Limerick

Limerickin määritelmä

Limerick on runomuoto, joka koostuu yhdestä viisirivisestä säkeistöstä ja AABBA-riimikaavasta ja joka on yleensä humoristinen. Huumori voi olla puhdasta, joskin usein se lähentelee rivoa. Limerick-esimerkkien ensimmäisellä, toisella ja viidennellä rivillä on usein kolme anaestesijalkaa, kun taas kolmas ja neljäs rivi ovat lyhyempiä, vain kaksi anaestesijalkaa. Limerickien tarkassa metrissä on kuitenkin paljon vaihtelua; pääpiirteenä on rullaava ääni, joka syntyy, kun jokaisen korostetun tavun välissä on kaksi painottamatonta tavua.

Sanan limerick alkuperästä kiistellään, vaikka sen katsotaan yleisesti viittaavan Limerickin kaupunkiin Irlannissa. Oli olemassa 1700-luvun nonsense-lyriikkaleikki, joka edelsi limerick-muotoa ja joka sisälsi rivin ”Won’t you come to Limerick?”. Limerickin määritelmän popularisoi Edward Lear 1800-luvulla.

Yleisiä esimerkkejä limerickistä

On olemassa muutamia kuuluisia limerick-esimerkkejä, jotka ovat päässeet yleiseen tietoisuuteen. Ensimmäinen on tunnettu lastenruno:

Hickory dickory dock.
Hiiri juoksi kelloon.
Kello löi yhtä,
Ja alas se juoksi.
Hickory dickory dock.

Seuraava runo on ensimmäinen tunnettu esimerkki limerickistä, joka alkaa säkeistöllä: ”Olipa kerran Nantucketin mies”. Se julkaistiin vuonna 1902 Princetonin yliopiston huumorilehdessä. On olemassa lukemattomia kopiorunoja, joista monet sisältävät rumia vitsejä, jotka käyttävät tätä repliikkiä:

Olipa kerran mies Nantucketista
Joka säilytti kaikki käteisvaransa ämpärissä.
Mutta hänen tyttärensä, jonka nimi oli Nan,
Karkasi miehen kanssa pois,
Ja mitä ämpäriin tulee,
niin se oli Nantucket.

Limerickin merkitys kirjallisuudessa

Kanadalaisessa New Brunswickin sanomalehdessä julkaistiin vuonna 1880 seuraava runo, joka oli huomattu olevan sävelmällä ”Etkö tule Limerickiin”? Tämä oli ensimmäinen esimerkki siitä, että sana limerick liitettiin tähän nimenomaiseen runomuotoon:

Olipa kerran nuori maalainen nimeltä Mallory,
joka sai vain hyvin pienen palkan.
Kun hän meni näytökseen,
hänen kukkaronsa pakotti hänet
paikalle ylimmälle lehterille.

Vaikka limerick-muoto on ollut suosittu runoilijoiden keskuudessa huumorin ja nokkeluuden vuoksi, sitä ei ole koskaan pidetty vakavan tai syvällisen runollisen oivalluksen arvoisena muotona. Monet kirjallisuusteoreetikot ja kirjailijat pitävät limerikkiä suhteellisen keskinkertaisena harrastuksena. Esimerkkejä limerikeistä on kuitenkin jopa William Shakespearen näytelmissä, ja joissakin kuuluisissa limerikeissä on erittäin nokkelia sanankäänteitä. Vaikka kyseessä ei siis ole vakava muoto, joissakin limerikeissä on erinomaista sanaleikkiä, ja niissä hyödynnetään kirjallisia keinoja, kuten assonanssia, konsonanssia ja sisäistä riimiä, joilla luodaan enemmän äänteellistä yhtenäisyyttä.

Esimerkkejä limerikeistä kirjallisuudessa

Esimerkki #1

IAGO: Vähän viiniä, ho!

Ja anna mun kanakin klinkkata, klinkkata;
Ja anna mun kanakin klinkkata
Sotilas on mies;
Elämä on pelkkä aikaväli;
Mitäpäs sotilas sitten juo.

Viiniä, pojat!

(William Shakespearen Othello)

Vaikka limerick-muodon suosio alkoi vasta muutama sata vuotta Shakespearen kuoleman jälkeen, hänen näytelmissään on edelleen esimerkkejä lyhyistä runoista, joissa on kaikki limerickin keskeiset piirteet. Kun Shakespearen näytelmistä löytyy esimerkkejä limerikeistä, se on merkki siitä, että hahmo on joko tullut hulluksi (kuten Ofelia Hamletissa) tai on hieman humalassa, kuten edellä mainitussa Jagon tapauksessa.

Esimerkki nro 2

Olipa kerran eräs vanhus, jolla oli parta,
joka sanoi: ”On käynyt niin kuin pelkäsin!
Kaksi pöllöä ja kana,
Neljä naurulokkia ja varis,
Ovat kaikki rakentaneet pesänsä partaani!”

(Kirjoittanut Edward Lear)

Edward Lear on tunnetuin limerikkien kirjoittaja, ja hänen ansiokseen lasketaan niiden suosion nousu 1800-luvulla. Odotetusti tässä limerikissä käsiteltävä aineisto on kevytmielistä ja noudattaa muodon riimikaavaa ja rullaavaa metriikkaa.

Esimerkki #3

Olipa kerran vanha mies, jolla oli parta,
Hauska vanha mies, jolla oli parta,
Hänellä oli iso parta,
Hyvin iso vanha parta,
Hauska vanha mies, jolla oli parta.

(Kirjoittanut John Clarke)

Kun Edward Lear kirjoitti niin monia tunnettuja limerick-esimerkkejä, monet käyttivät muotoa parodioidakseen Learin säkeitä. Tässä esimerkissä John Clarke toistaa saman ensimmäisen rivin kuin Learin runossa esimerkissä nro 2, mutta tekee omasta limerikistään vielä naurettavamman toistamalla yksinkertaisesti sanan ”parta” jokaisen rivin lopussa jäljitelläkseen odotettua riimikaavaa.

Esimerkki #4

Kirppu ja kärpänen savupiipussa
olivat vangittuina, joten mitä he saattoivat tehdä?
Sanoi kärpänen: ”Lähdetään pakoon!”
”Lennetään!”, sanoi kirppu.
Niin ne lensivät savupiipussa olevan aukon läpi.

(Kirjoittanut Ogden Nash)

Huumoristi Ogden Nash tunnetaan myös useista kuuluisista limerikeistä. Yllä olevassa esimerkissä Nash yhdistää ”fl”-äänteen allitterointia ja homofonisia esimerkkejä, kuten ”flee” ja ”flea” sekä ”flue” ja ”flew”, tehdäkseen runostaan koomisen.

Esimerkki #5

Ihana lintu on pelikaani,
Hänen nokkaansa mahtuu enemmän kuin belikaani,
Hän voi ottaa nokassaan
Viikoksi riittää ruokaa
Mutta hitto vieköön miten helikaani!

(Kirjoittanut Dixon Lanier Merritt)

Yllä oleva esimerkki, joka usein liitetään Ogden Nashille, on yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista limerikeistä. Dixon Lanier Merrittin limerikissä käytetään kaikkia tärkeitä riimikaavion ja metrin piirteitä sekä sanaleikkiä neologismeilla ”belican” (belly can) ja ”helican” (hell he can).

Esimerkki #6

Tusina, brutto ja puntti
Plus kolme kertaa neljän neliöjuuri
Jaettuna seitsemällä
Plus viisi kertaa yksitoista
On yhdeksän neliö eikä pätkääkään enemmän.

(By Leigh Mercer)

Yllä oleva limerick-esimerkki on hämmästyttävä yhdistelmä sanaleikkiä ja matematiikkaa. Leigh Mercer oli kuuluisa sanaleikkitaidoistaan, ja hänet tunnetaan parhaiten hänen luomastaan palindromista ”A man, a plan, a canal – Panama!”. Yllä oleva limerikki on kuitenkin yhtä vaikuttava. Mercer loi matemaattisen yhtälön, joka on paitsi totta, myös mahdollista kirjoittaa täydellisessä limerikin muodossa.

Esimerkki #7

Tämä limerikki menee toisin päin
Jos en ole huolimaton
Näppärä juttu on tämä:
Jos aloitat alimmasta säkeistöstä
Tämä limerikki ei ole yhtään huonompi.

(Kirjoittanut Zach Weiner)

Zach Weiner on tunnettu sarjakuvataiteilija, joka on kirjoittanut yllä olevan limerikin, jonka voi lukea sekä eteen- että taaksepäin. Ensi silmäyksellä se vaikuttaa ”anti-limerickiltä”, koska se vääristää ja leikittelee limerick-muodolla. Alhaalta ylöspäin luettuna limerikissä on kuitenkin kaikki muodon oikeat piirteet.

Testaa tietämystäsi limerikistä

1. Mikä seuraavista väittämistä on paras limerikin määritelmä?
A. Japanista peräisin oleva viisirivinen runo, jonka ”on”-kuvio (muistuttaa tavuja) on 5-7-5-7-7-7.
B. Kolmen rivin runo, joka on peräisin Japanista ja jonka ”on”-kuvio on 5-7-5.
C. Englannista peräisin oleva viisirivinen runo, jonka riimikaavio on AABBA ja jonka sisältö on humoristinen.

2. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa limerikeistä?
A. Limerikeissä on yleensä kolme metristä jalkaa ensimmäisellä, toisella ja viidennellä rivillä ja kaksi metristä jalkaa kolmannella ja neljännellä rivillä.
B. Limerikeissä on usein luonnollista kuvastoa ja siirtymä keskivaiheilla, jonka jälkeen on syvällinen kommentti elämän tarkoituksesta.
C. Limerikeissä on usein härskiä huumoria ja niissä esiintyy sanaleikkejä ja nokkeluutta.

3. Mikä seuraavista lainauksista Shakespearen näytelmistä ei ole esimerkki limerikistä?

A.

Täysin syvyydessä viisi isäsi makaa;
Hänen luistaan on tehty korallia;
Ne ovat helmiä, jotka olivat hänen silmänsä:
Ei mitään hänestä, joka haalistuu,
Mutta kärsii meressä muuttumisen
rikkaaksi ja oudoksi.
Meri-nymfit soittavat tunneittain hänen kelloaan:
Ding-dong.
Hark! nyt kuulen ne-Ding-dong, kello.

(Myrsky)

B.

Sitten jalkaansa kolmesti vanhan,
Hän kohtasi yöunet,
Ja hänen yhdeksänkertaisensa,
Käskekää hänen laskeutua,
Ja hänen trottinsa ponnahtaa,
Ja, aroint sinua, noita, aroint sinua!

(Kuningas Lear)

C.

Kertoi hän,
ennenkuin minut kaadoit,
Lupasit minut naimisiin.
Niin olisin tehnyt,
siitä aurinkoa,
jos et olisi tullut vuoteeseeni.

(Hamlet)