National Literacy Trust

Fonia on tapa opettaa lapsille lukemista ja kirjoittamista. Se auttaa lapsia kuulemaan, tunnistamaan ja käyttämään eri äänteitä, jotka erottavat sanan toisesta englannin kielessä.
Kirjoitettua kieltä voidaan verrata koodiin, joten yksittäisten kirjainten äänteiden tunteminen ja sen tietäminen, miltä nämä kirjaimet kuulostavat, kun ne yhdistetään toisiinsa, auttaa lapsia dekoodaamaan sanoja lukiessaan.

Foniikan ymmärtäminen auttaa lapsia myös tietämään, mitkä ovat ne kirjaimet, joita he voivat käyttää kirjoittaessaan sanoja.

Foniikkaan kuuluu, että puhutun englannin kielessä esiintyviä äänteitä sovitetaan toisiinsa ja että ne vastaavat toisiaan ja vastaavat toisiaan. Esimerkiksi äänne k voidaan kirjoittaa c, k, ck tai ch.

Lasten opettaminen yhdistämään kirjainten äänteitä toisiinsa auttaa heitä purkamaan tuntemattomia tai tuntemattomia sanoja ääntämällä ne ääneen. Kun lapselle opetetaan esimerkiksi kirjainten t, p, a ja s äänteet, hän voi alkaa muodostaa sanoja: ”tap”, ”taps”, ”pat”, ”pats” ja ”sat”.

Miten foniikkaa opetetaan?

Pienten lasten tutustuttaminen kirjojen iloon ja ihmeeseen edellyttää systemaattista foniikan opetusta.

Synteettinen foniikka

Laajimmin käytetty lukutaidon opetukseen liittyvä lähestymistapa, jossa tiettyihin grafeemeihin (kirjaimiin) liittyvät foneemit (äänteet) lausutaan erikseen ja sekoitetaan yhteen (syntetisoidaan). Lapsia opetetaan esimerkiksi purkamaan yksitavuinen sana, kuten kissa, sen kolmeen kirjaimeen, lausumaan vuorotellen kunkin kirjaimen foneemi /k, æ, t/ ja yhdistämään foneemit toisiinsa muodostaen sanan.

Analyyttinen foniikka

Skotlannissa suosittu lukemisen opettamiseen liittyvä lähestymistapa, jossa tiettyihin grafeemeihin liittyviä foneemeja ei lausuta erikseen. Lapset tunnistavat (analysoivat) yhteisen foneemin joukosta sanoja, joissa jokainen sana sisältää tutkittavan foneemin. Esimerkiksi opettaja ja oppilaat keskustelevat siitä, miten seuraavat sanat ovat samankaltaisia: pat, park, push ja pen.

Analogiafoniikka

Analyyttisen foniikan tyyppi, jossa lapset analysoivat foneemielementtejä sanan sisältämien fonogrammien mukaan. Fonogrammi, jota kielitieteessä kutsutaan riimiksi, koostuu vokaalista ja kaikista sitä seuraavista äänteistä, kuten -ake sanassa kakku. Lapset käyttävät näitä fonogrammeja oppiakseen ”sanaperheitä”, esimerkiksi cake, make, bake, fake.

Embedded phonics

Lähestymistapa lukemisen opettamiseen, jossa fonologia on yksi osa koko kielen ohjelmaa. Sulautettu foniikka eroaa muista menetelmistä siinä, että opetus tapahtuu aina kirjallisuuden yhteydessä eikä erillisillä oppitunneilla, ja opetettavat taidot tunnistetaan pikemminkin opportunistisesti kuin systemaattisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.