Laimaus, kunnianloukkaus ja herjaus: olemme kaikki kuulleet näistä oikeudellisista termeistä, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat?
Yleisesti ottaen herjaava lausuma on väärä tosiseikkaa koskeva lausuma, joka huolimattomasti tai tahallisesti välitetään tai julkaistaan kolmannelle osapuolelle ja joka aiheuttaa vahinkoa tai haittaa lausuman kohteelle. Herjaus ja kunnianloukkaus ovat kunnianloukkauksen eri lajeja. Herjaus on kirjallinen herjaava lausuma ja kunnianloukkaus on suullinen herjaava lausuma. Lue lisää kunnianloukkausvaatimuksen keskeisistä elementeistä. (Lisää: Tutustu kunnianloukkauslainsäädännön perusteisiin.)
Mitä on kunnianloukkaava lausuma?
Lausuma on kunnianloukkaava, jos sillä on taipumus saattaa kantaja (lausuman kohde, joka nostaa kanteen) halveksunnan, vihan, naurunalaiseksi tekemisen, häpäisemisen tai halveksunnan kohteeksi minkä tahansa huomattavan ja kunniallisen yhteiskuntaryhmän mielissä.
Tietyissä osavaltioissa tietyntyyppisiä lausumia pidetään automaattisesti kunnianloukkaavina. Tämäntyyppisiä lausuntoja kutsutaan usein kunnianloukkaaviksi ”sinänsä” Lausuntoja, jotka ovat kunnianloukkaavia ”sinänsä”, ovat esimerkiksi lausunnot, joissa väitetään, että kantaja:
- on syyllistynyt vakavaan, pahamaineiseen tai moraalittomaan rikokseen,
- on sairastanut tartuntavaarallisen tai kauhistuttavan sairauden tai
- on epäpätevä työssään, elinkeinossaan tai ammatissaan.
Laimaus on valheellinen tosiseikkalausuma, ei mielipide
Potentiaalisesti kunnianloukkaavan lausuman tärkein näkökohta on se, että se väittää olevansa tosiseikkalausuma. Mielipiteet eivät ole kunnianloukkaavia. Ihmisillä on ehdoton oikeus ilmaista haluamiaan mielipiteitä muista ihmisistä. Katsotaanpa joitakin esimerkkejä tosiasioista ja mielipiteistä.
”Mielestäni Joe on ääliö” on mielipide. Se ei ole kohtelias mielipide, mutta se on kuitenkin mielipide. Mutta ”Joe varasti työnantajaltaan 1000 dollaria” on tosiasia. Jos tuo väite ei ole totta, se on kunnianloukkaus. Se on väärä väite, joka voi selvästi aiheuttaa vahinkoa Joelle. Se voi johtaa hänen potkuihinsa.
Mutta entä näiden kahden lausumatyypin väliltä? Entä jos joku sanoo: ”Luulen, että Joe varasti 1 000 dollaria työnantajaltaan”. Jos kvalifioi tosiseikkalausuman sanomalla ”luulen”, muuttaako se tosiseikkalausuman aina mielipiteeksi? Lyhyt vastaus on ei. ”Luulen, että Joe on ääliö” on melko epämääräinen mielipiteenilmaus. Mutta ”luulen, että Joe varasti rahaa työnantajaltaan” viittaa siihen, että Joe on hyvinkin voinut varastaa rahaa. Pelkästään se, että sanoit sen, viittaa siihen, että saatat ajatella, että hän on tehnyt niin, ja että haluat muiden tietävän, että hän on saattanut varastaa rahaa.
Johtopäätös – riippuen siitä, kenelle sanot sen ja miten sanot sen, se, että vihjaat jonkun tehneen jotain pahaa muotoilemalla sen mielipiteeksi, voi olla kunnianloukkaus. On luultavasti parasta välttää tällaisten ”harmaalla alueella” olevien asioiden sanomista, jos luulet, että on olemassa pienikin mahdollisuus, että lausuma voisi kiertää.
Lausuma on pitänyt esittää kolmannelle osapuolelle
Jotta lausuma voi olla kunnianloukkaus, se on pitänyt esittää kolmannelle osapuolelle. Henkilö ei voi joutua kunnianloukkauksen kohteeksi lausumalla, joka on sanottu tai kirjoitettu vain hänelle itselleen.
Erityishenkilöt vs. julkishenkilöt – huolimattomuus vs. tahallisuus
Vain se, että joku antaa kunnianloukkaavan lausuman, ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilö joutuu vastuuseen kunnianloukkauksesta. Lausuman antaneen henkilön on täytynyt toimia jollakin tavalla sopimattomasti. Se, millaista käyttäytymistä vaaditaan, jotta henkilö voidaan asettaa vastuuseen kunnianloukkauksesta, riippuu siitä, ketä kunnianloukkaus koskee.
Jos kunnianloukkauksen kohteena ollut henkilö oli yksityishenkilö, useimmissa osavaltioissa kunnianloukkaavan lausuman antanut henkilö voidaan saattaa vastuuseen kunnianloukkauksesta vain, jos hän:
- tiesi, että lausuma oli väärä ja herjaava, tai
- toimi piittaamatta lausuman totuudesta tai vääryydestä lausumaa antaessaan, tai
- toimi huolimattomasti laiminlyödessään varmistua siitä, oliko lausuma tosi vai väärä ennen sen antamista.
Toimiminen piittaamatta välinpitämättömästi lausuman totuudesta tai virheellisyydestä tarkoittaa sitä, että lausuman antajalla oli vakavia epäilyjä lausuman totuudesta, mutta hän teki sen kuitenkin.
Jos kunnianloukkauksen kohteena ollut henkilö oli julkisuuden henkilö, kunnianloukkaavan lausuman antanut henkilö voidaan saattaa vastuuseen kunnianloukkauksesta vain, jos hän tiesi, että lausuma oli väärä tai jos hän toimi piittaamatta lausuman totuudesta tai virheellisyydestä.
Voidaan nähdä, että viime kädessä ero julkisuuden henkilön kunnianloukkauksen ja yksityishenkilön kunnianloukkauksen välillä on se, että kunnianloukkausta vaativan yksityishenkilön on vain osoitettava, että kunnianloukkaaja toimi huolimattomasti, kun taas kunnianloukkausta vaativan julkisuuden henkilön on osoitettava, että kunnianloukkaaja toimi tahallisesti tai piittaamattomasti.
Hyvä esimerkki julkisuuden henkilön ja yksityishenkilön kunnianloukkauksen välisestä erosta on kyseisestä henkilöstä kirjoittaminen blogikirjoituksessa. Jos väität, että joku yksityishenkilö on tuomittu pahoinpitelystä kaksikymmentä vuotta sitten, kyseinen henkilö todennäköisesti voittaa kunnianloukkausjutun sinua vastaan. Mutta jos kirjoitat, että senaattori tuomittiin pahoinpitelystä kaksikymmentä vuotta sitten, vaikka senaattori olisikin syytön, hänen on todistettava, että valehtelit tahallasi tai huolimattomasti. Niin kauan kuin sinulla on jonkinlainen puolustautumiskeino – kuten esimerkiksi se, että näit kyseisen tiedon puoliksi luotettavalta verkkosivustolta – sinulla on kohtuulliset mahdollisuudet puolustautua julkisuuden henkilön esittämää kunnianloukkausvaatimusta vastaan.
Korvaukset kunnianloukkaavista lausunnoista
Laimausoikeudenkäynnin kantajalla on oikeus saada vahingonkorvausta tosiasiallisista vahingoista, joita hänelle on aiheutunut kunnianloukkaavan lausuman seurauksena. Tällaisia vahinkoja ovat muun muassa lausuman seurauksena menetetyt ansiot ja menetetty ansiokyky sekä kipu ja kärsimys, maineen ja yhteiskunnallisen aseman heikkeneminen, henkilökohtainen nöyryytys, häpeä ja häpeä. Lisätietoja vahingonkorvauksista henkilövahinkotapauksissa.