Juutalainen Shavuot-juhlapäivä sekoitetaan usein kristilliseen juhlapäivään, joka sattuu samaan aikaan vuodesta. Shavuot ei kuitenkaan ole juutalainen helluntai.
Shavuot, joka tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ”viikkoja”, juhlistaa varhaista ohrasatoa ja Tooran antamista Siinain vuorella. Muita juutalaisia nimiä Shavuotille ovat ”sadonkorjuun juhla” ja ”Atzeret.”
”Helluntai”, joka tulee kreikan kielestä tarkoittaen ”viisikymmentä”, muistaa Pyhän Hengen laskeutumista apostolien päälle ja alkuseurakunnan syntyä.
Kumpikin, Shavuot ja helluntai, juhlitaan seitsemän viikon laskennan jälkeen – siksi toinen tarkoittaa ”viikkoja” ja toinen ”viisikymmentä” (7×7=49). Shavuotia vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen ja helluntaita seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Tämä ei ole sattumaa. Jotkut Septuagintan (heprealaisen Raamatun muinainen kreikankielinen käännös) kirjoittajat ja Apostolien tekojen kirjoittaja käyttävät kreikankielistä termiä ”helluntai” viittaamaan juutalaisten Shavuot-juhlaan. Aivan kuten pääsiäinen (kreikaksi ”pascha”) on juhlapyhä, joka on peräisin juutalaisen pääsiäisjuhlan muunnelmasta, myös helluntai on juhlapyhä, joka on peräisin Shavuotin muunnelmasta. Mutta yli tuhannen vuoden ajan ne ovat olleet omille yhteisöilleen hyvin erilaisia juhlapyhiä, joilla on erilaiset merkitykset ja rituaalit.