One for the Ages: Wayne Gretzkyn NHL-kausi 1995-96

St. Louis Blues 1995-96 oli kokoelma jääkiekon ikääntyneitä supertähtiä. Joukkue, jolla oli all-in-mentaliteetti. Sellainen, joka pyrki puristamaan mitä eliksiiriä oli vielä jäljellä sananlaskussa nuoruuden lähteestä. Mutta jostain syystä se ei oikein onnistunut.

Wayne Gretzkyn aika Bluesissa on todennäköisesti hänen uransa vähiten puhuttua aikaa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että hänen oleskelunsa St. Louisissa ei kestänyt kovin pitkään. Vain 18 runkosarjaottelua ”The Great One” sinistä lappua kantaen, plus 13 lisää pudotuspeleissä. One and done deal.

Fanien ja pelihistorioitsijoiden on ymmärrettävä, että juuri tämä Gretzkyn uran vaihe pitää sisällään paljon piilotettuja helmiä ja mielenkiintoisia nippelitietoja. Voisi väittää, että jokainen Gretzkyn uran kausi oli tärkeä ja ainutlaatuinen, mutta hänen ajassaan Bluesissa 1995-96 on jotain erityistä, joka toi ”The Great One’n” uralle huomionarvoisia hetkiä. Ja juuri se tekee Gretzkyn kaudesta 1995-96 yhden ikimuistoisen.

Nähdään St. Louisissa, Wayne!

Blues sai Gretzkyn lähes ilmaiseksi. Ei ainakaan sillä, minkä arvoinen hän oli. 27. helmikuuta 1996 St. Louis lähetti hyökkääjät Craig Johnsonin, Roman Vopatin ja Patrice Tardifin Los Angeles Kingsiin saadakseen Gretzkyn. Osana kauppaa he saivat myös 5. kierroksen varauksensa vuoden 1996 varaustilaisuudessa (Peter Hogan) ja 1. kierroksen varauksensa vuoden 1997 varaustilaisuudessa (Matt Zultek). Hogan ja Zultek eivät koskaan pelanneet otteluakaan NHL:ssä.

Sopimus tehtiin, jotta Blues saisi sen viimeisen sysäyksen, jota se tarvitsi Stanley Cupin voittamiseen. Gretzky oli pelaaja, joka saisi heidät kivenheiton yli. Tai niin uskoi toimitusjohtaja ja päävalmentaja ”Iron Mike” Keenan tuolloin.

Brett Hullin ja Wayne Gretzkyn piti olla St. Louisin versio Gretzkystä ja Kurrista Edmontonissa (Kuva: Bruce Bennett Studios/Getty Images)

Toinen ilmeinen syy kauppaan oli mahdollisuus sijoittaa pelin suurin pelintekijä samalle viivalle yhden suurimmista puhtaista maalintekijöistä Brett Hullin kanssa. Tämä ainakin osittain toimi. Noissa 18 runkosarjaottelussa hän ja Hull tekivät yhdessä maaleja kuudessa eri ottelussa. Gretzky auttoi valmistelemaan kolme Hullin maalia, kun taas Hull valmisteli kaksi ”The Great One’n” maalia. Erikseen Gretzky ja Hull syöttivät molemmat yhdessä vasemman laitahyökkääjän Stephane Matteaun maalin.

Jotain puuttui sataman puolelta

Ja se saattaa olla yksi syy siihen, miksi Blues 1995-96 ei voittanut kaikkea. Kun Gretzky voitti neljä Stanley Cupia Edmonton Oilersin kanssa, vasemmalla laidalla oli aina laitahyökkääjä, joka korosti hänen ja Jari Kurrin taitoja jääkiekon vaarallisimpana maalintekijänä. Lennon ja McCartney tarvitsivat aina niin sanotusti George Harrisonin. Jaroslav Pouzar, Esa Tikkanen, jopa Dave Semenko täyttivät tuon roolin Gretzkyn ja Kurrin vasempana laiturina, ja se toimi. Tikkanen sopi kaksikon kanssa kiistatta parhaiten yhteen.

Wayne Gretzky oli St. Louis Bluesin kapteeni kaudella 1995-96 tultuaan vaihdossa. (THW:n arkisto)

St. Louisilla oli 1995-96 lukuisia vasempia laitahyökkääjiä. Lyhyen ajanjakson aikana, jonka hän pelasi joukkueessa, Gretzky ja Hull olisivat olleet parina kaikkien heidän kanssaan vaihdellen. Matteau, Geoff Courtnall, Shayne Corson, Juri Khymlev ja jopa Tony Twist. Ironista tässä oli se, että St. Louisilla oli Tikkanen rosterissaan kauden alkupuolella, mutta oli lähettänyt hänet New Jerseyyn marraskuussa jo hyvissä ajoin ennen kuin Gretzky oli joukkueessa.

Keenan ei pystynyt sopimaan Gretzkyn ja Hullin pysyvää linjaparia. Khmylev haettiin trade deadlinessa Buffalo Sabresista. Lopulta hän voitti paikan paapuurin laidan miehittäjänä Gretzkyn viimeisissä pudotuspeleissä St. Louis Blueissa. Keenan teki kaikkensa saadakseen Bluesin ohi Detroit Red Wingsin pudotuspelien toisella kierroksella, mutta sen ei ollut tarkoitus toteutua.

Bluesin rosterin koostumus

Vuosien 1995-96 Bluesin 27:stä vähintään yhdessä pudotuspeliottelussa esiintyneestä pelaajasta 16 oli kolmekymppisiä, kaksi muuta 29-vuotiaita. Keenan kokosi St. Louisin lahjakkuuksien konglomeraatiksi sekoituksen entisiä Edmonton Oilerin suuruuksia ja osan vuoden 1994 Cup-voittajistaan New York Rangersista.

Gretzky, Glenn Anderson, Grant Fuhr, Geoff Courtnall, Charlie Huddy ja Craig MacTavish olivat kaikki voittaneet vähintään yhden Stanley Cupin Oilersin kanssa viiden mestaruuskauden aikana. Erikseen Anderson, MacTavish, Jay Wells, Brian Noonan, Mike Hudson ja Stephane Matteau olivat kaikki voittaneet Cupin Keenanin rinnalla New Yorkissa. Lahjakkuutta ja kokemusta oli, mutta se ei riittänyt voittoon. Ehkä he olivat liian vanhoja. Ehkä Oilersin ja Rangersin yhdistelmä ei sopinut niin kuin ”Iron Mikelle” vuonna 1994.

Keenan antoi varmasti kaikkensa. Hän ei ainoastaan hankkinut Gretzkyä, vaan Anderson, Matteau, Hudson, MacTavish ja Huddy hankittiin kauden aikana erilaisilla kaupoilla. Antakaa Keenanille täydet propsit – hän uskoi rehellisesti, että se onnistuisi.

Gretzkyn saavutukset Bluesissa

Vaikka tämä nimenomainen Blues-joukkue ei voittaisi Stanley Cupia, oli Gretzkyllä silti maagisia hetkiä hänen yksinäisen hurraa-aikansa aikana joukkueen kanssa. Hän teki 18 runkosarjaottelussa kahdeksan maalia ja 13 syöttöpistettä 21 pisteen edestä. Yhdistettynä 81 pisteeseen, jotka hän teki Kingsissä ennen vaihtoa, kausi 1995-96 olisi Gretzkyn uran viimeinen kausi, jolloin hän ylitti 100 pisteen rajan. 13 pudotuspeliottelussa hän oli edelleen piste per peli -pelaaja kahdella maalilla ja 14 syöttöpisteellä. Gretzky sijoittuisi myös liigan 15. sijalle Lady Byng Trophy -äänestyksessä.

LA Kings vaihtaa Wayne Gretzkyn St. Louis Bluesiin #ThisDayInHockey #NHLTradeDeadline @SiriusXMNHL pic.twitter.com/lf5zRl16sR

– SiriusXM Canada (@siriusxmcanada) February 27, 2017

Katsomme muutamia ”The Great One’n” merkityksellisempiä otteluita tämän lyhyen Bluesin kanssa vietetyn ajanjakson aikana:

Feb 29. helmikuuta 1996: Gretzkyn ensimmäinen peli Bluesissa karkausvuonna, ei muuta. 2-2-tasapelissä Vancouver Canucksia vastaan hän teki ensimmäisen maalinsa Bluesin peliasussa. Matteau ja Hull saivat syöttöpisteet.

9.3.1996: St. Louisissa Blues kaatoi vieraissa Hartford Whalersin 6-3. Gretzkylle tulisi hänen ainoa monen maalin ottelunsa St. Louisissa. Jason Muzzatin ollessa Whalersin maalilla Gretzky teki Bluesin viidennen ja kuudennen maalin. Kuudes maali oli Gretzkyn tyhjä maali. Hän antoi myös ainoan syöttöpisteen Adam Creightonin voittomaalikilpailussa.

15.3.1996: Gretzkylle kolmen pisteen ilta 4-2-voitossa San Jose Sharksia vastaan. Molemmat hänen syöttönsä tulivat Hullin ylivoimamaaleista toisessa erässä. Gretzky teki ottelun voittomaalin kolmannessa erässä, syöttäjinä Hull ja Corson.

28.3.1996: Blues ja New Jersey Devils pelasivat 4-4-tasapelin. Gretzkyllä oli jälleen kolmen pisteen ilta. Hän avasi maalihanat ottelun ensimmäisellä maalilla syöttämättömällä alivoimamaalilla. Sen jälkeen hän lisäsi kaksi syöttöpistettä Courtnallin maaleihin, kun Blues nousi 4-2-tilanteessa takaa-ajoasemasta tasoihin 4-0.

3.4.1996: 6-3-voitossa Colorado Avalanchea vastaan Gretzky teki viimeisen runkosarjan maalinsa ja pisteensä Bluesille. Hän teki toisen erän ylivoimalla 23. maalinsa vuoden aikana. Hän ja Noonan syöttivät Andersonin kolmannen erän ylivoimamaalin, kun peliä oli jäljellä 20 sekuntia.

16. huhtikuuta 1996: Bluesin ja Toronto Maple Leafsin välisen avauskierroksen ottelusarjan 1. peli. Gretzky johti Bluesin 3-1-voittoon ja valmisteli samalla kaikki kolme St. Louisin maalia. Hän sai syöttöpisteet Corsonin, Hullin ja Stephen Leachin maaleista.

Apr. 23, 1996: Gretzky antoi kiistatta Blues-uransa hienoimman pudotuspeliesityksen. Ottaessaan 4. pelin Leafsia vastaan Blues voitti kotonaan maalein 5-1. Gretzky valmisteli kolme maalia – kaksi Corsonin ja yhden Noonanin. Kaiken lisäksi Gretzky viimeisteli ottelussa plus-5 pistettä.

Pudotuspelit jäävät lyhyiksi, mutta muistot ovat tallella

Vaikka he kukistivat Maple Leafsin kuudessa ottelussa, kaatui Blues 1995-96 toisella kierroksella Red Wingsin käsissä. Johdettuaan sarjaa 3-2, Blues antoi Detroitin tulla takaisin ja voittaa sarjan seitsemännessä pelissä. Sarjan ratkaisumaali oli tietenkin Steve Yzermanin nyt jo ikuisesti kuuluisa kaksinkertainen jatkoaikamaali, jonka hän pamautti Bluesin maalivahdin Jon Caseyn ohi.

Uudessa kodissamme @8rinksissa pidettiin Wayne Gretzkyn ensimmäiset harjoitukset St. Louis Blueina ennen debyyttiä Canucksia vastaan helmikuussa 1996! 🐐 pic.twitter.com/QBf75oytTu

– Vancouver NE Chiefs U18AAA (@NEChiefsU18AAA) April 17, 2017

Se oli siinä. Joukkuetta, joka oli koottu voittamaan kaikki, ei pian enää ollut. Anderson, Wells ja Huddy olivat kaikki poissa kauteen 1996-97 mennessä. Kauden alettua Corson, Noonan, Peter Zezel, Christer Olsson ja Murray Baron kaupattiin pois. Keenan vapautettiin sekä GM:n että valmentajan tehtävistä joulukuun puolivälissä. Tämä johtui nimittäin hyvin julkisesta riidasta Bluesin merkkipelaajan Hullin kanssa.

Gretzky löysi myös vihreämmät laitumet ja asettui asumaan Manhattanille. Heinäkuussa pudotuspelien jälkeen ”The Great One” teki sopimuksen New York Rangersin kanssa. New Yorkissa hän pelaisi kolme viimeistä kautta jääkiekkoilijan kaikkien aikojen hienoimmasta urasta.

Vaikka se olikin ohikiitävä, Gretzkyn kausi 1995-96 St. Louis Bluesissa on ja pysyy ikuisesti ikimuistoisena.

* julkaistu alunperin joulukuussa 2017

General Manager of the Buffalo Beauts (NWHL). Jääkiekkohistorian kirjoittaja ”The Hockey Writers”. Valtuutettu media NHL Combineen ja vuoden 2018 IIHF:n junioreiden MM-kisoihin Buffalossa, NY:ssä, Yhdysvalloissa. Syntynyt ja kasvanut Buffalossa, NY. Elinikäinen jääkiekkofani yli 40 vuoden ajan. Naisten pelin puolestapuhuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.