Mielialahäiriöt

Mielialat ovat tunteitamme. Ne vaikuttavat meihin joka päivä. Joskus olemme surullisia, joskus taas iloisia. Saatamme olla jopa surullisia ja onnellisia samana päivänä. Mutta joskus ihmisten mieliala voi ”juuttua” surulliseksi. Tai mielialat saattavat muuttua paljon tai muuttua äärimmäisiksi. Kun näin tapahtuu, se vaikuttaa elämäämme. Ja se voi johtua mielialahäiriöiksi kutsutusta mielenterveyden häiriöiden ryhmästä.

Mitä se on?

Mielialahäiriöt ovat mielenterveyden häiriöiden ryhmä, joka vaikuttaa siihen, miten tunnet ja ajattelet itsestäsi, muista ihmisistä ja elämästä yleensä. Mielialahäiriöitä on muutamia eri tyyppejä: masennus, dystyyminen häiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Mielialahäiriö jättää sinut surulliseksi tai masentuneeksi. Jotkut ihmiset kokevat masennuksen ”turtuneena” tai tunteettomana. Masennus voi myös saada sinut tuntemaan itsesi ärtyneeksi, toivottomaksi ja syylliseksi. Monet masennuksen kanssa elävät ihmiset menettävät kiinnostuksensa asioihin, joista he ennen nauttivat, tai ja he usein eristäytyvät perheestään ja ystävistään. Masennus voi kuitenkin vaikuttaa muuhunkin kuin mielialaan: sinun voi olla vaikea keskittyä tai muistaa. Saatat nukkua tai syödä tavallista vähemmän tai enemmän. Saatat myös tuntea olosi koko ajan väsyneeksi.

• Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD, Seasonal Affective Disorder) on masennustyyppi, johon vaikuttavat vuodenajat. Se vaikuttaa ihmisiin yleensä talvikuukausina, jolloin päivänvaloa on vähemmän.
• Synnytyksen jälkeinen masennus on masennustyyppi, joka vaikuttaa äitiin synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeisen masennuksen aiheuttavat todennäköisesti erilaiset biologiset muutokset sekä sosiaaliset ja emotionaaliset muutokset vanhempien elämässä.

Dystyyminen häiriö (kutsutaan myös dystymiaksi) muistuttaa masennusta. Dystyymisessä häiriössä masennusoireet ovat lievempiä, mutta kestävät pidempään.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö koostuu kolmesta eri osasta: masennuksesta, maniasta ja normaaleista tunteista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus on kuin minkä tahansa mielialahäiriön masennus. Mania on se, mikä tekee kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä erilaisen. Jotkut kokevat sen hyvin onnelliseksi, mutta toiset tuntevat itsensä hyvin ärtyneiksi tai vihaisiksi maniajakson aikana. Yleisiä manian oireita ovat muun muassa se, että tuntee itsensä hyvin voimakkaaksi, ei tarvitse paljon unta ja ajatukset ovat kiihtyviä. Maniajakson aikana monet ihmiset tekevät myös asioita, joita he eivät normaalisti tekisi, kuten käyvät kalliilla ostoksilla, joihin heillä ei ole varaa, harrastavat riskialtista seksiä tai käyttävät alkoholia ja muita aineita tavallista enemmän. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi näyttää jokaisella ihmisellä erilaiselta riippuen siitä, kuinka kauan mania- ja masennusjaksot kestävät, kuinka vaikeita ne ovat, kuinka nopeasti henkilön mieliala muuttuu ja kuinka kauan henkilöllä on normaali mieliala niiden välillä.

Mielialahäiriöt ja psykoosi

Jotkut ihmiset kokevat psykoosin vakavan masennus- tai maniajakson aikana. Psykoosissa on kaksi osaa: harhaluulot ja aistiharhat. Harhaluulot ovat vahvoja uskomuksia, jotka eivät ole totta, kuten uskomus, että sinulla on erityisiä voimia. Hallusinaatiot ovat asioita, joita aistit, mutta jotka eivät ole todellisia.

Top

Ketä se koskee?

Mielialahäiriöt kuuluvat yleisimpiin mielenterveyssairauksiin. Itse asiassa noin joka seitsemäs kanadalainen kokee mielialahäiriön jossain vaiheessa elämäänsä. Ne vaikuttavat todennäköisemmin seuraaviin ihmisryhmiin:

• Naiset: Naisilla diagnosoidaan todennäköisemmin masennus, dystyyminen häiriö ja SAD. Kaksisuuntainen mielialahäiriö näyttää kuitenkin vaikuttavan miehiin ja naisiin yhtä paljon
• Nuoret: Vaikka mielialahäiriöt voivat vaikuttaa milloin tahansa elämässäsi, monet ihmiset alkavat saada oireita teini- ja parikymppisinä. Noin 3,5 prosentilla lapsista ja 3-7 prosentilla teini-ikäisistä diagnosoidaan masennus. Monilla diagnosoidaan kaksisuuntainen mielialahäiriö 15-19-vuotiaana.
• Perheenjäsenet: Lähisukulainen, jolla on mielialahäiriö, lisää riskiä sairastua mielialahäiriöön
• Ihmiset, joilla on päihdeongelmia: Jotkin aineet voivat aiheuttaa mielialahäiriön, laukaista mania- tai masennusjakson tai pahentaa mielialahäiriötä,
• Ihmiset, jotka elävät muiden terveys- ja mielenterveysongelmien kanssa: Ihmiset, joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia, kuten syöpä, aids, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti, kärsivät todennäköisemmin masennuksesta. Myös ihmiset, jotka elävät ahdistuneisuushäiriön tai syömishäiriön kanssa, kokevat todennäköisemmin masennusta

Top

Mitä voin tehdä asialle?

Mielialahäiriöt ovat hyvin hoidettavissa. Oikealla hoidolla noin 80 % ihmisistä ei enää tunne lainkaan oireita. Joitakin yleisiä hoitomuotoja, joita käytetään yksinään tai yhdistelmänä, ovat:

Neuvonta: Yleisimmät mielialahäiriötä sairastavien neuvonnan muodot ovat kognitiivis-behavioraalinen terapia ja vuorovaikutusterapia:

• Kognitiivis-behavioraalinen terapia eli CBT on yleisin mielialahäiriöiden terapiahoito. CBT auttaa ymmärtämään mielialan, ajatusten ja käyttäytymisen välistä suhdetta. Se opettaa myös taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, jotka voivat auttaa ehkäisemään oireiden uusiutumista tulevaisuudessa.
• Kun olet masentunut, ihmissuhteesi kärsivät usein. Ihmissuhdeterapia voi opettaa sinulle taitoja, joilla voit parantaa vuorovaikutustasi muiden ihmisten kanssa.

Lääkitys: Masennusta hoidetaan yleensä ryhmällä lääkkeitä, joita kutsutaan masennuslääkkeiksi, ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan yleensä ryhmällä lääkkeitä, joita kutsutaan mielialan stabilisaattoreiksi. Sinulle voidaan määrätä myös muita lääkkeitä psykoosiin tai ahdistuneisuuteen.

Sähköhoito: Sähkökouristushoito eli ECT voi auttaa ihmisiä, joilla on vakava masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, erityisesti silloin, kun hoidot, kuten neuvonta ja lääkitys, eivät ole auttaneet. Hoito tehdään sairaalassa, ja siihen kuuluu sähkövirran johtaminen aivojen läpi muutaman sekunnin ajan nukutuksessa. Nykyaikainen ECT on erittäin turvallinen, nopeasti vaikuttava ja tehokas.

Valohoito: Ihmiset, jotka kärsivät SAD:sta, voivat kokea valohoidon hyödylliseksi. Valohoidossa käytetään erityistä valoa, joka on paljon kirkkaampaa kuin sisävalaistus. Tämä ei kuitenkaan välttämättä sovi kaikille, joten on tärkeää keskustella lääkärin kanssa, ennen kuin aloitat valohoidon.

Itsehoito: On joitakin asioita, joita voit tehdä itse auttaaksesi sinua pitämään olosi parempana. Säännöllinen liikunta, hyvä ruokailu, riittävä uni ja johdonmukainen unirytmi, stressin hallinta, ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa, hengellisyys sekä alkoholin ja muiden päihteiden käytön seuraaminen voivat auttaa mielialahäiriöiden hallinnassa.

Top

Miten tästä eteenpäin?

Keskustelemisen lisäksi perhelääkärisi kanssa, tutustu alla oleviin resursseihin saadaksesi lisätietoa mielialahäiriöistä:

Mood Disorders Association of BC
Käy osoitteessa www.mdabc.net tai soita numeroon 604-873-0103 (Lower Mainlandissa) tai 1-855-282-7979 (muualla BC:ssä) saadaksesi resursseja ja tietoa mielialahäiriöistä. Löydät myös lisätietoja tukiryhmistä eri puolilla provinssia.

BC Partners for Mental Health and Addictions Information
Käy osoitteessa www.heretohelp.bc.ca saadaksesi infolehtisiä ja henkilökohtaisia tarinoita (sairaudesta). Löydät myös lisätietoja, vinkkejä ja itsetestejä, jotka auttavat sinua ymmärtämään monia erilaisia mielenterveysongelmia.

Canadian Mental Health Association’s BC Division
Käy osoitteessa www.cmha.bc.ca tai soita numeroon 1-800-555-8222 (maksuton BC:ssä) tai 604-688-3234 (Suur-Vancouverissa) saadaksesi tietoa ja yhteisön resursseja mielenterveyden tai minkä tahansa mielenterveyden sairauden osalta.

1-800-SUICIDE
Jos olet hädässä tai olet huolissasi jostakusta hädässä olevasta henkilöstä, joka saattaa vahingoittaa itseään, soita numeroon 1-800-SUICIDE 24 tuntia vuorokaudessa saadaksesi yhteyden BC:n kriisipuhelimeen ilman odottelua tai varattua signaalia. Se on 1-800-784-2433.

Resursseja saatavilla monilla kielillä:
*Jos englanti ei ole äidinkielesi, sano haluamasi kielen nimi englanniksi, jotta sinut yhdistetään tulkille. Käytettävissä on yli 100 kieltä.

HealthLink BC
Soita 811 tai käy osoitteessa www.healthlinkbc.ca saadaksesi ilmaista, ei-hätätapauksissa annettavaa terveystietoa kenelle tahansa perheesi jäsenelle, myös mielenterveystietoa. 811:n kautta voit myös puhua rekisteröidyn sairaanhoitajan kanssa oireista, joista olet huolissasi, tai keskustella apteekkarin kanssa lääkekysymyksistä.