Lääkkeiden pitoisuudet
Melatoniini on ihmismaidon normaali komponentti, joka syntetisoidaan aminohappo tryptofaanista.
Äidin pitoisuudet. Kymmeneltä imettävältä äidiltä, jotka olivat 3-5 päivää synnytyksen jälkeen, mitattiin seerumin ja äidinmaidon melatoniinipitoisuudet kello 14.00-17.00 ja uudelleen kello 2.00-4.00. Rintamaidon melatoniinipitoisuus oli keskimäärin 23 ng/l yöllä, mikä oli keskimäärin 35 % äidin seerumin pitoisuudesta. Melatoniinia ei ollut havaittavissa (<10 ng/L) maidossa päiväsaikaan. Kuusi äideistä keräsi maitoa jokaisen imetyksen jälkeen 24 tunnin ajan kerran kolmen kuukauden kuluessa synnytyksestä. Kaikilla äideillä oli havaittavissa selvä vuorokausirytmi melatoniinin erittymisessä äidinmaitoon, jossa havaittavat pitoisuudet esiintyivät ensin illalla ja laskivat aamulla havaitsemattomiin pitoisuuksiin.
Kaksikymmentäyksi äitiä keräsi äidinmaitonäytteitä viisi kertaa 24 tunnin aikana 5. ja 10. synnytyksen jälkeisen päivän välillä. Melatoniinipitoisuuden mediaani päivämaidossa (klo 10-22) oli 1,5 mg/l ja mediaanipitoisuus yömaidossa (klo 22-10) oli 7,3 ng/l. Ennenaikaisten ja täysiaikaisten vauvojen äitien äidinmaidossa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Viisikymmentäneljä tervettä äitiä ja 24 äitiä, joilla oli allerginen ekseema, tutkittiin ristiintaulukoinnilla katsomaan joko humoristista videota, ei-humoristista videota tai ei videota kahden viikon välein. Melatoniini mitattiin äidinmaidosta 5 kertaa klo 22.00 ja 6.00 välisenä aikana. Melatoniinipitoisuudet olivat korkeammat kaikkina aikoina äideillä, jotka olivat katsoneet humoristisen videon. Ekseemasta kärsivien äitien melatoniinitasot olivat yleensä alhaisemmat kuin normaaleilla äideillä, mutta nousivat humoristisen videon katsomisen jälkeen molemmissa ryhmissä samankaltaisille tasoille. Korkeimmat maidon melatoniinipitoisuudet esiintyivät aamukahden näytteenoton yhteydessä kaikissa tutkimuksen vaiheissa, ja huippu oli 20,8 ng/l terveillä äideillä ja 19,9 ng/l ekseemaa sairastavilla äideillä.
Tutkimuksissa, joissa naisille annettiin eksogeenista, suun kautta otettavaa melatoniinia, tuloksena saatu seerumin melatoniini vaihteli, mutta seerumin huippupitoisuudet vaihtelivat 1,1-2,6 mcg/l jokaista annettua mg kohti. Tämä johtaisi siihen, että äidinmaidon melatoniinipitoisuus kasvaisi keskimäärin 0,4-1 mcg/l kutakin äidille annettua 1 mg:aa kohden, kun keskimääräinen maitopitoisuus on 35 % äidin seerumin pitoisuudesta. Vaikka tuloksena olevat pitoisuudet olisivat korkeammat kuin tyypilliset fysiologiset maidon huippupitoisuudet 0,02 mcg/l, se olisi huomattavasti pienempi annos imeväiselle kuin 10 mg/kg melatoniiniannokset, joita on annettu turvallisesti vastasyntyneille kliinisissä tutkimuksissa.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että äidinmaidon melatoniinipitoisuus korreloi käänteisesti äidinmaidon prolaktiinipitoisuuden kanssa ja oli korkeampi naisilla, jotka kokivat väsymystä aamulla.
Viisi imettävää äitiä toimitti äidinmaitonäytteitä kahden tunnin välein 24 tunnin ajan. Melatoniinia ei ollut havaittavissa päivän aikana, mutta se alkoi nousta noin kello 20.00, saavutti huippunsa noin kello 3.00 ja laski sitten.
Kolmekymmentä naista, jotka olivat 48-72 tuntia synnytyksen jälkeen, antoivat kaksi ternimaitonäytettä, yhden keskipäivällä ja yhden keskiyöllä. Ternimaidon melatoniinipitoisuudet olivat keskimäärin noin 16 ng/l keskipäivällä ja 36 ng/l keskiyöllä.
Turkkilaisessa tutkimuksessa todettiin, että 48-72 tuntia synnytyksen jälkeen klo 1.00 ja 3.00 välillä mitatut melatoniinipitoisuudet ternimaidossa olivat korkeammat äideillä, jotka synnyttivät vaginaalisesti (keskimäärin 266 ng/l) kuin äideillä, jotka synnyttivät vapaaehtoisella keisarileikkauksella (keskimäärin 205 ng/l) tai hätätilanteen keisarileikkauksella (keskimäärin 167 ng/l). Kaikki ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.
Melatoniinia analysoitiin 392 äidinmaitonäytteestä 98 terveeltä imettävältä äidiltä 0-30 päivää synnytyksen jälkeen. Maitonäytteet otettiin klo 03:00, 09:00, 15:00 ja 21:00 yhden päivän aikana. Maidon huippupitoisuudet olivat klo 03:00 sekä termisessä että ennenaikaisessa maidossa. Kello 03:00 ennenaikaisen ternimaidon keskimääräinen pitoisuus oli korkeampi kuin määräaikaisen ternimaidon 28,67 ng/l ja 25,31 ng/l. Melatoniinipitoisuudet olivat lukumääräisesti, mutta eivät tilastollisesti korkeammat siirtymäkauden maidossa ja terminaalimaidossa klo 03:00. Alhaisimmat melatoniinipitoisuudet maidossa olivat klo 09:00 ja 21:00.
Tutkimuksessa verrattiin päivä- ja yöaikaisia melatoniinipitoisuuksia ternimaidossa ja maidossa äideillä, joille oli tehty elektiivinen keisarileikkaus (n=18), ja äideillä, joille oli tehty vaginaalisynnytys (n=21). Yöaikaiset melatoniinipitoisuudet olivat korkeammat ternimaidossa, siirtymäkauden maidossa ja kypsässä maidossa molemmissa ryhmissä, ja yöaikaiset melatoniinipitoisuudet olivat 10,9-17,5 ng/l korkeammat kuin päiväaikaiset. Ternimaidon melatoniinipitoisuudet olivat korkeammat äideillä, joille oli tehty elektiivinen keisarileikkaus (keskimäärin 30,3 ng/L) kuin äideillä, joille oli tehty emättimen kautta synnytys (keskimäärin 14,7 ng/L).
Vauvojen tasot. Tutkimuksessa, johon osallistui 8 rintaruokittua ja 6 äidinmaidonkorvikkeella ruokittua imeväistä, havaittiin erilaisia melatoniinin metaboliitin, 6-sulfatoksimelatoniinin, määriä heidän virtsassaan. Imetetyillä imeväisillä oli sinimuotoinen erittymismalli, jossa huippu oli klo 6 aamulla ja pohjakosketus klo 18.00. Äidinmaidonkorvikkeella ruokituilla imeväisillä aineenvaihduntatuotteen määrä lisääntyi yksinkertaisesti ja oli lähtötasolla noin klo 20.00-4.00, ja huippu oli noin puolenpäivän aikaan.