Neisseria gonorrhoeae eli gonokokki on gramnegatiivinen, oksidaasipositiivinen, aerobinen, ravitsemuksellisesti vaativa, kokkibakteeri, joka esiintyy mikroskooppisesti diplokokkiasetelmassa. Ihminen on gonokokin ainoa luonnollinen isäntä, ja se tarttuu sukupuoliyhdynnässä.
Kliiniset ominaisuudet: Tippurin aiheuttaa Neisseria gonorrhoeae -bakteeri, ja sen voi saada kuka tahansa, joka harrastaa emätin-, anaali- tai suuseksiä tautia sairastavan henkilön kanssa. Se voi myös siirtyä tartunnan saaneelta äidiltä vauvalleen synnytyksen aikana.
Joillakin tippuria sairastavilla miehillä ei välttämättä ole lainkaan oireita. Miehillä, joilla on oireita, voi kuitenkin esiintyä polttavaa tunnetta virtsatessa, valkoista, keltaista tai vihreää vuotoa peniksestä ja kivuliaita tai turvonneita kiveksiä. Useimmilla tippuria sairastavilla naisilla ei ole mitään oireita. Vaikka naisella olisikin oireita, ne ovat usein lieviä ja ne voidaan sekoittaa virtsarakon tai emättimen infektioon. Naisilla oireita voivat olla kivulias tai polttava tunne virtsatessa, lisääntynyt emätinvuoto ja emätinverenvuoto kuukautisten välillä.
Diagnoosi: N. gonorrhoeae -bakteerin eristäminen viljelyllä on tavanomainen diagnoosimenetelmä. PCR:ään perustuvat nukleiinihapon monistustekniikat ovat nopeampia ja niillä on samanlainen herkkyys kuin viljelyllä, mutta suurempi spesifisyys. Diagnoosi voidaan tehdä myös Gram-värjäysmenetelmällä, mutta tällöin herkkyys ei saavuta 50 %:a miehillä, joilla on oireeton virtsaputkentulehdus, tai kohdunkaulan tai peräsuolen näytteistä.
Hoito: Tippurin hoitoa vaikeuttaa N. gonorrhoeae:n kyky kehittää mikrobilääkeresistenssiä. Tällä hetkellä suositellaan kahden eri vaikutusmekanismilla toimivan mikrobilääkkeen (esim. kefalosporiini ja atsitromysiini) yhdistelmähoitoa hoidon tehokkuuden parantamiseksi.