Sana ”pakkasneste” iskee pelon jokaisen kissanomistajan sydämeen – mutta mitkä ovat myrkytyksen oireet ja miten voit suojella lemmikkiäsi? Fran Benson selittää.
On kamalaa menettää rakastettu kissa, mutta vielä pahempaa on, kun kuolema on traumaattinen ja tuskallinen, kuten silloin, kun kissa nauttii pakkasnestettä. Valitettavasti oireita voi olla vaikea havaita, ja se on kohtalokas muutamassa päivässä.
- Miksi pakkasneste on vaarallista kissoille?
- Miten tiedät, onko kissasi saanut pakkasnestemyrkytyksen
- Ole valppaana kissojen ja pakkasnesteen suhteen
- Vetarin näkemys kissoista ja pakkasnesteestä
- Tapaustutkimuksia: Jäätymisenestoaineen myrkyttämät kissat
- ”Oli jo liian myöhäistä pelastaa se”
- ”Kissani jäi henkiin”
Miksi pakkasneste on vaarallista kissoille?
Pakkasnesteen ja muiden tuotteiden, kuten ruudunpesuaineen, pääkomponentti on kemikaali nimeltä etyleeniglykoli. Hajuton, väritön ja erittäin myrkyllinen ainesosa, jolla voi olla tuhoisat seuraukset, jos kissasi juo edes teelusikallisen verran.
Eikä sitä ole vain autoissa ja niiden ympärillä – sitä lisätään joskus myös puutarhoissa oleviin vesielementteihin.
Veterinary Poisons Information Servicen (VPIS) mukaan etyleeniglykoli on yleisin myrkytykseen liittyvien kuolemantapausten aiheuttaja kissoilla.
Et voi sanoa, kuinka moni kissa sairastuu siihen vuosittain. Cats Protection seuraa lehdistössä julkaistuja raportteja kissakuolemista, jotka johtuvat epäillyistä ja vahvistetuista pakkasnestemyrkytyksistä, ja se kirjaa jopa 50 kuolemantapausta kuukaudessa. Hyväntekeväisyysjärjestön mielestä tämä on kuitenkin epätarkka luku, sillä monet omistajat tuskin ottavat yhteyttä lehdistöön, kun tapaus sattuu. Jäätymisenestomyrkytys voidaan todeta vain verikokeissa tai ruumiinavauksessa, joten et välttämättä edes tiedä, miten kissasi on kuollut.
Se on kuitenkin selvää, että jos uskot kissasi joutuneen alttiiksi jäätymisenestomyrkytykselle, sen on mentävä eläinlääkärille välittömästi.
Miten tiedät, onko kissasi saanut pakkasnestemyrkytyksen
Oireet tulevat nopeasti, mutta ovat hyvin hienovaraisia alkuvaiheessa, jolloin hoidon onnistumisen mahdollisuus on suurempi. Noin neljän ensimmäisen tunnin aikana kissa saattaa vaikuttaa horjuvalta, juoda ja virtsata paljon ja vaikuttaa ehkä hiljaiselta tai uneliaalta. Kun myrkky vaikuttaa siihen yhä enemmän, se lakkaa syömästä ja on mahdollisesti sairas, kykenemätön seisomaan ja kylmä kosketukselle.
Kun reaktio etenee näiden vaiheiden kautta, kissan selviytymismahdollisuudet pienenevät. Lopulta yhden tai kolmen päivän kuluessa pakkasnesteen nauttimisesta munuaiset pettävät ja kissa romahtaa. Mahdollisuus pelastaa kissa tässä vaiheessa on äärimmäisen epätodennäköinen.
Pakkasnestemyrkytyksen pääasiallinen hoito on laittaa kissa laimeaan etanolitiputukseen. Tämän voi tehdä vain eläinlääkäri, ja kissa tarvitsee todennäköisesti muitakin lääkkeitä tukeakseen sen tervehtymistä. On kuitenkin olemassa vaara, että vaikka kissa selviytyisikin hengissä, siitä aiheutuu pitkäaikainen munuaisvaurio.
Ole valppaana kissojen ja pakkasnesteen suhteen
Pahaksi käy, että on olemassa joukko tapauksia, jotka saavat eläinsuojeluryhmät ja poliisin uskomaan, että pakkasnestettä on laskettu maahan tahallaan.
RSPCA suosittelee tässä tilanteessa, että kissanomistajat kiinnittävät kissoihinsa erityistä huomiota, tarkkailevat niitä mahdollisten oireiden varalta ja vievät ne suoraan eläinlääkäriin, jos heillä on huolenaiheita.
Se kannattaa myös tarkistaa, onko lähistöllä ruosteinen tai hylätty auto, jonka moottorista saattaa vuotaa nestettä.
Tässä tilanteessa on kehotettu lisäämään näihin valmisteisiin karvasta ainetta, kuten Bitrexiä, jotta ne muuttuisivat kissoille epämiellyttäviksi. Itse asiassa Halfords on lisännyt sitä oman merkkinsä pakkasnesteisiin ja ruudunpesuaineisiin. RSPCA:n kissojen hyvinvointiasiantuntija sanoo kuitenkin: ”Emme vain tiedä, ovatko kitkerät aineet karkottavia kissoille, joten Cats Protection, International Cat Care tai RSPCA eivät ole vaatimassa niitä.”
Jos kissa on kävellyt pakkasnesteen saastuttaman lätäkön läpi ja sitä joutuu sen tassuihin, on hyvin todennäköistä, että se nuolee tassut puhtaiksi, oli maku mikä tahansa.”
Ei voi olla mitään haittaa käyttää tuotteita, joihin on lisätty Bitrexiä, mutta viesti on, että jos sitä roiskuu, se on silti mopattava pois.
Näyttää siltä, että ongelmaan ei ole helppoja vastauksia, mutta riskien ja oireiden tiedostaminen on elintärkeää, jotta kissasi voidaan pelastaa, jos se epäonnekseen joutuu kosketuksiin tämän tappavan nesteen kanssa.
Vetarin näkemys kissoista ja pakkasnesteestä
James Harris, kliinisen tuen päällikkö White Cross Vets -eläinlääkäriasemalla, joka toimii eri puolilla Midlandsia ja Pohjois-Englantia, sanoo, että he näkevät useita pakkasnesteen myrkytystapauksia joka vuosi: ”Se on yleensä kausiluonteinen ongelma, kun ihmiset alkavat laittaa pakkasnestettä autoihinsa. Minulla oli kuitenkin todella huono viikko pari vuotta sitten, kun näin samalla kadulla viisi pakkasnestemyrkytyksen saanutta kissaa, minkä oletan olevan joko erittäin huonoa tuuria tai tahallista.”
”Valitettavasti koirien suklaamyrkytyksen jälkeen kissojen pakkasnestemyrkytys on yleisin myrkytys, jota näemme. Tärkeintä on tunnistaa merkit ja viedä lemmikkisi eläinlääkäriin ja saada eläinlääkäri toimimaan nopeasti.”
James suosittelee: ”Jos epäilet, että kissasi on saattanut päästä käsiksi pakkasnesteeseen tai vaikuttaa humaltuneelta, sekavalta tai horjuvalta jaloiltaan, vastaa puhelimeen mihin vuorokauden aikaan tahansa ja vie se eläinlääkärille.”
”Merkit jäävät usein huomaamatta, mutta jos näitä lemmikkejä hoidetaan alkuvaiheessa, kissa selviytyy hyvin todennäköisesti. Olemme pelastaneet vuosien varrella melko monta kissaa, mutta kun ne ovat saaneet munuaisten vajaatoiminnan, on luultavasti jo liian myöhäistä.”
Tapaustutkimuksia: Jäätymisenestoaineen myrkyttämät kissat
”Oli jo liian myöhäistä pelastaa se”
Derbyshiren Derbyshiressä sijaitsevasta Ilkestonista kotoisin oleva Lucy Ward huomasi, että kuusivuotias kissansa Harry käyttäytyi hyvin oudosti, kun hän saapui kotiinsa joulupäivän aatonpäivänä kaksi vuotta sitten. Se oli hyvin alistunut ja käpertynyt ruokapöydän alle. Kun Harry yritti tarjota sille palan joulukinkkua, se torjui sen.
Lucy kertoo: ”Keskiyöhön mennessä Harry huojui kuin humalassa ja ulvoi oudosti. Nukuin sen kanssa ruokasalin lattialla ja vein sen seuraavana aamuna eläinlääkäriin.
”He luulivat, että sillä oli pakkasnestemyrkytyksen oireita, joten se laitettiin tiputukseen ja sille annettiin kipulääkettä heti, mutta oli jo liian myöhäistä, ja se kuoli seuraavana päivänä”. Tulen aina olemaan vihainen itselleni siitä, etten vienyt sitä eläinlääkäriin aikaisemmin.”
”Kissani jäi henkiin”
Kun Nicky Stephenson Redcarista päästi eräänä iltana neljä kuukautta vanhan kissanpentunsa Misseyn sisälle, sen turkki oli aivan märkä. Hän ei ajatellut asiasta mitään, vaan kuivasi sen. Seuraavana aamuna Missey oli rajusti kipeä pahoinvoinnista ja ripulista. Hän vei sen kiireesti eläinlääkärille, joka diagnosoi pakkasnestemyrkytyksen ja kertoi, ettei uskoisi Misseyn selviävän hengissä.
Nicky kertoo: ”Emme halunneet sen kärsivän, joten sanoimme, että lopetamme sen. Meillä oli viisi minuuttia aikaa sen kanssa, kun he kävivät hakemassa suostumuslomakkeen. Vieraileva eläinlääkäri sanoi kuitenkin, että sillä voisi olla mahdollisuus, jos se laitettaisiin suoraan etanolitiputukseen.”
”Onneksi Missey oli vakuutettu, ja pystyimme jatkamaan hoitoa. Viiden päivän tehohoidossa olon ja 10 päivän lääkityksen jälkeen se toipui täysin.”