Miksi pähkinäallergiat ovat nykyään niin yleisiä?

Jotkut asiantuntijat uskovat, että viime vuosikymmeninä tapahtunut suuri ruokavaliomuutos kohti prosessoituja elintarvikkeita, tehdaskasvatettuja tuotteita ja epäterveellisiä sokereita ja rasvoja on heikentänyt immuunijärjestelmäämme ja tehnyt siitä paljon alttiimman sairastumaan allergioihin jo nuorena.

Yksi yleisimmistä koulumuistoista lapsille, joiden kanssa kasvoin, sekä muutamalle muulle meitä edeltäneelle sukupolvelle, on maapähkinävoi- ja hyytelövoileipien tuoksu ruokasalissa. Oli aika, jolloin söin PB&J:n joka päivä kuukausien, ellei jopa vuosien ajan. Minulle se on ikuisesti synonyymi lapsuuden viattomuudelle.

Mutta monet koululaiset kasvavat nykyään maailmassa, jossa PB&J on ehdottomasti kielletty ruskeista eväspusseista, sillä pelkkä maapähkinän tuoksu ilmassa voi aiheuttaa joillekin ihmisille anafylaktisen sokin!

Kyllä, pähkinäallergiat tuntuvat olevan miljoonien lasten suuri terveyden vitsaus siinä määrin, että kokonaisen väestöryhmän ruokavaliovalinnat ovat joutuneet muuttumaan sen seurauksena. Vuosisata sitten tällaisista ”maapähkinä”-allergioista puhuttiin harvoin, jos koskaan, joten mikä on aiheuttanut niiden räjähdysmäisen yleistymisen viime vuosina, ja miksi ne ovat yhtään yleisempiä kuin muut allergiat?

Mikä on allerginen reaktio?

Ennen kuin syvennymme pähkinäallergioiden yksityiskohtiin ja yritämme selittää, miksi ne ovat niin yleisiä nykysukupolvessa, meidän on ensin tarkasteltava allergisia reaktioita kokonaisuutena.

Allerginen reaktio on yleensä immuunijärjestelmän ylireaktio, kun se kohtaa jotain, jota se ei tunnista, eli niin sanottua allergeenia. Havaitessaan sen vierasesineeksi immuunijärjestelmän vasta-aineet laukaisevat histamiinin vapautumisen soluista. Tämä käynnistää uuden reaktioketjun, johon kuuluu verisuonten ja muiden yhdisteiden laajeneminen ja joka johtaa allergiseen reaktioon. Silmien vetistäminen siitepölyn vaikutuksesta tai vatsavaivat kananmunien syömisen jälkeen eivät ole elimistösi suojautumista vaaralta, vaan pelkkää ylireagointia johonkin harmittomaan.

Pähkinä- tai maapähkinäallergiassa elimistösi ei pysty tunnistamaan yhtä tai useampaa kyseisessä elintarvikkeessa olevaa proteiinia, mikä laukaisee immuunijärjestelmän ja käynnistää sen toiminnan. Maapähkinäallergia on paitsi yksi yleisimmistä, myös vakavimmista reaktioista siitä kärsivillä. Lievempiä reaktioita voivat olla nokkosihottuma, kutina tai pistely, kun taas keskivaikeampia reaktioita voivat olla kurkun, huulten ja kasvojen turvotus ja vakavimmissa tapauksissa anafylaksia. Jos adrenaliinia ei saada, yleensä adrenaliinikynän muodossa, altistuminen maapähkinöille voi johtaa kuolemaan.

Sentähden maapähkinät on kielletty lentokoneissa, eivätkä lapset voi enää ottaa maapähkinävoi-hyytelöleipiä mukaan kouluun. Uuden tutkimuksen mukaan maapähkinäallergioiden esiintyvyys pienillä lapsilla on lisääntynyt ainakin 20 prosenttia pelkästään vuodesta 2010 lähtien. Noin yhdellä lapsella 13:sta on jonkinlainen ruoka-aineallergia, mutta näyttää siltä, että maapähkinäallergiat ovat olleet yksi huomattavimmista ja vakavimmista viimeisten 25 vuoden aikana.

Miksi maapähkinäallergiat ovat yleistyneet?

On olemassa useita teorioita siitä, miksi ruoka-aineallergiat tuntuvat olevan niin yleisiä näinä päivinä verrattuna aiempiin sukupolviin. Ensinnäkin ihmiset syövät nykyään enemmän maapähkinöitä, ja niitä sisältyy useampiin tuotteisiin, joten allergioiden ilmaantuvuus saattaa lisääntyä jo pelkästään tällä perusteella, eli useammat ihmiset altistuvat niille, joten reaktioita esiintyy enemmän.

On myös tärkeää ymmärtää ero maapähkinöiden (jotka kasvavat maan alla ja ovat itse asiassa palkokasvien laji) ja puupähkinöiden (esim. parapähkinät, cashewpähkinät, hikkoripähkinät ja macadamiapähkinät, jotka kasvavat puissa) välillä. Molemmat voivat olla allergeeneja, joskin maapähkinäallergiat ovat vakavampia ja yleisempiä.

Pähkinäallergiat eivät ole ainoita lisääntyviä ruoka-aine-intoleransseja, vaan myös keliakian määrä nousee tasaisesti länsimaissa, jotka tyypillisesti noudattavat tietynlaista ruokavaliota. Pikaruoka-Amerikan ja muiden vastaavien maiden runsashiilihydraattinen, runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruokavalio ei ole läheskään yhtä ravitseva kuin kasvipohjainen ruokavalio, jossa käytetään luomuruokaa, jota ei ole käsitelty rikkaruohomyrkyillä ja torjunta-aineilla.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että viime vuosikymmeninä tapahtunut suuri ruokavaliomuutos kohti prosessoituja ruoka-aineita, tehdaskokeissa viljeltyjä elintarvikkeita ja epäterveellisiä sokereita ja rasvoja on heikentänyt immuunijärjestelmäämme, ja se on tehnyt siitä alttiimman sairastumaan allergioihin jo nuorena. Kuitu on loistava tapa parantaa suolistomme terveiden bakteerien määrää, jotka parantavat immuunijärjestelmän herkkyyttä, kun taas sokerit stimuloivat ”huonojen” bakteerien kasvua, mikä johtaa tulehdukseen ja suurempaan riskiin immuunijärjestelmän epätarkkuudesta. Lisäksi itse maapähkinöiden proteiinit voivat paahdettuna denaturoitua, jolloin elimistön solujen on vaikeampi tunnistaa niitä, mikä saattaa aiheuttaa immuunivasteen.

Toinen vakuuttava argumentti maapähkinäallergioiden yleistymisen puolesta on se, että vanhempien suojelun heiluri on vihdoin heilahtanut siihen suuntaan, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarkemmin sanottuna vanhemmista on tullut niin huolissaan lastemme suojelemisesta kaikenlaisilta pöpöiltä ja turvallisuuden korostamisesta, että he ovat kieltäneet lapsiltaan altistumisen maailmalle.

Kun olemme nuoria, elimistömme ja immuunijärjestelmämme kohtaavat asioita ensimmäistä kertaa, koko ajan. Kun altistumme bakteereille, taudinaiheuttajille, vieraille aineille ja erilaisille elintarvikkeille varhain ja pieninä annoksina, immuunijärjestelmä saa kokemusta ja vahvistuu, oppii kyseisistä aineista ja muodostaa mallin tulevaa puolustusreaktiotaan varten. Kun se on kerran torjunut tietyn aineen elimistössä, se on tulevaisuudessa paremmin valmistautunut.

Maailmassa, jossa lasten käsiä desinfioidaan jatkuvasti, ruokaa ei koskaan syödä sen jälkeen, kun se on tullut maahan, ja jossa bulldozer-vanhemmat taipuvat selkänsä taakse pitääkseen lapset jatkuvasti terveinä, he saattavat pitkällä tähtäimellä tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Käsien pesemättä jättäminen ja immuunijärjestelmän testaaminen pöpöjen kanssa voi valmistaa lasta paremmin torjumaan vakavampia uhkia tulevaisuudessa, mukaan lukien mahdolliset allergeenit.

Exposure to Peanuts: Ajoitus on kaikki kaikessa

Vaikka allergioihin liittyy geneettinen näkökulma, jotkut asiantuntijat väittävät, että allergia voidaan ”pohjustaa”, jos tutkittava altistuu suurille määrille kyseistä elintarviketta ennen tiettyä ikää. Jos elimistö esimerkiksi saa niin voimakkaan negatiivisen reaktion, se voi ”oppia” reagoimaan tulevaisuudessa aina negatiivisesti kyseiseen aineeseen.

Kaksikymmentä vuotta sitten, pian maapähkinäallergioiden nopean yleistymisen jälkeen, asiantuntijat suosittelivat odottamaan kolmeen ikävuoteen asti, ennen kuin lapset altistuvat maapähkinöille, ja jopa suosittelivat, että naiset vähentäisivät maapähkinöiden tai puupähkinöiden kulutustaan raskausaikana, jotta minimoitaisiin riski, että lapsi saa allergian. Hieman yli kymmenen vuotta myöhemmin oli tehty lisää tutkimusta lasten ruokailutottumuksista ja maapähkinäallergian esiintyvyydestä muissa maissa, joissa maapähkinöille altistutaan jo lasten ollessa hyvin pieniä, jopa vain neljän kuukauden ikäisiä. Todettiin, että maapähkinäallergian todennäköisyys näissä oloissa oli hyvin pieni.

Lyhyesti sanottuna, ei ole olemassa lopullista syytä sille, miksi maapähkinäallergiat yhtäkkiä tekevät tuhoa länsimaissa ja kieltävät kokonaisen sukupolven PB&J-ilon. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin yhdistelmä hieman heikentynyttä immuunijärjestelmää, joka on seurausta hygieniapakkomielteisestä käyttäytymisestä, yleisessä ruokavaliossamme tapahtuneesta muutoksesta kohti runsassokerista ja vähäkuituista ruokavaliota sekä muutoksesta siinä, miten altistamme lapsemme erilaisille elintarvikkeille ja muille maailman aineille.

Loppusana

Huolimatta siitä, että elämme kiristyneen hygienian ja ylisuojelevien vanhempien sukupolvessa, meidän tulisi luottaa siihen, että kehomme pystyy navigoimaan tässä bakteerien, taudinaiheuttajien, myrkkyjen, allergeenien ja muiden yhdisteiden oudossa maailmassa. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan se, että annamme immuunijärjestelmällemme laajan kokemustaustan, voi auttaa meitä valmistautumaan paremmin kaikkeen, mitä elämä meille heittää – vaikka se olisikin kourallinen maapähkinöitä.