Jalkapallosta on tullut yksi maailman suosituimmista urheilulajeista – 250 miljoonaa ihmistä pelaa peliä noin 200 maassa eri puolilla maailmaa – mutta tutkijat pyrkivät selittämään sen alkuperää. On todennäköistä, että pelin juuret ovat muinaisessa Roomassa, Kiinassa tai Kreikassa. Näissä paikoissa ihmiset potkivat historian mukaan nahasta valmistettua palloa. Tutkimusten mukaan Kiinassa, Kreikassa ja muinaisessa Roomassa jalkapalloa harrastettiin 2. ja 3. vuosisadalla. Jalkapallon säännöt olivat tuolloin kuitenkin vähemmän monimutkaiset. Englannin katsotaan muuttaneen pelin yleiskuvaa ja antaneen sille sen nykyisen kuvan.
Jalkapallon historia
Jalkapallon alkuaikoina vastustajien potkiminen, hakkaaminen ja jopa lyöminen kuului jalkapallopeliin, kunhan tavoite saavutettiin. Kauden ylivoimainen tavoite oli maalinteko. Sitä perusteltiin päämäärällä eikä keinoilla. Sääntöjä alkoi syntyä pian sen jälkeen, kun peli oli tuotu Englantiin. Itse asiassa juuri siihen aikaan, kun jalkapallo tuli voimaan Englannissa, alkoi syntyä ja juurtua joitakin peliä sääteleviä yhdistyksiä. Jalkapallon käyttöönotto Englannissa johti väkivallan ja velvollisuuksien laiminlyönnin kaltaisiin ongelmiin. Monet ihmiset kehittivät intohimon jalkapalloa kohtaan, uutta urheilulajia kohtaan, joka pyyhkäisi koko kansakuntaa. Tämä johti siihen, että kuningas Edward III kielsi sen vuonna 1365 ja Skotlannin kuningas Jaakko I julisti vuonna 1924, että ”kukaan ei saa pelata jalkapalloa”. Useissa tapauksissa väkivaltaisuudet puhkesivat, kun sekä fanit että pelaajat eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen ja tuomioon.
Sääntöjen kehittyminen
Jalkapalloa ohjaavat säännöt ja määräykset luotiin Englannissa yhdessä jalkapalloliiton kanssa. Sen jälkeen, kun se oli otettu käyttöön oppilaitoksissa, jalkapallo (tai jalkapallo Englannissa) erotettiin rugbysta ja laadittiin säännöt. Erottaminen oli seurausta jalkapallossa käyttöön otetuista säännöistä, jotka kielsivät pelaajia pitämästä palloa käsillään, työntämästä ja tönimästä sekä rajoittivat pallon käytön jalkoihin, vartaloon ja päähän. Vuonna 1891 peliin tuli sääntö, jota kutsuttiin pelin muuttajaksi – rangaistuspotku. Rangaistuspotkun tarkoituksena oli puuttua kentällä tapahtuneisiin väärinkäytöksiin erityisesti tapauksissa, joissa teko tapahtui rangaistusalueen ympärillä. Lisäksi sääntö otettiin käyttöön monien sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita ilmeni aina, kun joukkueet pelasivat tasapelejä. Vuonna 1970 peliin lisättiin punainen ja keltainen kortti. Korttien avulla erotuomari saattoi lähettää rötöstelijät pois kentältä tai käyttää keltaista korttia varoitukseksi. Kortin käyttöönottoa edelsi Ison-Britannian kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n (Fédération Internationale de Football Association) jäsenyys. Joihinkin 90-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin kuuluu rangaistusten käyttöönotto tapauksissa, joissa maalivahti pitää palloja, jotka joukkuetoverit ovat tahallaan syöttäneet takaisin.