Neandertalilaiset kukoistivat 200 000 vuoden ajan kaikkialla Euraasiassa. He näyttävät eläneen täyttä ja onnellista elämää. Kuten mekin, ne tekivät taidetta, surivat kuolleitaan ja jopa käyttivät hammastikkuja puhdistaakseen hampaittensa välit. Mutta 45 000 vuotta sitten, kun Homo sapiens asettui ensimmäistä kertaa Eurooppaan, neandertalinihmiset katosivat yhtäkkiä.
Nyt uusi japanilainen tutkimus, joka julkaistiin Scientific Reports -lehdessä, antaa joitakin vihjeitä siitä, miksi näin kävi – tutkimalla neandertalinihmisten aivoja.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun tähän on pystytty. Ennen tätä uraauurtavaa tutkimusta neandertalilaisten aivot olivat tutkijoiden ulottumattomissa, sillä pehmytkudokset olivat jo kauan sitten tuhoutuneet. Mutta monimutkainen tekniikka, jota kutsutaan laskennalliseksi neuroanatomiaksi, mahdollisti sen, että nämä tutkijat pystyivät tuottamaan yksityiskohtaisia 3D-malleja neandertalinajan aivoista käyttäen neljästä neandertalinajan kallosta saatuja tietoja. Seuraavaksi he vertasivat niitä varhaisen anatomisesti modernin ihmisen ja ”keskimääräisen” modernin ihmisen aivojen aivomalleihin käyttäen lähes 1200 magneettikuvauksen tietoja.
Neandertalin (NT), varhaisen Homo sapiensin (EH) ja modernin Homo sapiensin (MH) aivojen pintamorfologian vertailu. Ylempi rivi osoittaa erot aivojen pinta-alassa. Alempi taso osoittaa morfologisen eron tangentiaalista pintaa vastaan kohtisuorassa olevassa suunnassa. (Credit: Spring Nature/Scientific Reports)
Löydökset paljastavat silmiinpistäviä eroja ihmisen ja neandertalinajan aivojen morfologiassa. Toki neandertalilaisilla oli suuremmat kallot ja vastaavasti suuremmat aivot, mutta Homo sapiensin pikkuaivot ovat suhteessa paljon suuremmat. Tämä melkein perhosen muotoinen harjamainen elin istuu suurempien aivojen kiemurtelevien pallojen alapuolella. Sen koko ei kuitenkaan kerro sen kyvyistä: Se vastaa kaikesta liikkumisesta, tasapainosta ja näkökyvystä oppimiseen, kieleen ja mielialaan.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että neandertalilaiset näyttävät olleen kognitiivisesti vähemmän joustavia ja huonompia ajattelemaan jaloillaan, oppimaan ja sopeutumaan muutoksiin kuin homo sapiens. Heillä saattoi olla kieli – siitä voidaan vielä kiistellä – mutta heidän kielelliset prosessointikykynsä olisivat olleet murto-osa nykyihmisen kyvyistä. Kun tähän lisätään lyhyempi tarkkaavaisuus ja huonompi lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti, alkaa hahmottua kuva siitä, miten näillä varhaisilla ihmisillä saattoi olla vaikeuksia sopeutua vertailussa.
VIDEO:
Mikä aiheutti neandertalilaisten sukupuuttoon kuolemisen?
Vaikka on mahdotonta sanoa, miksi neandertalilaiset yhtäkkiä katosivat, tämä tutkimus esittää muutamia vihjeitä. Tiedämme varmasti, että nykyihmiset ja neandertalilaiset elivät rinnakkain: Homo sapiensin ylivertaiset kognitiiviset ja kommunikointitaidot ovat saattaneet antaa heille paremmat valmiudet ravinnonhankintaan ja metsästykseen, poliittisten liittoutumien solmimiseen tai elämää helpottavan teknologian keksimiseen. Neandertalilaiset eivät ehkä pystyneet kilpailemaan.
Tutkimus ei kuitenkaan vakuuttanut kaikkia, ja jotkut tutkijat kyseenalaistavat sen, ovatko tutkijoiden johtopäätökset aivojen koosta ja muodosta välttämättä oikeita. Ja kaiken lisäksi on vielä suurempia kysymyksiä siitä, päteekö nykyaikainen käsityksemme ”älykkyydestä” todella – ja onko neandertalilaisilla saattanut olla muitakin erikoiskykyjä, jotka ovat nyt kadonneet ajan saatossa.