Kahdeksanpäiväinen juutalainen juhlapäivä alkaa 25. Kislev, joka on tänä vuonna 11. joulukuuta, ja se tunnetaan myös nimellä valojen juhla. Juhlaa vietetään sytyttämällä joka ilta yksi uusi kynttilä menoraan sekä tarjoamalla perinteisiä ruokia, pelejä ja lahjoja. Vaikka juhla on uskonnollisesti vähäinen, sillä on suuri kulttuurinen merkitys vaihtoehtona joululle.
Hanukan historia
Vaikka on olemassa vaihtoehtoisia versioita siitä, miten hanukka syntyi, tapahtumat sen luomiseksi ajoittuvat toiselle vuosisadalle eaa. kun Juudea oli Seleukidien valtakunnan vallassa. Alun perin juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan, mutta Seleukidien kuningas Antiokhos IV Epifanes muutti tätä politiikkaa noustuaan valtaistuimelle. Juutalainen uskonto kiellettiin ja sen harjoittajat määrättiin sen sijaan palvomaan kreikkalaisia jumalia.
Tämän toimeenpanemiseksi vuonna 168 eaa. hän lähetti sotilaansa ja teurasti tuhansia ihmisiä Jerusalemissa. Hän jatkoi pyhän Toisen temppelin häpäisemistä ja pystytti Zeukselle alttarin, jolla uhrattiin sikoja, joita juutalaisessa perinteessä pidettiin saastaisena eläimenä. Kaupungin asukkaat kapinoivat Mattatiaksen ja hänen viiden poikansa johdolla. Mattatiaksen kuoltua hänen poikansa Juuda Makkabee otti vallan. Kolme vuotta kestäneen taistelun jälkeen juutalaiset onnistuivat karkottamaan Seleukidien valtakunnan Jerusalemista.
Vaihtoehtoisessa versiossa oli kyse kahden juutalaisryhmän välisestä yhteentörmäyksestä, joista toinen omaksui uudet tavat ja toinen traditionalistinen ryhmä, joka halusi tyrkyttää vanhoja tapoja.
Toisen temppelin malli Jerusalemista toisen temppelin aikana Dan Lundberg
Juutalainen määräsi temppelin puhdistettavaksi ja palautettavaksi. Uusi alttari asennettiin ja vihittiin 25. Kislevinä (heprealaisen kalenterin 9. kuukausi, joka osuu gregoriaanisen kalenterin marras-joulukuulle). Menora oli sytytettävä ja pidettävä palavana joka yö.
Miksi juhla kestää kahdeksan päivää?
Jälleen on olemassa erilaisia käsityksiä siitä, miten tähän päädyttiin. Ihmeellinen versio on, että menora määrättiin pidettäväksi palavana joka yö, mutta lampun öljystä oli pulaa. Liekki kuitenkin paloi kahdeksan yötä, kunnes uutta öljyä saatiin.
Toisen mukaan juutalaiset eivät olleet taistelujen vuoksi voineet viettää Sukkot-juhlaa, joka oli seitsemän päivän pituinen juhlapyhä. Uudelleen vihkimistä hyväksikäyttäen Juuda määräsi, että juhla kesti kahdeksan päivää ja että sitä vietettiin sen jälkeen joka vuosi.