Case reports
CASE 1
52-vuotiaalle miehelle tehtiin oikeanpuoleinen transnasaalinen etoideektomia polypoosin vuoksi, ja hän heräsi diplopiaan, oikean silmän ollessa divergenttinen, eikä hänellä ollut minkäänlaista adduktiota.
Potilas ohjattiin orbitaaliklinikalle 11 päivää leikkauksen jälkeen, koska hänellä oli jatkuva diplopia ja oikean silmän värituntemuksen lievä muutos. Hänen näöntarkkuutensa oli Snellen 6/4 kummassakin silmässä, Ishiharan väridiskriminaatio oli normaali, eikä suhteellista afferenttia pupillaarivikaa ollut. Oikea silmä oli selvästi eksotrooppinen, eikä se päässyt keskiviivalle maksimaalisella adduktiolla (kuva 1A-C), vaikka kaikkien suorien silmien perfuusio näytti riittävältä eikä verenkierto ollut pysähtynyt episkleraalisissa arterioleissa. Proptoosia tai enoftalmoosia ei esiintynyt, ja ihon tunto, pupillareaktio ja silmänpohjatutkimus olivat kaikki normaaleja.
Tapaus 4: (A) 55-vuotias mies, jolla on divergentti sokea oikea silmä neljä päivää sinusleikkauksen jälkeen; silmänpohjassa on laajalle levinnyttä silmänpohjan alapuolella olevaa verkkokalvon sisäpuolista verta ja silmänympärysluiden mustelma. Oikean silmänpohjan punavapaassa valokuvassa (B) näkyy foveaa säästävä verkkokalvon ödeema, joka on seurausta akuutista verkkokalvon keskusvaltimon tukoksesta; huono kuvanlaatu johtuu etukammion solureaktiosta.
Aksiaalisissa T1- ja T2-painotetuissa magneettitutkimuskuvissa oikealla silmänpohjalla oli noin 4 mm:n silmänpohjan enoftalmia, ja silmä oli katsonut poikkeavasti. Oikeaa mediaalista rectusta ei voitu tunnistaa, ja mediaalisesti poikkeava oikea näköhermo näkyi vaikeasti. Sinus sphenoideuksessa todettiin nestetaso. Koronaalileikkauksissa oikeaa mediaalista rectusta ei voitu tunnistaa missään kuvassa. Oikean näköhermon etuosa oli prolapsiutunut kohti silmäkuopan inferomediaalisen seinämän vikaa (kuva 9). Näköhermoa ympäröivää normaalia aivo-selkäydinnestettä ei näkynyt, ja silmäkuopan alaosassa oli diffuusi korkea signaali, mikä viittaa silmäkuopan tuppeen kohdistuneeseen leikkaukseen ja nesteen kulkeutumiseen silmäkuopan rasvakerrokseen. Nenäontelossa ja poskionteloissa oli diffuuseja tulehduksellisia muutoksia.
Tapaus 4: (A) ja (B) aksiaaliset T1- ja T2-painotetut kuvat, joissa näkyy 4 mm:n oikeanpuoleinen enoftalmia ja abduktio. Oikeaa mediaalista rectuslihasta ei voida tunnistaa, ja mediaalisesti poikkeavan näköhermon anteriorista osaa on vaikea nähdä. Oikeanpuoleisessa sinus sphenoideumissa on nestettä (B). (C)-(E) Koronaalisissa T1-painotetuissa kuvissa (etupuolelta taaksepäin) näkyy rakenne aivan silmän takana ((C), elektroninen nuoli), joka voidaan jäljittää takaisin näköhermon/suonitupen kompleksiin (E), joka liittyy läheisesti luuvikaan; mediaalinen rectuslihas ei näy selvästi. Nenän sivuontelon ja nenäontelon signaali on heikko ja sopii yhteen turvonneen limakalvon kanssa. Koronaalisessa T2-painotteisessa kuvassa keskikehän läpi (F) näkyy laaja korkea signaali, joka ulottuu luuvian alueelta retrobulbaarisen rasvan alaosan poikki, ja taaempana (G) näköhermon tuppi (nuoli) näyttää romahtaneelta, mikä viittaa tupen läpileikkaukseen ja aivo-selkäydinnesteen vuotamiseen rasvaan.