Panic! at the Disco

Alkuperä ja ensimmäinen albumi (2004-2007)Muokkaa

Panic! at the Disco perustettiin vuonna 2004 Summerlinissa, Las Vegasin esikaupungissa. Se koostui Ryan Rossista, joka lauloi ja soitti kitaraa, ja Spencer Smithistä, joka toimi rumpalina. He molemmat kävivät Bishop Gorman High Schoolia ja alkoivat pelata yhdessä yhdeksännellä luokalla. Myöhemmin he kutsuivat ystävänsä Brent Wilsonin, joka kävi Palo Verden lukiota, soittamaan bassoa. Wilson puolestaan rohkaisi Brendon Uriea soittamaan kitaraa. Kvartetti aloitti harjoitukset Smithin isoäidin olohuoneessa. Alun perin laulajana oli Ross, mutta Urie korvasi hänet, kun hänen laulutaitonsa tekivät vaikutuksen ryhmään. Aluksi yhtye coveroi vain Blink-182:ta.

Fall Out Boy -basisti Pete Wentz löysi heidät eräänä päivänä Livejournalin kautta, kun nelikko päätti jättää hänelle viestin, jotta hän auttaisi mainostamaan heitä levy-yhtiössään. Wentz oli vaikuttunut heidän musiikkityylistään ja matkusti Las Vegasiin tapaamaan heitä henkilökohtaisesti. Wentzin ansiosta bändi solmi sopimuksen Fueled by Ramenin kanssa, mikä antoi heille mahdollisuuden nauhoittaa ensimmäisen albuminsa A Fever You Can’t Sweat Out vuonna 2005. Single ”I Write Sins Not Tragedies” oli hitti ja voitti useita palkintoja, mukaan lukien vuoden video MTV Video Music Awardsissa 2006. Samana vuonna Wilson erotettiin ja tilalle tuli Jon Walker. Yhtye jakoi teoksensa kahteen osaan, joista toista hallitsivat futuristiset biitit ja syntetisaattorit ja toista akustiset fragmentit, piano ja harmonikka.

Panic! at the Disco vuonna 2006

Kappaleilla kuten ”I Write Sins Not Tragedies”, ”But It’s Better If You Do”, ”Build God, Then We’ll Talk”, ”Camisado”, ”London Beckoned Song About Money Written By Machines” tai ”Time To Dance”, bändi sai huomattavan määrän julkisuutta, erityisesti sen jälkeen, kun Spin I Spin -lehti nimesi heidät lokakuun 2005 alussa ”hetken bändiksi”. Panic! at the Disco kasvatti suosiotaan verkkoesiintymisellään: se pysyi PureVolume Top 10:ssä ja nousi MySpace Chartin kärkipaikalle. A Fever You Can’t Sweat Out debytoi Billboard 200 -listalla sijalla 112, ja sitä myytiin lähes kymmenen tuhatta kappaletta ensimmäisellä viikolla. Yhtye aloitti ensimmäisen Yhdysvaltain-kiertueensa Acceptance-, Hellogoodbye- ja The Academy Is -yhtyeiden avajaisnäyttelijänä syyskuussa 2005 ja avasi jälkimmäisen kiertueen Yhdistyneessä kuningaskunnassa tammikuussa 2006. Yhtye esiintyi livenä MTV:n TRL-ohjelmassa 17. tammikuuta samana vuonna, jossa he esittivät musiikkivideon kappaleeseen ”I Write Sins Not Tragedies”. Video nousi listaykköseksi useissa maissa ja oli myös yksi YouTuben katsotuimmista videoista yli viidellä miljoonalla katselukerralla.

17. toukokuuta 2006 bändi ilmoitti nettisivuillaan, että Wilson ei enää kuuluisi yhtyeeseen. Wilson aloitti lausuntosodan bänditovereitaan vastaan väittäen, että hänet oli potkittu ulos puhelimitse ilman mitään varoitusta tai syytä. Ross totesi, että ero oli ”päätös, joka tuli bändistä”, kun taas Smith sanoi: ”Teimme päätöksen, joka perustui Brentin vastuun puutteeseen ja siihen, että hän ei edistynyt musiikillisesti bändin kanssa”. Smith, vastauksena Wilsonin lausuntoihin, väitti myös, että Wilson ”ei kirjoittanut yhtään bassonuotteja äänitysten aikana (…) Albumimme olisi kuulostanut täsmälleen samalta, vaikka hän ei olisi ollut bändissä äänitysprosessin aikana”. Wilson väitti, että rahalla oli osuutta asiaan, sillä bändi kiertäisi kyseisenä vuonna, mikä toisi yhtyeelle noin 300 000 dollaria, ja kukin saisi vähintään 50 000 dollaria.

Bändi sai 31. elokuuta 2006 MTV Video Music Awardsin Vuoden video -palkinnon kappaleesta ”I Write Sins Not Tragedies”, ja oli ehdolla neljässä muussa kategoriassa esiintyessään myös livenä. Walker oli paikalla bändin kanssa, kun he saivat palkinnon, vaikka hän ei ollut osallistunut kappaleen tekemiseen. Myöhemmin he esittivät coverin kappaleesta ”This is Halloween” elokuvasta The Nightmare Before Christmas erikoispainosta varten, jossa esiintyivät myös sellaiset artistit kuin Fall Out Boy, Fiona Apple ja She Wants Revenge. Ensimmäisen albuminsa promootiokiertueen aikana bändi tuli tunnetuksi esitystensä sirkusteemasta, jossa mukana oli erilaisia tanssijoita ja jonglöörejä sekä Smithin käyttämä räikeä valoilla varustettu rumpukomppi.

Pretty. Odd. ja …Live at Chicago (2007-2009)Edit

Ross ja Urie Houstonissa vuonna 2008

Vuoden 2007 alkupuolella Panic! at the Disco päätti valmistella toista studioalbumiaan, mutta heinäkuussa he päättivät kirjoittaa albuminsa kokonaan uudelleen. Kun MTV:n haastattelussa kysyttiin, miksi he olivat hylänneet kaikki kappaleensa ja päättäneet kirjoittaa ne uudelleen, Ross selitti, että ”me vain kokosimme kappaleita yhteen äänityskopissa”. Haluaisimme ottaa sanoituksia, emmekä ole pystyneet olemaan… vakiintunut bändi. Kirjoitimme vain pianoilla ja kitaroilla erikseen, heittelimme vain joitain juttuja yhteen, eikä se kuulostanut yhtyeeltä, vaan elokuvan soundtrackilta.” Hän lisäsi: ”Kirjoitimme mitä tapahtui, koska olimme kiertueella niin kauan ja kyllästyneet noihin vanhoihin kappaleisiin, päätimme kirjoittaa kappaleita, jotka olivat todella monimutkaisia ja haastavia meille. Sitten päätimme, että uusien kappaleiden soittaminen konsertissa ei olisi hauskaa, joten sovimme, että perustamme hyvän projektin. Se oli kokonainen tarina läpi koko CD:n, lyhyt tarina, ja päätimme laittaa sen koodeihin ja soittaa bändinä, joten se on ollut paljon parempi”. Myöhemmin hän lisäsi, että ”olemme keksineet jotain kuusi tai seitsemän kappaletta, jotka ovat hyvin täyteläisiä… ja hyvin pirteitä. Nämä ovat tuoneet yhtyeelle positiivisempaa profiilia. On vähän hankalaa kirjoittaa paljon huonoja biisejä, jos ei ole jo valmiiksi väsynyt. Haluamme saada uuden kappaleen ulos vuoden loppuun mennessä, luultavasti joulun tienoilla, ja sitten albumi ilmestyy helmikuussa.”

Albumin tuottaja Rob Mathes kuvaili albumia seuraavasti: ”Merkittävin musiikkiprojekti, jonka olen tehnyt pitkään aikaan, se on nuori ja intensiivinen, seikkailunhaluinen ja loputtoman luova. Työskentely näiden nuorten kanssa on saanut minut katsomaan musiikkia samalla tavalla kuin silloin, kun 16-vuotiaana löysin The Whon ja David Bowien varhaiset hitit. Tästä hankkeesta olen myös täynnä kiitollisuutta. Helmikuussa 2008 ilmoitettiin, että MySpacen ja Spinin kokoama Smashing Pumpkins Tribute LP julkaistaisiin. Panic! at the Disco alkoi soittaa kolmea uutta kappaletta eri festivaaleilla ennen niiden äänittämistä: ”True Love”, ”When The Day Met The Night” ja ”Nine in the Afternoon”, kuten Ross totesi MTV:n haastattelussa. 23. helmikuuta yhtye osallistui yksityiseen tapaamiseen faniklubin jäsenten kanssa The Fillmore at Irving Plazassa New Yorkissa. Heillä oli yksityistilaisuus fanien kanssa, ja fanit saivat kuulla kolme uutta kappaletta ensimmäistä kertaa. Settilistalla olivat muun muassa ”We’re So Starving”, ”Nine in the Afternoon”, ”She’s a Handsome Woman”, ”That Green Gentleman (Things Have changed)” ja ”Mad as Rabbits”.

Julkaistiin 25. maaliskuuta 2008, Pretty. Odd. myi 139 000 kappaletta ensimmäisellä viikollaan Yhdysvalloissa, ja sen ensimmäinen single, ”Nine in the Afternoon”, sai hyvän vastaanoton. Videon on ohjannut Shane Drake, sama ohjaaja, joka on tehnyt ”I Write Sins Not Tragedies” ja ”But It’s Better If You Do”. Alan Ferguson ohjasi videon kappaleeseen ”That Green Gentleman” ja kappaleeseen ”Northern Downpour” yhtye työskenteli ohjaaja Behn Fanninin kanssa.

7.-12.4.2008 Panic! at the Disco oli MTV:n viikon artisti Yhdysvalloissa. He aloittivat Honda Civic -kiertueen 10. huhtikuuta The Warfield -tapahtumassa San Franciscossa. Elokuussa he aloittivat maailmankiertueen, jonka päivämäärät Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olivat heidän historiansa suurimmat konsertit. Samassa kuussa julkistettiin ehdokkaat vuoden 2008 MTV Europe Music Awards -kilpailuun, joka järjestettiin Liverpoolissa 6. marraskuuta 2008. Panic! at the Disco sai ehdokkuudet parhaasta rock-artistista, vuoden parhaasta artistista ja vuoden albumista. Saman vuoden loka-marraskuussa he olivat yhdessä Plain White T:n ja Dashboard Confessionalin kanssa mukana Rock Band -kiertueella, joka kiersi eri puolilla Yhdysvaltoja.

Rossin ja Walkerin poistuminen ja paheet & Hyveet (2009-2012)Edit

Panic! at the Disco vuonna 2011, nyt vain sen kahden jäsenen, Urien ja Smithin

Vuoden 2009 alussa yhtye ilmoitti olevansa alkuvaiheessa kirjoittamassa ja äänittämässä kolmatta studioalbumiaan, jonka alustava julkaisupäivä on syyskuu. Blink-182:n basisti Mark Hoppus teki yhteistyötä ainakin yhden uuden kappaleen parissa. 6. heinäkuuta bändi ilmoitti nettisivujensa kautta Rossin ja Walkerin lähdöstä taiteellisten erimielisyyksien vuoksi. Yhtye esiintyi Fall Out Boyn ja Chester Frenchin rinnalla Blink-182:n kesäkiertueen ensimmäisellä puoliskolla.

Kesäkuun 26. päivänä ilmoitettiin, että yhtye lähettäisi uuden singlensä ”New Perspective” 17. elokuuta Rockradioon ja että kappale olisi osa Jennifer’s Body -elokuvan soundtrackia. 10. heinäkuuta Smith julkaisi bändin verkkosivuilla kolmenkymmenen sekunnin demon uudesta kappaleesta, ”Oh Glory”, sekä lyhyen viestin, jonka mukaan he työskentelevät ahkerasti studiossa kolmannen albuminsa parissa. Albumi julkaistiin syyskuun lopussa 2009.

13. heinäkuuta 2009 Ross puhui MTV:lle erosta. Hän totesi, että aihe ”oli ollut esillä jo jonkin aikaa. Meiltä kaikilta vain kesti jonkin aikaa tajuta se”, ja että hän ja muut jäsenet olivat lopettaneet bändin hyvissä väleissä ja pysyneet hyvinä ystävinä. Hän puhui myös projektistaan Walkerin kanssa ja kommentoi, että he ”kirjoittavat kappaleita Rob Mathesin kanssa rauhassa, joka vie meitä nopeasti eteenpäin, ja hyvin pian paljastamme työmme hedelmät”. Kesäkuun 21. päivänä ”New Perspective” -kappaleen täydelliset sanat julkaistiin bändin virallisilla verkkosivuilla ja ilmoitettiin, että se julkaistaisiin 28. heinäkuuta 2009. Heinäkuun 22. päivänä yhtye ilmoitti avoimista koe-esiintymisistä kappaleen musiikkivideoon, joka kuvattiin 25. heinäkuuta 2009.

Joulukuun 5. päivänä 2010 Panic! At The Disco esiintyi Berliinissä ja Urie paljasti haastattelussa kolmannen albumin nimen: Vices & Virtues. 18. tammikuuta 2011 hän ilmoitti Twitterissä, että Vices & Virtues julkaistaisiin 29. maaliskuuta. Tammikuun 21. päivänä esiteltiin uuden albumin ensimmäisen singlen ”The Ballad of Mona Lisa” täysversio, ja helmikuun 8. päivänä MTV esitti kappaleen videon.

Too Weird to Live, Too Rare to Die! (2012-2014)Edit

Urie ja Weekes Panic! at the Disco -keikalla vuonna 2013

Viimeisimmästä kiertueesta lähtien Urie, Smith ja bändiin vuonna 2010 liittynyt Weekes olivat olleet studiossa ja valmistelleet seuraavaa albumia. Ryhmä työskenteli tuottaja Butch Walkerin kanssa, joka oli tuottanut Vices & Virtues. MTV:n haastattelussa Urie sanoi, että hän ”halusi päästä eroon monista asioista, joita hän oli tehnyt Vices & Virtues -levyllä”. 15. heinäkuuta 2013 julkistettiin neljäs albumi Too Weird to Live, Too Rare to Die! ja sen julkaisupäivä 8. lokakuuta 2013. Ensimmäinen single, ”Miss Jackson”, julkaistiin samana päivänä yhdessä sen videon kanssa.

Kesken Yhdysvaltain-kiertueen Smith julkaisi bändin verkkosivuilla kirjeen, jossa hän kertoi riippuvuusongelmastaan alkoholin ja pillereiden kanssa. Kaksi päivää myöhemmin Urie ilmoitti, että Smith olisi määrittelemättömällä tauolla ja selvensi: ”On vaikea ajatella, että ystäväni kamppailee riippuvuusongelmansa kanssa yhtenä päivänä ja lähtee seuraavana päivänä kansalliselle kiertueelle, joten Spencer pysyy poissa bändistä, jolla on kaikki apu, jota hän tarvitsee päästäkseen ulos ongelmastaan, hän palaa”. Albumi debytoi Billboard 200 -listalla sijalla kaksi myytyään kahdeksankymmentäviisi tuhatta kappaletta ensimmäisellä viikollaan. Se ylsi myös Britanniassa kymmenenneksi ja Kanadassa kahdeksanneksi.

Smithin lähtö ja Death of A Bachelor (2015-2017)Edit

Lähes puolentoista vuoden poissaolon jälkeen 2. huhtikuuta 2015 Smith ilmoitti lopullisesta lähdöstään Panic! at the Discon verkkosivuille ladatulla kirjeellä. Weekesistä tuli sittemmin vain kiertuejäsen, jolloin Urie jäi yhtyeen ainoaksi jäseneksi. Tammikuun 15. päivänä 2016 Panic! at the Disco julkaisi viidennen studioalbuminsa Death of a Bachelor, jolla Urie soitti muutamaa yhteistyötä lukuun ottamatta kaikki instrumentit.

Huhtikuun 20. päivänä 2015 Urie julkaisi singlenä kappaleen ”Hallelujah” ilman edeltävää virallista ilmoitusta. Se debytoi Billboard Hot 100 -listalla sijalla 40, bändin toiseksi korkeimmalla sijalla ”I Write Sins Not Tragedies” jälkeen. Yhtye esiintyi KROQ Weenie Roast -tapahtumassa 16. toukokuuta 2015.

Pray for the Wicked (2017-nykyinen)Edit

Joulukuussa 2017 Weekes jätti yhtyeen. Hänen tilalleen tuli Nicole Row, joka esiteltiin keikalla Grog Shopissa Clevelandissa maaliskuussa 2018.

Maaliskuussa 2018 yhtye ilmoitti julkaisevansa kuudennen albumin, Pray for the Wicked, joka koostuu yhdestätoista kappaleesta ja jonka on tuottanut Jake Sinclair.

Lokakuussa 2018 taustakitaristina toiminut Kenneth Harris sai potkut seksuaalisesta häirinnästä tehtyjen syytösten vuoksi, ja tilalle tuli Mike Naran.