtaiden koiria.

Minulla on tällä hetkellä 6 ehjää koiraa kaikki ovat terveitä 5 on narttuja 1 on uros, minulla on ollut monia ehjiä uroskoiria täälläkin narttujen kanssa eikä koskaan ole ollut ei-toivottuja pentueita … Minulla ei ole myöskään koskaan ollut tiineitä narttuja hoidossani …

Olen sitä mieltä, että jos koirasi aiheuttaa ei-toivotun pentueen tai narttusi tulee tiineeksi tietämättäsi tai ilman, että haluat sen tulevan tiineeksi, et ole niin vastuullinen omistaja kuin luulet.

Kannanhallinta on helppoa, näen molemmista viesteistäsi alexadry, että olet omistautunut tälle ongelmalle. Ymmärrän miksi, ole hyvä ja ota huomioon, että tein kirjoitusvirheen toisessa vastauksessani sinulle, en huomannut sitä, koska minulla oli kiire.

Lemmikkieläinten omistamisen vastuualueiden jokaisen yksittäisen lemmikinomistajan tulisi olla huolehtia eläimistäsi niin hyvin kuin mahdollista fyysisesti ja niin pitkälle kuin se on taloudellisesti mahdollista tai elinkelpoista.

muistaen, että omistajana oli sinun valintasi tuoda eläin kotiisi. Pidä myös mielessäsi, että jos kaikki valintasi tehtäisiin puolestasi, miltä sinusta tuntuisi.

Minä en ainakaan valitsisi kastraatiota vain auttaakseni hallitsemaan ihmisyksilön rutto-osuuksia, joten en tekisi eläimelle näin radikaalia toimenpidettä. On olemassa vaihtoehtoja spay kastraatio, jonka olin osoittanut muualla, jotka ovat myös yhtä tehokkaita populaation hallintaan.

Kemikaalinen kastraatio on saatavilla Australiassa, kuten on Tubal Ligation ja vasektomia . ne ovat saatavilla myös Amerikassa, vaikka en ole varma, mitä valtioita tämä tieto olisi saatavilla paikallisen eläinlääkärin tai googlaamalla eläinlääkärin lisääntymiskyky asiantuntija oman alueen.

(huomautus suurelle yleisölle hakea netistä näitä termejä jos mietit mitä tubusliigaatio ja vasektomia ovat)

Nyt luulen, että olen lopettanut tämän aiheen, pidän sitä turhauttavana

Katson vastauksenne jos vastaatte, en ehkä vastaa enää.

Kiitos keskustelusta ja kaikkea hyvää sinulle Alexadry

Cheers

BmD

Adrienne Farricelli (kirjoittaja) 12. maaliskuuta 2012:

Kiitos, kemiallinen kastraatio oli itseasiassa myynnissä jokin aika sitten, mutta näyttää siltä, että se on pian taas saatavilla.

Simone Haruko Smith San Franciscosta 12. maaliskuuta 2012:

Vau, niin paljon hyödyllistä tietoa täällä! Great Hub.

En tiennytkään, että koiria voidaan pian kastroida kemiallisesti. Tuo on kyllä aika mielenkiintoista! Kiitos mielenkiintoisesta ja informatiivisesta Hubista.

Greg Schweizer Coronasta, Kaliforniasta. 11. maaliskuuta 2012:

Hi Alexa, haluan vain jakaa kokemukseni tästä. Pelastin do 8 viikon ikäisenä, nimesin sen Lonesomeksi. Hänellä oli niin mahtava luonne ja hän oli niin fiksu, että päätin syödä ne 60 dollaria, jotka minun piti saada takaisin, kun kastroidutin hänet ja minulla oli kaikki aikomukset löytää samanlainen koira, jonka kanssa parittaa hänet. No sitä ei koskaan tapahtunut. Kun se oli 9-vuotias, se sairastui hormonaalisiin kasvaimiin takapuolen ympärillä. Eläinlääkäri kertoi minulle, että ne syntyivät, koska sitä ei koskaan kastroitu eikä astutettu. Ne poistettiin kirurgisesti, mutta ne olivat levinneet sen sisäelimiin. Kun se oli 11-vuotias, se oli rappeutunut niin pahasti, että päätin nukuttaa sen. Se meni niin huonoon kuntoon, etten kestänyt nähdä sen kärsivän. Uskon nyt kastrointiin. Kastroin Harleyni, kun se oli 6 kuukauden ikäinen. Tämä on vain minun kokemukseni, jonka haluan jakaa. Greg

Suhail Zubaid aka Clark Kent from Mississauga, ON on March 11, 2012:

Hieno solmukohta ja juuri sopivasti päätökseni kannalta. Kuvasz-poikani on melkein siinä iässä, että päätös on tehtävä.

bilghi Samsunista, Turkista 11. maaliskuuta 2012:

Hyvä hubi. Siitä on ollut paljon hyötyä… 🙂

Dragonrain 10. maaliskuuta 2012:

Suuri hubi 🙂 Niin monet ihmiset kannattavat kastraatioita populaation hallitsemiseksi tietämättä kastraation mahdollisia haittoja. Vaatii erittäin omistautunutta omistajaa pitää ehjää koiraa ja pystyä varmistamaan, että se ei edistä lemmikkieläinten populaatiota, mutta se on mahdollista.

Jessica Rangel from Lancaster, CA on March 10, 2012:

Tämä oli loistavasti kirjoitettu hub! En ole koskaan miettinyt tätä aihetta paljon. Minulla on naaraskoira, ja olen ajatellut saada sen korjattua, mutta olen huolissani siitä, mitä se tekee sen keholle.

Tässä hubissa on paljon hienoja faktoja! Olen niin iloinen että luin sen! Varaan ehdottomasti ajan eläinlääkärille ensi viikolla!