Tässä artikkelissa on useita ongelmia. Auta parantamaan sitä tai keskustele näistä asioista keskustelusivulla. (Opi miten ja milloin voit poistaa nämä malliviestit)
(Opi, miten ja milloin voit poistaa tämän mallin mukaisen viestin) |
Titteliä ”maailman suurimmasta palatsista” on vaikea myöntää ja se on myös kiistanalainen, sillä eri maat käyttävät erilaisia standardeja väittäessään, että niiden palatsi on maailman suurin.
Titteliä ”maailman suurin palatsi pinta-alaltaan palatsin linnoitettujen muurien sisällä” pitää hallussaan Kiinan Pekingissä sijaitseva Kielletty kaupunki -kompleksi, jonka pinta-ala on 728 000 neliömetriä (180 eekkeriä). Kielletyn kaupungin 980 rakennuksen yhteenlaskettu pinta-ala on 1 614 600 neliöjalkaa (150 001 m2), ja niissä on 9 999 huonetta (muinaiset kiinalaiset uskoivat, että jumala Yù Huángilla oli palatsissaan 10 000 huonetta, joten he rakensivat maanpäällisen palatsin niin, että siinä oli 9 999 ja puoli huonetta, mikä on hieman vähemmän kuin jumalallisessa palatsissa, kunnioituksesta).
Maailman suurin palatsi sekä pinta-alaltaan että tilavuudeltaan on Bukarestissa, Romaniassa sijaitseva parlamentin palatsi, jonka kommunistidiktaattori Nicolae Ceaușescu rakennutti vuonna 1986. Sen pinta-ala on 330 000 m2 ja tilavuus 2 550 000 m3. Se on myös kallein hallintorakennus ja painavin rakennus.
”Maailman suurin kuninkaallinen palatsi pinta-alaltaan” on Madridin kuninkaallinen palatsi Espanjassa, jossa on 135 000 neliömetriä pinta-alaa ja 3 418 huonetta.
”Tilavuudeltaan maailman suurin kuninkaallinen palatsi” on Casertan kuninkaallinen palatsi Casertassa Italiassa, jossa on yli 2 000 000 kuutiometriä (71 000 000 cu ft).
Tittelin ”maailman suurin kuninkaallinen kartano” kokonaispinta-alalla mitattuna saa Balmoralin linna Skotlannissa. Linnan alue kattaa 20 000 hehtaaria (50 000 acres) eli 200 neliökilometriä (77 sq mi)
Lhasassa, Tiibetissä sijaitseva Potalan palatsi, jossa on 1000 huonetta 13 kerroksessa ja yli 130 000 neliömetriä (1 400 000 sq ft) lattiapinta-alaa, on pinta-alaltaan yksi maailman suurimmista palatseista. Se oli Dalai-laman talviasunto vuoteen 1959 asti. (Monissa lähteissä pinta-alaksi ilmoitetaan 360 000 neliömetriä).
Linnoista Prahan ja Malborkin linnat väittävät olevansa maailman suurimmat. Prahan linna ei kuitenkaan singulaarisesta nimestään huolimatta ole yksittäinen rakennus. Kielletyn kaupungin tavoin se koostuu useista palatseista, temppeleistä ja saleista (jotka on rakennettu useiden vuosisatojen aikana), joilla on yhteinen puolustusmuuri. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuden pinta-ala on 18 hehtaaria (7,3 hehtaaria), minkä vuoksi se on itseoikeutetusti ”maailman suurin yhtenäinen linnakompleksi”.
Tekopalatsit
Vaikka monet rakennukset kantavat titteliä ”palatsi”, niitä ei joko enää käytetä tai niitä ei ole koskaan tarkoitettu käytettäväksi kuninkaallisena residenssinä, hallitsijan residenssinä tai piispan residenssinä.
Romanian parlamentin palatsissa on 3 552 120 neliöjalkaa (330 003 m2) kerrosalaa, se ei koskaan ollut kuninkaallinen asuinpaikka, sillä Romanian viimeinen monarkki luopui vallasta vuonna 1947, mutta se oli Romanian ylimmän hallitsijan ja diktaattorin, suvereenin Nicolae Ceausescun, käyttöön tarkoitettu palatsi.
Britannian Westminsterin palatsi rakennettiin keskiajalla kuninkaalliseksi residenssiksi. Se toimi monarkin pääasiallisena asuinpaikkana vuoteen 1522 asti, jolloin Henrik VIII siirsi hovinsa vasta hankittuun Whitehallin palatsiin. Siitä lähtien Westminsterin palatsi on ollut ylähuoneen, alahuoneen ja eri tuomioistuinten käytössä. Suurin osa keskiaikaisesta palatsista tuhoutui tulipalossa vuonna 1834, ja nykyisen rakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1840. Nykyisin paikalla sijaitseva palatsi suunniteltiin nimenomaan parlamentaariseen käyttöön, mutta se on kuitenkin monarkin omaisuutta kruunun nimissä ja säilyttää asemansa kuninkaallisena asuinpaikkana. Keskiaikaisesta palatsista on säilynyt hyvin vähän, mutta merkittävin on Westminster Hall, joka rakennettiin vuonna 1097 Vilhelm II:n aikana.
Muunnetut palatsit
Useat palatsit ovat entisiä kuninkaallisia residenssejä, jotka saavuttivat nykyisen suuren kokonsa sen jälkeen, kun niitä ei enää käytetty kuninkaallisina residensseinä, vaan ne muutettiin johonkin muuhun tarkoitukseen.
Paras esimerkki tällaisesta myöhemmästä laajentumisesta on Louvren palatsi. Kuninkaallisena residenssinä se oli paljon pienempi kuin nykyinen Louvre-museo. Louvren palatsista luovuttiin kuninkaallisena asuinpaikkana vuonna 1682, kun Ludvig XIV siirsi hovinsa Versaillesin palatsiin. Louvren palatsin tehtäväksi jäi kuninkaallisten kokoelmien esittely ja hallinnollisten palvelujen tarjoaminen, ja vuosisatojen kuluessa se koki useita korjauksia, laajennuksia ja lisäyksiä, joista yksi oli merkittävä keisarillinen palatsi toisen Ranskan keisarikunnan aikana 1800-luvulla. Nykyisen kokonsa, 2 260 421 neliöjalkaa (210 000 m2), se saavutti vasta vuonna 1988 nykyaikaisena Louvren museona.
Venäjän Talvipalatsia ja sen lisärakennuksia ei laajennettu Venäjän vallankumouksen jälkeen, mutta Valtion Eremitaasimuseo käyttää myös muita rakennuksia, jotka lisäävät museon kokoa mutta eivät palatsin. Talvipalatsi sisälsi kuninkaallisena residenssinä 645 835 neliöjalkaa (60 000 m2) pinta-alaa. Nykyaikaisessa Eremitaasimuseokompleksissa, jonka keskuksena on Talvipalatsi, on kuitenkin 1 978 622 neliöjalkaa (183 820 m2) kerrosalaa. Tähän sisältyvät pääpalatsiin liitetyt Pieni ja Vanha Eremitaasi -rakennukset, jotka olivat keisarillisen hovin käytössä ja jotka ovat osa palatsikompleksia. Sama pätee Uuteen Eremitaasiin, jota on käytetty keisarillisten kokoelmien museona sen rakentamisesta lähtien. Kaikkia kolmea Eremitaasia ja Eremitaasiteatteria voidaan siis pitää sekä itsenäisinä rakennuksina että Talvipalatsin siipinä.
Talvipalatsi ei ole kooltaan useimpia muita Euroopan suuria palatseja varjostavasta koostaan huolimatta yhtä suuri kerrosala, sillä suurin osa pohjoisen ja itäisen siiven valtiollisista asunnoista on kaksikerroksisia.
Asumattomia palatseja
Madridin kuninkaallista palatsia pidetään 1 453 122 neliöjalan (134 999 m2) pinta-alallaan usein Euroopan suurimpana toimivana palatsina , sillä sitä käytetään edelleen valtiollisiin toimintoihin. Vaikka Espanjan monarkit asuivat siellä aikoinaan, nykyinen Espanjan kuningas ei asu siellä, vaan asuu paljon pienemmässä Zarzuelan palatsissa.
Vaikka Tukholman kuninkaallinen palatsi on huomattavasti pienempi kuin monet muut palatsit eri puolilla maailmaa, sillä sen pinta-ala on vain 658 858 neliöjalkaa (61 210 m2), Tukholman kuninkaallinen palatsi väittää myös olevansa ”maailman suurin palatsi, jota käytetään yhä alkuperäiseen tarkoitukseensa”. Madridin kuninkaallisen palatsin tavoin se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä, vaan Ruotsin monarkit asuvat sen sijaan Drottningholmin palatsissa.
Guinnessin maailmanennätys
Vaikka voidaan tunnustaa lukuisia eri mittojen mukaisia väitteitä, Guinnessin maailmanennätykseen pääseminen edellyttää, että palatsi on aikoinaan ollut tarkoitettu käytettäväksi kuninkaallisena asuinpaikkana. Tämä on kiistanalaista, sillä palatsin määritelmä on hallitsijan, valtionpäämiehen (kuten monarkin tai presidentin), arkkipiispan tai piispan virallinen asuinpaikka. Lisäksi huomioon otetaan vain palatsin kaikkien kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala (mitta, joka tunnetaan yleisesti nimellä kerrosala).
Guinnessin ennätysten mukaan Kielletty kaupunki pitää hallussaan ”maailman suurinta palatsia”. Istana Nurul Iman, jonka kerrosala on 2 152 782 neliöjalkaa (200 000 m2), pitää hallussaan ”maailman suurimman asuinpalatsin” titteliä, joka on Bruneissa.
Suurimmat entiset palatsikompleksit
Vanhoina aikoina palatsirakennukset saattoivat olla yhtä suuria tai jopa suurempia kuin nykyiset palatsirakennukset. Yksi esimerkki on Knossoksen palatsi Kreikan Kreetan saarella. Palatsi, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 eaa. ja joka saavutti suurimman kokonsa vuonna 1500 eaa. ja oli kooltaan 20 000 m2 (215 278 208 ft²) ja 1300 huonetta.
Malkatan palatsikompleksin rakennutti faarao Amenhotep III 1300-luvulla eaa. Palatsikompleksin kokoa ei tiedetä, mutta se sisälsi T:n muotoisen keinotekoisen järven, jonka pinta-ala oli vähintään 2 km2 (joidenkin arvioiden mukaan 3,6 km2). Itse pääpalatsin koko oli 30 000 m2.
Roomalaisen keisari Hadrianuksen huvila Tivolissa Italiassa oli yli 30 rakennuksesta koostuva kompleksi, joka rakennettiin 118-130-luvuilla jKr. ja jonka pinta-ala oli vähintään 250 eekkeriä (1 000 000 neliömetriä), josta suuri osa on edelleen kaivamatta. Huvila oli suurin roomalainen esimerkki aleksandrialaisesta puutarhasta, jossa luotiin uudelleen pyhä maisema. Kompleksiin kuului palatseja, useita termejä, teatteri, temppeleitä, kirjastoja, valtiosaleja sekä hovimiesten, pretoriaanien ja orjien asuintiloja.
Kun Rooman keisari Neron ”kultainen talo” (Domus Aurea) rakennettiin vuoden 64 suuren tulipalon jälkeen jKr. rakennukset kattoivat jopa 300 eekkeriä (1 214 056 neliömetriä). Kompleksin päähuvilassa oli yli 300 huonetta.
Vuonna 200 eaa. rakennettiin Weiyangin palatsi Han-keisari Gaozun pyynnöstä hänen pääministerinsä Xiao He:n valvonnassa. Palatsi säilyi Tang-dynastian aikaan asti, jolloin ryöstelevät hyökkääjät polttivat sen matkalla Tangien pääkaupunkiin Chang’aniin. Se oli maapallon suurin koskaan rakennettu palatsikompleksi, sillä se oli kooltaan 4,8 neliökilometriä eli 6,7 kertaa nykyisen Kielletyn kaupungin kokoinen tai 11 kertaa Vatikaanin kokoinen.
Damingin palatsi oli Tang-dynastian keisarillinen palatsikompleksi Chang’anissa. Se toimi Tang-keisareiden keisarillisena residenssinä yli 220 vuoden ajan. Vuonna 634 Tang-keisari Taizong käynnisti Damingin palatsin rakentamisen Longshoun tasangolle. Hän määräsi kesäpalatsin rakentamisen eläkkeelle jääneelle isälleen, Tangin keisari Gaozulle, osoituksena lapsellisesta hurskaudesta. Keisari Gaozu kuitenkin sairastui eikä nähnyt palatsin valmistumista ennen kuolemaansa vuonna 635, ja rakentaminen keskeytyi sen jälkeen. Wu Zetian tilasi hoviarkkitehti Yan Libenin suunnittelemaan palatsin vuonna 660, ja rakennustyöt aloitettiin uudelleen vuonna 662. Palatsin rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 663 Tang-keisari Gaozongin aikana. Keisari Gaozong oli aloittanut palatsin laajentamisen rakentamalla vuonna 662 Hanyuan-salin, joka valmistui vuonna 663. Kesäkuun 5. päivänä 663 Tangin keisarillinen perhe alkoi muuttaa Taijin palatsista vielä valmistuvaan Damingin palatsiin, josta tuli keisarillisen hovin uusi kotipaikka ja valtakunnan poliittinen keskus. Palatsikompleksin pinta-ala oli 3,11 km2.
Maailman suurten palatsien vertailu
Ranking | Nimi | Maa | Paikka | Pinta-ala | Notes | Lähde | Kuva | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Parlamentin palatsi | Romania | Bukarest | 330,000 neliömetriä | Parlamentin palatsi on maailman suurin hallintorakennus (siviilikäyttöön; Pentagon Yhdysvalloissa on suurempi). Se on kooltaan 270 m x 240 m, 86 m korkea ja 92 m maan alla. Siinä on 1 100 huonetta ja se on 12 kerrosta korkea, ja lisäksi 8 maanalaista kerrosta. Palatsi oli tarkoitettu Romanian ylimmän johtajan ja diktaattorin Nicolae Ceausescun käyttöön. Koristeellisista sisätiloistaan tunnettu kolossaalinen parlamenttirakennus, jossa nykyään toimivat senaatti ja edustajainhuone, kolme museota ja kansainvälinen konferenssikeskus. Kansallinen nykytaiteen museo, Totalitarismin ja sosialistisen realismin museo sekä palatsin museo sijaitsevat palatsin sisällä. |
|
|||
2 | Hofburgin linna | Itävalta | Wien | 240,000 neliömetriä | Entinen keisarillinen palatsi Wienin keskustassa. Osa palatsista muodostaa Itävallan presidentin virallisen asunnon ja työpaikan. 1200-luvulla rakennettu ja vuosisatojen kuluessa laajennettu palatsi on majoittanut joitakin Euroopan ja Itävallan historian vaikutusvaltaisimpia henkilöitä, kuten Habsburg-dynastian monarkkeja, Itävalta-Unkarin keisarikunnan hallitsijoita. Se oli keisarin tärkein talviasunto. Palatsissa on 2600 huonetta. |
|
|||
3 | Casertan kuninkaallinen palatsi | Italia | Caserta | 235,000 neliömetriä | Entinen kuninkaallinen residenssi Casertassa, Etelä-Italiassa, jonka Bourbon-Kaks Sisilian suku rakennutti pääasunnokseen Napolin kuninkaina. Palatsin pohjakaava on suorakulmainen, kooltaan 247 × 184 m, ja neljä sivua on yhdistetty kahdella suorakulmaisella varrella, jotka muodostavat neljä sisäpihaa. Kunkin kerroksen pinta-ala on noin 47 000 m2, mutta kun otetaan huomioon kaikki viisi kerrosta, koko palatsin pinta-ala on 235 000 m2. Caserta on ylivoimaisesti maailman suurin kuninkaallinen palatsi tilavuudeltaan, yli 2 miljoonaa m³ (70 miljoonaa kuutiometriä). | ||||
4 | Louvren palatsi | Ranska | Pariisi | 210 000 neliömetriä (2 260 421 neliöjalkaa (sq ft)) | Ranskan kuninkaiden kuninkaallinen residenssi 300 vuoden ajan. Myöhemmin muutettu taidemuseoksi. |
|
|||
5 | Ak Saray | Turkki | Ankara | 200,020 neliömetriä | Turkin tasavallan virallinen presidentin palatsi vuodesta 2014. Korvaa Çankayan kartanon. |
|
|||
6 | Istana Nurul Iman | Brunei | Bandar Seri Begawan | 200,000 neliömetriä (2,152,782 sq ft) | Brunein sulttaanin virallinen asuinpaikka. Maailman suurin toimiva kuninkaallinen palatsi. |
|
|||
7 | Apostolinen palatsi | Vatikaani | Vatikaanivaltio | Vatikaanivaltio | 162,000 neliömetriä | Rooman katolisen kirkon paavin virallinen asuinpaikka. Nykyinen paavin palatsi ja Vatikaanin museot Roomassa. |
|
||
8 | Kielletty kaupunki | Kiina | Peking | 150,000 neliömetriä | Se on 720 000 neliömetrin (180 eekkerin) suljetulla pinta-alallaan maailman suurin palatsikompleksi. Alun perin Kiinan keisarin virallinen asuinpaikka. Nykyisin siellä toimii palatsimuseo. |
|
|||
9 | Malborkin linna | Puola | Malborkin linna | 143,000 neliömetriä | Puolassa sijaitseva Malborkin linna on maailman suurin linna. Linnan perustivat vuonna 1274 teutoniritarit, jotka käyttivät sitä päämajanaan auttaakseen voittamaan puolalaiset viholliset ja hallitsemaan omia pohjoisia Itämeren alueitaan. Linnaa laajennettiin useaan otteeseen kasvavan ritarijoukon majoittamiseksi, kunnes he vetäytyivät Königsbergiin vuonna 1466. |
|
|||
10 | Madridin kuninkaallinen palatsi | Espanja | Madrid | 135,000 neliömetriä | Euroopan suurin toimiva palatsi. Toimii Espanjan kuningasperheen virallisena asuinpaikkana. |
|
|||
11 | Quirinalin palatsi | Rooma | Italia | 110,500 neliömetriä | Vanha paavin ja Italian kuninkaan palatsi ja nykyinen Italian tasavallan presidentin palatsi. Alun perin tarkoitettu Napoleon Bonaparten virka-asunnoksi. Presidentin virka-asuntoon kuuluu myös puutarha, jonka pinta-ala on 430 556 417 neliöjalkaa (40 000 000,0 m2). |
|
|||
12 | Abdeenin palatsi | Egypti | Kairo | 108,000 neliömetriä |
Palatsin rakentaminen alkoi vuonna 1863 ja se avattiin virallisesti vuonna 1874. Vuonna 1921 sulttaani Fuad I lisäsi puutarhat. Palatsikompleksin kokonaispinta-ala on 192 000 neliömetriä (2 070 000 sq ft). Toimii Egyptin presidentin virallisena työpaikkana. |
|
|||
13 | Falaknuman palatsi | Intia | Hyderabad | 93,971 neliömetriä | Rakennettu vuonna 1889 Hyderabadissa, Intiassa, se oli Hyderabadin ruhtinaskunnan hallitsijoiden, nizamien, omistuksessa vuoteen 1950 asti. Nykyisin Taj Hotelsin ylläpitämä luksushotelli. |
|
|||
14 | Istana Negara | Malesia | Kuala Lumpur | 90,082 neliömetriä | Istana Negara on Malesian monarkin, Yang di-Pertuan Agongin, virallinen asuinpaikka. Se sijaitsee Jalan Tuanku Abdul Halimin varrella Segambutissa, Kuala Lumpurin luoteisosassa. Palatsi avattiin vuonna 2011, ja se korvasi vanhan Istana Negaran, joka sijaitsi eri alueella Kuala Lumpurin keskustassa. Palatsikompleksin pinta-ala on 97,65 hehtaaria, siinä on 22 kupolia ja se on jaettu kolmeen pääosaan: muodollinen osa, kuninkaallinen osa ja hallinto-osa. |
|
|||
15 | Venarian palatsi | Venaria Reale | |||||||
15 | Venarian palatsi | Italiassa,000 neliömetriä | Palatsin suunnitteli ja rakensi vuodesta 1675 Amedeo di Castellamonte, ja se on yksi Savoijien kuningashuoneen residensseistä. |
|
|||||
16 | Buckinghamin palatsi | Iso-Britannia | Lontoo | 77 000 neliömetriä (828,821 neliöjalkaa) | Kuninkaallinen residenssi siitä lähtien, kun Yrjö III osti Buckinghamin talon vuonna 1761 vaimolleen kuningatar Charlottelle, ja se on ollut Britannian hallitsijan virallinen asuinpaikka Lontoossa siitä lähtien, kun kuningatar Victoria muutti sinne heinäkuussa 1837. Palatsissa on 775 huonetta ja sen puutarha on kooltaan 40 eekkeriä (16 ha). |
|
|||
17 | Çırağanin palatsi | Turkki | Istanbul | 76,000 neliömetriä | Sulttaani Abdulazizin rakentama palatsi, suunnitteli armenialainen palatsiarkkitehti Nigoğayos Balyan, ja hänen poikansa Sarkis ja Hagop Balyan rakensivat sen vuosina 1863-1867, aikana, jolloin kaikki ottomaanisulttaanit rakensivat omat palatsinsa eivätkä käyttäneet esi-isiensä palatseja; Çırağanin palatsi on viimeinen esimerkki tästä perinteestä. |
|
|||
18 | Prahan linna | Tšekki | Praha | 70,000 neliömetriä | Böömin kuninkaiden, Rooman keisarien, Tšekkoslovakian presidenttien ja nykyisin Tšekin tasavallan presidenttien valtaistuin. Guinnessin ennätysten kirjassa Prahan linna on maailman suurin muinaislinna, joka on peräisin 900-luvulta ja jonka pituus on noin 570 metriä ja leveys keskimäärin noin 130 metriä. |
|
|||
19 | Topkapin palatsi | Turkki | Istanbul | 70,000 neliömetriä | Osmanien dynastian pääasiallista asuinpaikkaa noin 400 vuoden ajan Konstantinopolin valloituksen ja Osmanien valtakunnan hajoamisen välillä. Koko palatsikompleksi pihapiireineen on 700 000 neliömetriä (7 500 000 neliöjalkaa). |
|
|||
20 | Versaillesin palatsi | Ranska | Versailles | 63,154 neliömetriä (679 784 neliöjalkaa) | Maailman suurin kuninkaallinen alue, jossa on 87 728 720 neliöjalkaa (8 150 265 m2) eli 2 014 hehtaaria palatsialuetta. Rakensi kuningas Ludvig XIV ja sitä käytettiin Ranskan kuninkaan virallisena kotipaikkana. Siellä ratifioitiin Pariisin sopimus, julistettiin Saksan keisarikunta ja allekirjoitettiin Versaillesin sopimus. Nykyisin Ranskan senaatti käyttää sitä toisena istuntosalina. |
|
|||
21 | Tukholman kuninkaanlinna | Ruotsi | Tukholma | 61,210 neliömetriä (658 859 sq ft) | Väittää olevansa maailman suurin palatsi, jota käytetään edelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa, vaikka sen pinta-ala on pienempi. Käytetään Ruotsin hallitsijan virallisena asuinpaikkana. |
|
|||
22 | Talvipalatsi | Venäjä | Pietari | 60,000 neliömetriä | Käytettiin Venäjän keisarin virka-asuntona ja keisarillisena palatsina vuosina 1732-1917. Toiminut lyhyen aikaa väliaikaisen hallituksen toimipaikkana. Nykyisin osa Eremitaasimuseon 1 978 622 neliöjalkaa (183 820 m2). |
|
|||
23 | Mannheimin palatsi | Saksa | Mannheim | 60,000 neliömetriä | Mannheimer Residenz on Wittelsbachin suvun Pfalzin vaaliruhtinaskunnan ruhtinaskunnan pääpalatsi. 6 hehtaarin (60 000 m2) kokoinen linna on yksi Euroopan suurimmista palatseista ja toiseksi suurin barokkipalatsi (Versaillesin jälkeen). |
|
|||
24 | Windsorin linna | Iso-Britannia | Windsor | 54,835 neliömetriä | Linna, joka on peräisin noin vuodelta 1070 ja jolla on 5455 hehtaaria kuninkaallista puistoaluetta. Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappeliin on haudattu monia Britannian kuninkaallisuuteen liittyviä kuuluisuuksia, kuten Henrik VIII.
Se on myös maailman suurin ja vanhin asuttu linna. |
|
|||
25 | Christiansborgin palatsi | Tanska | Kööpenhamina | 51,660 neliömetriä (556 064 sq ft) | Tanskan parlamentin, pääministerin kanslian ja korkeimman oikeuden toimipaikka. Myös monet palatsin osat ovat monarkian käytössä, kuten kuninkaalliset vastaanottohuoneet, palatsin kappeli ja kuninkaalliset tallit. Christiansborgin palatsilla on yli 800-vuotinen historia valtion valtakeskuksena kuninkaallisena palatsina ja parlamenttina. |
|
|||
26 | Hampton Courtin palatsi | Iso-Britannia | Richmond upon Thames | 47,330 neliömetriä (509 456 neliöjalkaa) | Palatsi vuodelta 1515, jossa on 1000 huonetta ja 60 hehtaaria muodollisia puutarhoja ja 750 hehtaaria kuninkaallista puistoaluetta. |
|
|||
27 | Dolmabahçen palatsi | Turkki | İstanbul | 45 000 neliömetriä (484,376 neliöjalkaa) | Turkissa Istanbulin Beşiktaşin kaupunginosassa, Istanbulin salmen Euroopan puoleisella rannikolla sijaitseva rakennus toimi Osmanien valtakunnan tärkeimpänä hallintokeskuksena vuosina 1856-1887 ja 1909-1922. |
|
|||
28 | Grand Serail | Libanon | Beirut | 39,970 neliömetriä (430,233 sq ft) | Libanonin pääministerin päämaja. Toiminut aiemmin ottomaanien armeijan varuskuntana, Syyrian ja Libanonin ranskalaisen kuvernöörin päämajana ja Libanonin presidentin asuinpaikkana. |
|
|||
29 | Mafran kansallinen palatsi | Portugali | Mafra | 39,948 neliömetriä | Mafran kansallispalatsi on monumentaalinen barokkia ja italialaistunutta uusklassismia edustava palatsi-luostari, joka sijaitsee Mafrassa, Portugalissa. |
|
|||
30 | Het Loon palatsi | Alankomaat | Appeldoorn | 36,042 neliömetriä | On hollantilainen barokkipalatsi, joka rakennettiin vuosina 1684-1686 Englannin stadtholder-kuninkaalle William III:lle ja Mary II:lle. |
|
|||
31 | Brysselin kuninkaallinen palatsi | Belgia | Bryssel | 33,027 neliömetriä (355,500 sq ft) | Palatsi Brysselissä vuodelta 1783. Brysselin kuninkaallinen palatsi on Belgian hallitsijan virallinen palatsi, mutta sitä ei kuitenkaan käytetä kuninkaallisena asuinpaikkana, sillä kuningas perheineen asuu Laekenin kuninkaallisessa linnassa Brysselin laitamilla. |
|
|||
32 | Palazzo Pitti | Italia | Firenze | 32,000 neliömetriä | renessanssi, palatsi, nykyisen palatsin ydin on vuodelta 1458. Medici-suku osti palatsin vuonna 1549, ja siitä tuli Toscanan suurherttuakunnan hallitsijasukujen pääasiallista asuinpaikkaa. 1700-luvun lopulla Napoleon käytti palatsia valtatukikohtanaan, ja myöhemmin se toimi lyhyen aikaa vastikään yhdistyneen Italian tärkeimpänä kuninkaallisena palatsina. Kompleksiin kuuluu myös Bobolin puutarha (320 000 neliömetriä). |
|
|||
33 | Frederiksborgin palatsi | Tanska | Hillerød | 31,290 neliömetriä | Rakennettiin kuningas Kristian IV:n kuninkaalliseksi residenssiksi ja on nykyään kansallisen historian museo. Nykyinen rakennus korvasi Fredrik II:n pystyttämän aiemman linnan, ja se on Skandinavian suurin renessanssipalatsi. Koko palatsikompleksi pihapiireineen on kooltaan 95 hehtaaria (950 000 m2). |
|
|||
34 | Schönbrunnin palatsi | Itävalta | Wien | 31,056 neliömetriä | 1740-luvulta peräisin oleva barokkipalatsi. Maailmanperintökohteeksi luokitellun Schönbrunnin alueet ovat 160 hehtaaria. Toiminut Habsburgien monarkkien kesäpalatsina. |
|
|||
35 | El Escorial | Espanja | San Lorenzo de El Escorial | 30,658 neliömetriä | Pyhän Augustinuksen ritarikunnan luostari, kuninkaallinen palatsi ja kuninkaallinen pantheon. |
|
|||
36 | Kronborg | Tanska | Helsingør | 28 724 neliömetriä (309,183 neliöjalkaa) | Kronborg, joka on ikuistettu Elsinoreksi William Shakespearen Hamlet-näytelmässä, on yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä renessanssilinnoista, ja se on lisätty Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon (2000). |
|
|||
37 | Amalienborg | Tanska | Kööpenhamina | 26,500 neliömetriä (285,244 sq ft) | Tanskan kuningasperheen koti, Se koostuu neljästä samanlaisesta klassisesta palatsin julkisivusta, joissa on rokokoo-sisätilat kahdeksankulmaisen sisäpihan ympärillä. Aukion keskellä on Amalienborgin perustajan, kuningas Fredrik V:n monumentaalinen ratsastajapatsas. |
|
|||
38 | Yıldızin palatsi | Turkki | Istanbul | 25,000 neliömetriä | Yıldızin palatsi, joka tarkoittaa ”Tähtipalatsia”, rakennettiin vuonna 1880 ja sitä käytti Osmanien valtakunnan ottomaanisulttaani Abdülhamid II. Palatsin alue oli alun perin luonnonmetsää ja siitä tuli keisarillinen kartano sulttaani Ahmed I:n (1603-1617) aikana. Useat Ahmed I:n jälkeiset sulttaanit nauttivat lomailusta näillä mailla, ja sulttaanit Abdülmecid I ja Abdülaziz rakensivat tänne kartanoita. Koko kompleksi erilaisine paviljonkeineen, kioskeineen, moskeijoineen ja puistoineen käsittää 500 000 m2 |
|
|||
39 | Suuri Kremlin palatsi | Venäjä | Moskovassa | 24,100 neliömetriä | Se sisältää aiemman Teremin palatsin, yhdeksän kirkkoa 1300-, 1500- ja 1600-luvuilta, Pyhän eteisen ja yli 700 huonetta. |
|
|||
40 | Münchenin Residenz | Saksa | München | 23,000 neliömetriä | Residenz, jossa on 130 huonetta ja kymmenen sisäpihaa, on Baijerin Wittelsbachin monarkkien entinen kuninkaallinen palatsi ja Saksan suurin kaupunkipalatsi. Sen kolme pääosaa ovat Königsbau, Alte Residenz ja Festsaalbau. Festsaalbaun siivessä sijaitsevat myös Cuvilliés-teatteri ja Herkulessaali (Hercules-sali). Residenziin kuuluvat myös bysanttilainen Allerheiligen-Hofkirche (Allerheiligen-Hofkirche) ja Marstall, entisen hovin ratsastuskoulun ja kuninkaallisten tallien rakennus. |
|
|||
41 | Amsterdamin kuninkaallinen palatsi | Alankomaissa | Amsterdamissa | 22,031 neliömetriä | Palatsi rakennettiin kaupungintaloksi Alankomaiden kultakaudella 1600-luvulla. Rakennuksesta tuli kuningas Ludvig Napoleonin ja myöhemmin Alankomaiden kuningashuoneen kuninkaallinen palatsi. Sitä pidetään usein maailman kahdeksantena ihmeenä. |
|
|||
42 | Rashtrapati Bhavan | Intia | Delhi | 215,300 neliöjalkaa (20 000 m2) | Intian tasavallan virallinen presidentin palatsi. Rakennettiin alun perin Intian brittiläiselle kenraalikuvernöörille. |
|
|||
43 | Ras El Tinin palatsi | Egypti | Alexandria | 17,000 neliömetriä | Rakentaminen alkoi vuonna 1834 ja kesti yksitoista vuotta, kunnes alkuperäinen suunnitelma valmistui vuonna 1845. Täydentävät työt ja lisäsiipien rakentaminen jatkuivat vielä kaksi vuotta, kunnes vuonna 1847 Egyptin Muhammed Ali vihki sen virallisesti käyttöön. |
|
- ^ a b Suurin hallinnollinen rakennus. Haettu 29 huhtikuuta 2015.
- ^ ”Palacio Real”. Cyberspain.com. Haettu 30. marraskuuta 2012.
- ^ Pinta-ala neliömetreinä saattaa olla suurempi, sillä joidenkin lähteiden mukaan se on 61 000 neliömetriä (660 000 sq ft). Katso sivu 6, laatikko ”I numeri della Reggia di Caserta”
- ^ ”Historic Ensemble of the Potala Palace”.
- ^ ”Potalan palatsin rakenne”.
- ^ ”Vierailu Prahan linnassa”. hrad.cz. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”PARLAMENTIN PALATSI”. cdep.ro. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”Parlamenttien sijainti myöhemmällä keskiajalla – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti”. parliament.uk. Arkistoitu alkuperäisestä 11. toukokuuta 2015. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ a b ”Çèìíèé äâîîðåö”. spb-rf.ru. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ a b Madridin kuninkaallisen palatsin tilastot tarkistettu virallisilta sivuilta, Katso myös Palacio Real (Cyberspain)
- ^ ”Palace | Definition of Palace by Merriam-Webster”. merriam-webster.com. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”Suurin palatsi”. Guinness World Records. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018. Haettu 13. lokakuuta 2016.
- ^ a b Bartholomew, James. The Richest Man in the World, Penguin Books Ltd; New Ed edition (22. helmikuuta 1990). ISBN 0-14-010890-4, ISBN 978-0-14-010890-3
- ^ ”Suurin asuntopalatsi”. Guinness World Records. Haettu 13. lokakuuta 2016.
- ^ Belozerskaya, M.; Lapatin, K.D.S. (2004). Antiikin Kreikka: Art, Architecture, and History. J. Paul Getty Museum. s. 12. ISBN 9780892366958. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Ancient Egypt Online”.
- ^ MacDonald, W.L.; Pinto, J.A. (1995). Hadrianuksen huvila ja sen perintö. Yale University Press. ISBN 9780300068511. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ Watkin, D. (2005). A History of Western Architecture. Laurence King Publishing. s. 74. ISBN 9781856694599. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ Balmer, J.; Swisher, M.T. (2012). Diagramming the Big Idea: Methods for Architectural Composition. Taylor & Francis. s. 139. ISBN 9781136245459. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ Rodgers, N.; Dodge, H. (2007). Life in Ancient Rome: People and places : kuvitettu hakuteos roomalaisen maailman taiteesta, arkkitehtuurista, uskonnosta, yhteiskunnasta ja kulttuurista yli 450 kuvan, kartan ja taideteoksen avulla. Hermes House. ISBN 9781844777457. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Saving the Golden House – Archaeology Magazine”. archaeology.org. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ Spilsbury, Louise (2019). Muinainen Kiina. s. 20. ISBN 9781515725596.
- ^ a b Suurin hallinnollinen rakennus. Haettu 22. joulukuuta 2014.
- ^ a b ”Palatul Parlamentului, o emblema a Bucurestiului ” Hotel-Bucuresti.com Hotel-Bucuresti.com”. Hotel-Bucuresti.com.
- ^ Douer, A.; Haupt, H. (1998). Wien, Heldenplatz: Mythen und Massen 1848-1998. Mandelbaum. ISBN 9783854760160. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”A brief history – Hofburg | Wien | Österreich”. hofburg-wien.at. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ Paris Convention and Visitors Bureau. ”Musée du Louvre”. fi.parisinfo.com. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”Presidentin puhallus: 600 miljoonan dollarin palatsi”. news.com.au. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”www.msn.com/en-ae/news/world/pope-becomes-first-house-guest-in-controversial-erdogan-palace/ar-BBg6JdL”. msn.com. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ http://translate.google.it/translate?sl=it&tl=en&js=n&prev=_t&hl=it&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Favirel.unitus.it%2Fbd%2Fautori%2Fcallari%2Fpalazzi_roma%2Fpalazzi_monumentali.html Katso ääni Vatikaanin palatsi
- ^ ”unescoworldheritagesites.com”. Haettu 9 helmikuuta 2015.
- ^ a b ”10 suurinta linnaa maailmassa (kuvineen & kartta) – Touropia”. touropia.com. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”Il sito ufficiale della Presidenza della Repubblica | Italian tasavallan puheenjohtajavaltion virallinen verkkosivusto”. quirinale.it. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Il Quirinale, la residenza più vasta del mondo”. loveforitaly.it. Haettu 18. heinäkuuta 2013.
- ^ ”Pembinaan Istana Negara, Jalan Duta”. malay.wiki. Haettu 2021-02-10.
- ^ ”ISTANA NEGARA, KUALA LUMPUR”. pengurusan.istananegara.gov.my. Haettu 2021-02-10.
- ^ ”See reference on official British monarchy website”. royal.gov.uk. Arkistoitu alkuperäisestä 14. tammikuuta 2015. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”Royal Residences: Buckinghamin palatsi | Kuninkaallinen perhe”. royal.uk. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Guinness Book of Records entry on Pražský hrad”. Arkistoitu alkuperäisestä 21. heinäkuuta 2006. Haettu 3. maaliskuuta 2017.CS1 maint: bot: original URL status unknown (link)
- ^ ”Topkapin palatsi”. MyDestination.com Istanbulin matkailu. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”best-of-istanbul.com”. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ Tervetuloa Versaillesiin
- ^ ”Lov om Dronning Margrethe den Andens civilliste” (tanskaksi). Retsinformation.dk. Haettu 6. toukokuuta 2011.
- ^ ”kongehuset.dk/english/palaces/christiansborg-palace/christiansborg-palace”. kongehuset.dk. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Christiansborg Slot – Slotte og haver – Kongelige Slotte”. christiansborg.dk. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”Archived copy”. Haettu 3. toukokuuta 2016.
- ^ ”www.hrp.org.uk/hampton-court”. hrp.org.uk. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”Royal Palace of Brussels | The Belgian Monarchy”. monarchie.be. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Guida artistica di Firenze”. mega.it. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Elevation of Frederiksborg Castle 3400 Hillerod with altitude and height”. elevationmap.net. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”www.slke.dk/slotte/frederiksborg-slot/tal-og-fakta/”. slke.dk. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Schönbrunn”. schoenbrunn.at. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Panorama train – Tiergarten Schönbrunn”. zoovienna.at. Haettu 3 March 2017.
- ^ ”Cercedilla dreaming – Urban Walking in Spain – easy hiker”. easyhiker.co.uk. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ Unescon maailmanperintökeskus. ”Kronborgin linna – Unescon maailmanperintökeskus”. whc.unesco.org. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Elevation of Kronborg Kronborg 2c 3000 Helsingor with altitude and height”. elevationmap.net. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Kronborgin linna – Linnat ja puutarhat – Kuninkaalliset palatsit”. kronborg.dk. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Elevation of Amalienborg Amalienborg Slotsplads 5 1257 Kobenhavn K with altitude and height”. elevationmap.net. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”www.slke.dk/slotte/amalienborg/tal-og-fakta/”. slke.dk. Haettu 3. maaliskuuta 2017.
- ^ ”Ì.Ì.Ì. Ïîñîõõèí: Ðåêîíñòðóêöèÿ è ðåñòàâðàöèÿ Áîëüøîãî Êðåìëåâñêîãî Äâîðöà”. posokhin.ru. Haettu 9. helmikuuta 2015.
- ^ ”Residenz München”. Bayerische Schlösserverwaltung.
- ^ ”overview-of-rashtrapati-bhavan”. presidentofindia.nic.in. Haettu 3. maaliskuuta 2017.