National Lung Screening Trial (NLST) -seulontatutkimuksen (NLST) tietojen analyysissä havaittiin, että yli 18 prosenttia kaikista matala-annoksisella tietokonetomografiaseulonnalla havaituista keuhkosyövistä oli indolentteja, ja tietyissä syövän alatyypeissä osuus oli vielä suurempi. Tästä ilmeisesti seulontaan liittyvästä mahdollisesta haitasta huolimatta Yhdysvaltain ennaltaehkäisevien palveluiden työryhmä (US Preventive Services Task Force) suositteli äskettäin seulontaohjelmaa suurelle riskille alttiille henkilöille.
Uusi tutkimus, jota johti lääketieteen tohtori Edward F. Patz Jr, Duken yliopistollisesta lääketieteellisestä keskuksesta Durhamissa Pohjois-Carolinan osavaltiossa, julkaistiin joulukuussa JAMA Internal Medicine -lehdessä. Analyysi sisälsi NLST-tutkimuksen tulokset, joihin osallistui 53 452 henkilöä, joilla oli vähintään 30 askin tupakointihistoria. Siinä todettiin, että NLST:n matala-annos-CT-haarassa havaittujen 1 089 keuhkosyövän joukossa ylidiagnosoidun tapauksen todennäköisyys oli 18,5 %.
Kohtaisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) tapausten joukossa ylidiagnoosin todennäköisyys oli 22,5 %. Kaikkein silmiinpistävintä oli, että bronkoalveolaarisen keuhkosyövän ylidiagnoosin todennäköisyys oli 78,9 %. Alkuperäisessä NLST-analyysissä, jossa todettiin, että keuhkosyöpäkuolleisuus vähenee 20 prosenttia, kun matala-annoksinen tietokonetomografiaseulonta verrattuna rintakehän röntgentutkimukseen, määritettiin, että 320 potilasta olisi seulottava yhden syöpäkuoleman estämiseksi; tämä analyysi osoitti, että näiden 320 seulotun potilaan joukossa olisi oltava 1,38 kuolemantapausta, jotta kuolemantapauksen ehkäiseminen voitaisiin estää. USPSTF:n hiljattain antamissa tällaista ohjelmaa koskevissa suosituksissa työryhmä totesi, että väärien positiivisten löydösten osuus on erittäin suuri matala-annoksisessa tietokonetomografiassa – yli 95 prosenttia – mutta esitti, että vain 10-12 prosenttia seulonnassa havaituista syövistä on ylidiagnosoituja.
Matalan annoksen tietokonetomografiaseulonnassa löydetty indolentti kasvain voi johtaa invasiivisiin ja myrkyllisiin hoitomuotoihin, jotka eivät muutoinkaan olisi olleet välttämättömiä, kun otetaan huomioon se, että indolenttejä syöpätyyppejä on periaatteessa mahdoton erottaa toisista tapauksista ensi vilkaisulla. Ja vaikka menetelmiä tämän ongelman korjaamiseksi kehitettäisiinkin, sen selittäminen potilaalle, että keuhkosyöpätapaus ei vaadi hoitoa, on erittäin vaikea ongelma lääkäreille.
Uuden tutkimuksen tekijät huomauttivat, että tämä erityinen malli sisältää vain kolme vuosittaista seulontaa ja yhteensä noin seitsemän vuoden seurannan. ”Siksi elinikäisen seurannan skenaarioihin perustuviin arvioihin todellisesta ylidiagnoosista on suhtauduttava varovaisesti”, he kirjoittivat. ”Kun tulevaisuudessa on olemassa parempia biomarkkereita ja kuvantamistekniikoita, joiden avulla voidaan ennustaa, millä keuhkosyöpädiagnoosin saaneilla henkilöillä on enemmän tai vähemmän aggressiivinen tauti, hoitovaihtoehtoja voidaan optimoida ja joukkoseulontaohjelmasta voi tulla arvokkaampi.”