Samoin usein ”Tee itse” -reseptini lähettävät minut etsimään minulle tuntemattomia ainesosia. Tällä viikolla halusin ostaa kilon laardia kotitekoista linnunsiemenkakkureseptiä varten.
(Päivitys: Klikkaa tästä kaksi päivitettyä DIY-linnunsiemenkakkureseptiä, joissa on käytetty laardia)
En tiedä lainkaan paljon laardista, koska käytän leipoessani aina voita tai margariinia. Toivoin, että pelkkä retki ruokakaupan leivontakäytävälle riittäisi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Meijer-kaupan, jossa käyn ostoksilla, leivontakäytävältä ei löytynyt laardia mistään.
Seuraavaksi katsoin maitokaapista voin luota, katsoin maitokaapin toisesta päästä kermaviilin luota, katsoin jopa kylmälihaosastolta ja sitten kansainvälisten ruokien osastolta, mutta jälleen kerran ei löytynyt laardia. Joten tällä nimenomaisella kauppareissulla päätin ostaa sen sijaan Criscoa.
Onko Crisco sama asia kuin laardi?
Mitä enemmän ajattelin Criscon korvaamista reseptissäni, sitä tyytymättömämmäksi tulin. Eihän se loppujen lopuksi ollutkaan ihan samaa tavaraa! Niinpä konsultoin suurta kaikkitietävää Googlea sivistääkseni itseäni hieman lisää laardista ja muista ruoanlaitossa käytettävistä rasvoista. Parasta tietoa löysin kokkien keskustelupalstalta. Tässä linkki, jos haluat lukea lisää: Keskustelua rasvojen vaihtamisesta ruoanlaitossa (ks. vastaus nro 3) Parafrasioin näin:
Voi: Voi on maitotuote ja sillä on alhaisin sulamispiste. Se koostuu 80% rasvasta ja loput vedestä. Voita käytetään parhaiten sen maun vuoksi. Matalan sulamispisteensä vuoksi se palaa helpommin, kun sitä käytetään ruoan paistamiseen paistinpannulla.
Margargariini: Margariini on kasvituote, ja se on kehitetty halvaksi vaihtoehdoksi voille. Siinä on suunnilleen sama rasvapitoisuus, mutta sen sulamispiste on paljon korkeampi. Tämän vuoksi et saa samanlaista ”sulaa suussa” -laatua kuin voista valmistetuissa leivonnaisissa, ja sen paras käyttötarkoitus on levittäminen. Se on hyvä vaihtoehto kasvissyöjille tai ihmisille, jotka haluavat säästää rahaa.
Laardi: Laardi on sianrasvaa (tali on naudanrasvaa). Sillä on paljon korkeampi sulamispiste ja se sopii hyvin hiutaleisten leivonnaisten valmistukseen ja friteeraukseen. Laardissa on hieman makua, mutta se ei ole makeaa kuten voi.
Crisco: Crisco on hydrattua kasviöljyä. Crisco on hieman tiiviimpää kuin margariini eikä siinä ole makua. Criscon käyttöönotto sai laardin käytön katoamaan kotitalouksien ruoanlaitossa. Sitä myytiin kätevänä vaihtoehtona, joka ei mädäntyisi. Se myös pidensi huomattavasti valmisruokien säilyvyyttä.
Kullakin näistä rasvoista on siis hieman erilainen alkuperä ja ominaisuudet. Monesti ne voidaan vaihtaa keskenään leivonnassa, mutta lopputuotteen rakenne ja maku on erilainen, ja usein kyse on kokin mieltymyksestä.
Myyvätkö ruokakaupat yhä laardia?
Kun tajusin, että laardi oli peräisin sianrasvasta (en todellakaan tiennyt sitä!), päätin yrittää löytää sitä vähän enemmän, olettaen, että linnut tarvitsivat siemeniensä kera eläimistä peräisin olevaa rasvaa, eivät jotain Criscoa. Otin jälleen yhteyttä kaikkitietävään Googleen ja huomasin, että latinalaisamerikkalaisissa ruokakaupoissa on laardia, ja sitä myydään yleensä nimellä ”Manteca”. Lähelläni on ruokakauppa, jossa on suuri latinalaisamerikkalainen osasto, joten lähdin tarkistamaan asiaa. Tottahan toki! Hyllyssä oli Manteca, ja kun käänsin sen ympäri, he olivat ystävällisesti merkinneet sen myös englanniksi nimellä ”Lard”. Sitä myytiin 2,5 lb:n tuubissa 5,19 dollarilla.
Olen nähnyt netissä muitakin blogikirjoituksia, joissa on käytetty laardia ja bloggaaja on avuliaasti ottanut kuvan ainesosista. Toiset ihmiset ovat ilmeisesti löytäneet laardia kilon neliöblokissa.
Onko laardi oikeasti terveellistä?
Laardilla on jo vuosia ollut maine huonona rasvana, joka nostaa kolesterolia. Viime aikoina tutkijat ja terveysväki ovat kuitenkin katsoneet asiaa uudestaan. Laardi on luonnollisempi tuote kuin Crisco, joka on öljy, jonka molekyylejä on muutettu. Sukupolvien ajan laardi ja voi olivat ainoat ruoanlaitossa käytetyt rasvat. Itse asiassa William Proctor (joka oli kynttilänvalmistaja) ja James Gamble (joka oli saippuavalmistaja) ryhtyivät 1900-luvun alussa myymään puuvillansiemenöljyä vaihtoehtona voille ja laardille. He tekivät yhteistyötä saksalaisen kemistin kanssa, joka keksi, miten öljy voidaan hydrata kiinteäksi aineeksi. He huomasivat, että se näytti laardilta, ja alkoivat markkinoida ”Criscoa” vaihtoehtona.
Ja vaikka laardia pidetään taas ”hyvänä” rasvana, yleinen käsitys on, että on parasta sulattaa oma laardi, jos haluaa tuotteen, jossa on vähemmän tyydyttyneitä rasvoja.
Tehdään itse omaa laardia!
Tehdään itse omaa laardia!
Nyt olemme siis tulleet ympyrän ympäri tee itse -alueella! Meidän kaikkien pitäisi tehdä omaa laardia! Voi kunpa olisin valmis tuohon haasteeseen, mutta taidan säästää sen toiselle päivälle. Häpeä minulle. Uteliaille ja kunnianhimoisille on kuitenkin tässä muutama linkki, jotka näyttävät tietä:
How to Render Lard
Making Fat – How To Render Lard
Make Your Own Lard
Seuraa itse omaa laardia
Voi luullakseni, että jos minua jarrutti resepti, joka alkoi laardilla ainesosana, minulla olisi sama ongelma myös näiden reseptien kanssa, jotka alkavat jutuilla tyyliin: ”Hanki itsellesi 2 paunaa possunrasvaa” . Hyvänen aika! Luulisin, että sinun on oltava hyvissä väleissä paikallisen lihakauppiaasi kanssa, jotta saat sen aikaan. Vaikuttaa myös siltä, että oman rasvan sulattaminen on haiseva prosessi. Jos joku lukijoista on kokeillut tätä tai aikoo kokeilla, kuulisin mielelläni siitä!