Länsimainen sivilisaatio

Toisen triumviraatin kukistuttua Augustus palautti vapaan tasavallan ulkoisen julkisivun, jossa valtiollinen valta oli annettu Rooman senaatille, toimeenpaneville tuomareille ja lakiasäätäville kokouksille. Todellisuudessa hän kuitenkin säilytti itsevaltaisen valtansa tasavaltaan sotilasdiktaattorina. Lain mukaan Augustuksella oli senaatin hänelle elinikäiseksi myöntämä valta, mukaan lukien ylin sotilasjohto sekä tribuunin ja sensorin valta. Augustukselta kesti useita vuosia kehittää puitteet, joiden puitteissa muodollisesti tasavaltaista valtiota voitiin johtaa hänen yksinvaltiutensa alaisuudessa.

Augustus antoi vuosien 30 ja 2 eaa. välisenä aikana useita lakeja, joilla Rooman tasavallan perustuslaki muutettiin Rooman valtakunnan perustuslaiksi. Tänä aikana Augustus uudisti Rooman verotusjärjestelmän, kehitti tieverkostoja virallisen kuriirijärjestelmän kanssa, perusti pysyvän armeijan, perusti pretoriaanikaartin, loi Roomaan viralliset poliisi- ja palontorjuntapalvelut ja rakensi suuren osan kaupungista uudelleen valtakaudellaan.

Ensimmäinen sääty

Ensimmäisen säätykauden aikana Augustus muutti Rooman poliittista järjestelmää tehdäkseen siitä senaattoriluokille miellyttävämmän välttäen Julius Caesarin ja Mark Antoniuksen osoittamaa avointa autoritaarisuutta. Vuonna 28 eaa. Augustus poisti laskelmoidusti diktaattorina pitämänsä hätävaltuudet ja palautti kaikki valtuudet ja maakunnat senaatille ja Rooman kansalle. Senaatin jäsenet olivat tyytymättömiä tähän tulevaisuudennäkymään, ja lepyttääkseen heitä Augustus suostui siihen, että hänen vastuulleen epäjärjestyksessä olevia maakuntia koskevaa vastuuta pidennettiin kymmenellä vuodella. Tämän seurauksena Augustus säilytti imperiumin niissä maakunnissa, joissa suurin osa Rooman sotilaista oli sijoitettuna. Augustus hylkäsi myös monarkkiset arvonimet ja kutsui itseään sen sijaan princeps civitatis (”ensimmäiseksi kansalaiseksi”). Tuloksena syntyneet perustuslailliset puitteet tunnettiin nimellä prinsipaatti, joka oli Rooman valtakunnan ensimmäinen vaihe.

Tänä aikana Augustukselle annettiin kunniamerkkejä, jotka tekivät hänen koko nimestään Imperator Caesar divi filius Augustus. Imperator korosti sotilaallista voimaa ja voittoa ja korosti hänen rooliaan ylipäällikkönä. Divi filius tarkoittaa karkeasti käännettynä ”jumalallisen poikaa”, mikä lisäsi hänen legitimiteettiään hallitsijana jumalallistamatta häntä kuitenkaan täysin. Caesarin käyttö tarjosi yhteyden hänen ja Julius Caesarin välille, joka oli edelleen hyvin suosittu alempien luokkien keskuudessa. Lopuksi nimi Augustus herätti mielleyhtymiä Rooman maineikkaisiin ja majesteettisiin perinteisiin luomatta kuitenkaan raskaita autoritaarisia sävyjä.

Ensimmäisen asutuksen loppuun mennessä Augustus oli ihanteellisessa poliittisessa asemassa. Vaikka hänellä ei enää ollut diktatorista valtaa, hän oli luonut itselleen niin vaikutusvaltaisen identiteetin, että auktoriteetti seurasi siitä luontevasti.

Toinen sovinto

Augustuksen heikon terveydentilan vuoksi toinen sovinto julkistettiin vuonna 23 eaa. Tänä aikana Augustus näytti ulospäin hillitsevän perustuslaillista valtaansa, mutta todellisuudessa hän jatkoi valtansa laajentamista koko valtakunnassa. Augustus luopui kymmenvuotisesta konsulioikeudestaan, mutta sai vastineeksi itselleen seuraavat myönnytykset.

• Paikka konsulien korokkeella kuraatin etuosassa
• Oikeus puhua ensimmäisenä senaatin kokouksessa eli ius primae relationis
• Oikeus kutsua koolle senaatin kokous, mikä oli hyödyllinen väline poliittisessa päätöksenteossa
• Rooman viljavarastojen hoitaminen eli cura annonae, mikä antoi hänelle laajat holhousvaltuudet plebsia kohtaan

Augustukselle annettiin myös tribunicia potestas -tehtävä, mikä mahdollisti hänen toimimisensa Rooman kansalaisten edunvalvojana. Tämä asema toi mukanaan useita etuja, kuten oikeuden ehdottaa senaatille lakeja milloin tahansa, veto-oikeuden lakeihin ja mahdollisuuden myöntää armahdus kaikille rikoksesta syytetyille kansalaisille. Vaikka tribunicia potestas -tehtävä antoi Augustukselle tosiasiassa lainsäädännöllisen ylivallan, sillä oli myös monia positiivisia merkityksiä, jotka liittyivät tasavaltaan, mikä teki Augustuksen asemasta vähemmän loukkaavan aristokratialle. Rooman ulkopuolella Augustukselle myönnettiin maius imperium, mikä tarkoitti suurempaa (prokonsuli)valtaa. Tämä asema mahdollisti sen, että hän pystyi tehokkaasti kumoamaan minkä tahansa muun Rooman valtakunnan provinssikuvernöörin määräykset sen lisäksi, että hän hallitsi omia provinssejaan ja armeijoitaan.

Augustus ja Pax Romana

Pax Romana (latinaksi ”roomalainen rauha”) oli pitkä suhteellisen rauhan ja vähäisen sotilaallisen laajenemisen kausi, jonka Rooman valtakunta koki 1. ja 2. vuosisadalla jKr. Koska tämä ajanjakso alkoi Augustuksen valtakaudella, sitä kutsutaan joskus nimellä Pax Augusta. Sen kesto oli noin 206 vuotta (27 eaa. – 180 jKr.).

Pax Romana alkoi sen jälkeen, kun Augustus, sittemmin Octavius, kohtasi ja kukisti Marcus Antoniuksen Actiumin taistelussa vuonna 31 eaa. ja voitti hänet. Augustus perusti suurimmista sotilasmagnaateista koostuvan juntan ja antoi itselleen arvonimen. Sitomalla nämä johtavat magnaatit yhteen titteliin hän poisti sisällissodan mahdollisuuden. Pax Romana ei ollut sisällissodan päättymisestä huolimatta välitön, sillä taistelut jatkuivat Hispaniassa ja Alpeilla. Huolimatta jatkuvista keisarillisista laajentumissodista keisarikunnan rajoilla ja yhdestä vuoden kestäneestä sisällissodasta, joka koski keisarikunnan perimystä, roomalainen maailma oli suurelta osin vapaa laajamittaisista konflikteista yli kahden vuosisadan ajan. Augustus laajensi keisarikuntaa dramaattisesti liittämällä siihen Egyptin, Dalmatian, Pannonian, Noricumin ja Raetian, laajentamalla omistuksiaan Afrikassa sekä Germaniassa ja saattamalla päätökseen Hispanian valloituksen. Rooman rajojen ulkopuolella hän turvasi imperiumin puskurialueella, joka koostui asiakasvaltioista, ja solmi diplomatian avulla rauhan hankalan Parthian valtakunnan kanssa.

Augustus sulki Januksen portit (Januksen temppeliin johtava porttikokonaisuus, joka suljettiin rauhan aikana ja avattiin sodan aikana) kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 29 eaa. ja toisen kerran vuonna 25 eaa. Kolmannesta sulkemisesta ei ole dokumentteja, mutta tutkijat ovat vakuuttavasti ajoittaneet tapahtuman vuodelle 13 eKr. Ara Pacis -seremonian aikana, joka pidettiin sen jälkeen, kun Augustus ja Agrippa olivat yhdessä palanneet maakuntien rauhoittamisesta.

Augustuksella oli vaikeuksia tehdä rauhasta hyväksyttävä elämäntapa roomalaisille, jotka olivat sotineet yhtä tai toista suurvaltaa vastaan yhtäjaksoisesti 200 vuotta ennen tätä ajanjaksoa. Roomalaiset eivät pitäneet rauhaa sodan poissaolona, vaan harvinaisena tilanteena, joka vallitsi, kun kaikki vastustajat oli lyöty maahan ja he olivat menettäneet vastustuskykynsä. Augustuksen haasteena oli saada roomalaiset vakuuttuneiksi siitä, että vauraus, jonka he saattoivat saavuttaa ilman sotaa, oli valtakunnan kannalta parempi kuin mahdollinen vauraus ja kunnia, jonka he saivat taistelemalla. Augustus onnistui taitavalla propagandalla. Seuraavat keisarit seurasivat hänen esimerkkiään ja järjestivät toisinaan ylenpalttisia seremonioita Januksen porttien sulkemiseksi, laskivat liikkeelle kolikoita, joiden kääntöpuolella luki Pax Romana, ja suojelivat kirjallisuutta, jossa ylistettiin Pax Romanan hyötyjä.

Ara Pacis Augustae

Ara Pacis Augustae eli Augustuksen rauhan alttari on yksi parhaista esimerkeistä augustinolaisesta taiteellisesta propagandatyöstä, ja se on myös ensimmäisenä tunnettu symboli uudesta Pax Romanasta. Senaatti tilasi sen vuonna 13 eaa. kunnioittaakseen rauhaa ja palkkioita, jotka Augustus perusti palattuaan Espanjasta ja Galliasta. Rauhan teema näkyy erityisesti Ara Paciksen itä- ja länsiseinissä, joissa kummassakin oli kaksi paneelia, vaikka kummankin puolen yhdestä paneelista on jäljellä vain pieniä fragmentteja. Itäpuolella istuu tunnistamaton jumalatar, jonka tutkijat ovat olettaneet olevan Tellus, Venus tai Rauha, vaurauden ja hedelmällisyyden allegorisessa kohtauksessa. Hänen sylissään istuu kaksoset ja hedelmiä sisältävä kornukopia. Häntä ympäröivät tuulen ja meren ruumiillistumat, jotka ratsastavat kukin linnun tai merihirviön selässä. Naisten alla lepäävät härkä ja karitsa, molemmat uhrieläimiä, ja kukkivat kasvit täyttävät tyhjän tilan. Lähes epätäydellinen toinen itäinen paneeli näyttää kuvaavan naissoturia, mahdollisesti Romaa, valloituksen saaliin keskellä.

Ara Paciksen Tellus Mater -paneeli. Ara Paciksen itäseinä, joka kuvaa Tellus Materia hedelmällisyyden ja vaurauden symbolien ympäröimänä.

Augustus kuoli vuonna 14 jKr. 75-vuotiaana. Hän on saattanut kuolla luonnollisista syistä, vaikka vahvistamattomien huhujen mukaan hänen vaimonsa Livia olisi myrkyttänyt hänet. Hänen adoptiopoikansa (myös poikapuoli ja entinen vävy) Tiberius seurasi häntä valtaistuimella.

Mitä?