Kunnalliset rakenteet
Kunnallishallinnon hallinnosta huolehtii kunnallinen julkishallinto. Se koostuu vaaleilla valitun valtuuston nimittämistä virkamiehistä ja työntekijöistä, ja se on organisoitu osastoihin. Valtuuston jäsenet ovat poliitikkoja, jotka äänestetään virkaan kunnallisvaaleissa. Koulujen luottamushenkilöt ja eräät muut paikalliset virkamiehet valitaan myös vaaleilla, kuten puistojen edustajat Vancouverin kaltaisissa kaupungeissa.Valtuuston jäsenet ovat yleensä puolueettomia ja pyrkivät virkaan yksityishenkilöinä eivätkä osana poliittista puoluetta. Tämä erottaa heidät liittovaltion ja maakuntien poliitikoista, jotka osallistuvat puoluejärjestelmään.
Kunnat työllistävät paljon henkilökuntaa huolehtimaan teistä, viemäröinnistä, palontorjunnasta, poliisista, kierrätys- ja jätehuolto-ohjelmista, liikennöinnistä, pysäköinninvalvonnasta, kaupungin virkistyspalveluista (puistot, liikuntapaikat, paikalliset kävelyreitit), terveydenhuoltopalveluista ja lakien täytäntöönpanosta. Useimmat kunnanvaltuustot perustavat komiteoita ohjaamaan ja valvomaan julkisia palveluja. Kukin komitea antaa suosituksia kunnanvaltuustolle. Valiokunnat käsittelevät asioita liikenteestä poliisitoimintaan ja talouteen.
Pormestari
Joissain amerikkalaisissa kaupungeissa pormestarin vastuulla on muun muassa talousarvion laatiminen ja hallintovirkamiesten nimittäminen. Kanadassa pormestarin viran merkitys ei johdu tällaisten valtuuksien jakamisesta vaan pikemminkin sen korkeasta profiilista. Provinssin säännöissä pormestari kuvataan eri tavoin ”chief officer”, ”chief executive officer” tai ”head of council”. Pormestari voi olla korkean profiilin henkilö, mutta hänellä on vain vähän kunnanvaltuustosta riippumatonta valtaa.
Kaikissa maakunnissa säädetään, että pormestari valitaan vaaleilla. Tämä tarkoittaa, että toisin kuin valtuutetut, hän ei edusta tiettyä kunnan maantieteellistä aluetta tai ”osastoa”. Kanadan pormestarit toimivat yleensä puheenjohtajana kaikissa valtuuston kokouksissa. He ovat viran puolesta kaikkien komiteoiden jäseniä ja voivat antaa suosituksia valtuustolle.
Pormestarit toimivat myös yhteyshenkilöinä suurissa kunnallisissa hätätilanteissa. Esimerkiksi Calgaryn tulvat vuonna 2013 nostivatNaheed Nenshin valtakunnalliseen valokeilaan, kun hän johti kaupunkia kriisin läpi. Pormestarit auttavat myös mainostamaan kaupunkejaan houkutellakseen työntekijöitä ja turisteja ja edistääkseen paikallista liiketoimintaa.
Pormestarit nousevat joskus myös korkeampiin poliittisiin virkoihin. Ralph Klein, Calgaryn pormestari vuosina 1980-1989, oli myöhemmin Albertan konservatiivinen pääministeri vuosina 1992-2006. Glen Murray oli ensimmäinen avoimesti homo pormestari Pohjois-Amerikan suurkaupungissa toimiessaan Winnipegin pormestarina vuosina 1998-2004. Myöhemmin hänestä tuli Ontariossa liberaalien kabinettiministeri.
Hallintojohtaja (CAO)
Hallintojohtaja (CAO) voidaan kutsua myös kaupungin hallintojohtajaksi, kuntapäälliköksi tai kaupunginvaltuutetuksi. Se on muunneltu versio yhdysvaltalaisesta council-managerista. Tehtävässä erotetaan poliittinen päätöksenteko ja hallinto toisistaan: ensin mainittu kuuluu vaaleilla valitun kunnanvaltuuston alaisuuteen, jälkimmäinen taas ei-valitun CAO:n alaisuuteen. CAO:n nimittää valtuusto ja hän on vastuussa sille. Hän voi kuitenkin myös antaa poliittisia suosituksia. Samoin kunnanvaltuusto tekee usein hallintoa koskevia ehdotuksia.
Politiikan ja hallinnon selkeää erottelua ei ole aina helppo pitää yllä. Käytännössä valtuuston ja CAO:n toiminnassa on jonkin verran päällekkäisyyttä. CAO:n viran perustaminen on antanut joillekin valtuustoille mahdollisuuden lakkauttaa valiokuntia.Tällöin kunnanvaltuusto toimii tavallisesti kokonaisvaltaisena valiokuntana; se saa raportit CAO:lta ja muilta virkamiehiltä. Vaihtoehtoisesti jotkin valtuustot ovat yhdistäneet ja vähentäneet niiden valiokuntien määrää, joille CAO:n on raportoitava.
Komissaarien lautakunta
Komissaarien lautakunnan käyttö kehittyi Länsi-Kanadassa; erityisesti Edmontonissa, Calgaryssa, Winnipegissä ja jonkin aikaa Vancouverissa. Edmonton ja Winnipeg luopuivat siitä; molemmat kaupungit perustivat sen sijaan kaupunginjohtajan viran. Board of Commissioners -järjestelmässä nimitetään kolmen tai neljän valtuutetun johtoryhmä. Yhdestä heistä tulee pääluottamusmies. Kukin komissaari vastaa laajasta vastuualueesta, mukaan lukien joukko osastoja. Lautakunta vastaa valtuustolle koko hallinnosta. Näistä rakenteista on olemassa myös muunnelmia. Esimerkiksi Quebec Cityssä on toimeenpaneva komitea, jolle kaupunginjohtaja on tilivelvollinen.
Erityistehtäväelimet
Kunnallishallinnossa on myös erityistehtävälautakuntia tai toimikuntia. Nämä ovat yleensä lääninhallitusten perustamia. Niiden käytön laajuus voi kuitenkin vaihdella suuresti. Niitä ovat esimerkiksi kirjastolautakunnat, vesilaitostoimikunnat, liikenneviranomaiset, poliisitoimikunnat, puistolautakunnat ja luonnonsuojeluviranomaiset. Maakuntien laeissa määritellään jäsenten nimittämismenettelyt.
Useimmat näistä ryhmistä ovat eriasteisesti riippumattomia kunnan toimivallasta. Kunnat myöntävät kuitenkin suurimman osan niiden rahoituksesta. Nämä elimet kuuluvat sekä maakunta- että kunnallishallinnon valvontaan. Tämän vuoksi yleisön on vaikea tietää, kuka on vastuussa ja mistä.
Provinssihallinto
Provinssin ja sen kuntien välinen suhde on ylempiarvoinen ja alempiarvoinen, ei tasavertainen. (Ks. kuntien ja maakunnan väliset suhteet.)Kunnanhallituksilla ei ole perustuslaillisesti tunnustettua olemassaoloa. Ne ovat maakunnan luomuksia, joka antaa niille tietyt tehtävät ja vastuut. Joitakin aloja säätelevät maakunnat. Näitä voivat olla esimerkiksi kuntien rahoitus- ja maankäytön suunnitteluvaltuudet. Kuntien ja liittovaltion välinen suhde on suhteellisen merkityksetön. Liittovaltion ohjelmat, jotka vaikuttavat paikallisyhteisöihin, hoidetaan yleensä liittovaltion ja provinssien välisillä sopimuksilla. (Katso myös liittovaltion ja provinssien väliset suhteet.)
Annexation and Amalgamation
Kuntarajoja laajennetaan usein liittämällä läheisiä maaseutualueita. Tätä perustellaan yleensä sillä, että kaupunkien palvelut, kuten vedenpuhdistus, viemäröinti ja tiet, voidaan tarjota helpommin kaupunkikunnassa kuin maaseutukunnassa. Kun suurkaupunkia ympäröi useita pienempiä kuntia, erilliset kuntien lainkäyttöalueet vaikeuttavat tarvittavien palvelujen tarjoamista. Tämä pätee myös silloin, kun kaksi kuntaa on kehittynyt rinnakkain ja niillä on yhteinen raja. Ongelma ratkaistaan joskus yhdistymisellä, jolloin useat kunnat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Päätökset liittämisestä tai yhdistymisestä voi tehdä vain lääninhallitus. Molemmat vaihtoehdot ovat yleensä kiistanalaisia. Useimmissa maakunnissa on käytössä menettelyt, joihin kuuluu kuulemisia hallintotuomioistuimissa. Esimerkkejä näistä ovat Ontarion kunnallislautakunta (Ontario Municipal Board) ja Albertan paikallisviranomaislautakunta (Local Authorities Board). Joissakin tapauksissa maakunta voi perustaa erityisen tutkintalautakunnan. Se tutkii asiaa ja antaa suosituksen. Suurilla suurkaupunkialueilla, joilla toimii useita kunnallishallintoja, yhdistämistä on pidetty vaikeana tai jopa mahdottomana.Jotkin maakunnat ovat perustaneet suurkaupunkihallintoja, aluehallintoja tai erityisaluehallintoja.
Jotkut maakunnat ovat kuitenkin toteuttaneet yhdistämisiä. Manitoba yhdisti Winnipegin kaupungin ja yhdeksän muuta kunnallishallintoa yhdeksi Winnipegin kaupungiksi vuonna 1974. Nova Scotia yhdisti Halifaxin ja Dartmouthin kaupungit, Bedfordin kaupungin ja osan Halifaxin piirikunnasta vuonna 1996. Vuonna 1998 Ontario yhdisti Toronton kunnan, Toronton kaupungin, Scarborough’n, Etobicoken, North Yorkin ja Yorkin neljä kaupunkia sekä East Yorkin kaupunginosan yhdeksi Toronton kaupungiksi. Vuonna 2001 yhdestätoista kunnasta – Cumberlandista, Gloucesterista, Goulbournista, Kanatasta, Nepeanista, Osgoodesta, Ottawasta, Rideausta, Rockcliffe Parkista, Vanierista ja West Carletonista – muodostettiin Ottawan kaupunki.
Amalgaatiot ovat kiistanalaisia. Eräs Ottawan kaupunginvaltuutettu, joka oli kannattanut kaupunkinsa yhdistämistä, kertoi CBC:lle vuonna 2009, että kaupungin kaupunki- ja maaseututarpeiden yhdistäminen saman hallituksen alaisuuteen ei enää toimi. Clive Doucet sanoi, että kaupungin pitäisi hajota. Hän kertoi CBC:lle: ”Heillä on vain erilaiset prioriteetit. Ehkä niiden on parempi olla kuulumatta yhdistettyyn kaupunkiin.” Hänen mukaansa siitä tulee liian monimutkaista, kun komiteat käsittelevät esimerkiksi kauttakulkuasioita, ja maaseudun ja kaupungin valtuutetuilla on hyvin erilaiset äänestäjät ja intressit.
Katso myös Paikallishallinto; Paikallisvaalit; Pääkaupunkiseudun hallinto; Kunnallinen talous Aluehallinto Kaupunginhallitus Kaupunkilaiset kansalaisliikkeet; Parannuspiiri.