Kuningatar Elisabet II ja Skotlanti

Hänen majesteettiaan kuningatarta sitovat Skotlantiin sukujuuret, kiintymys ja velvollisuus. Hän polveutuu Stewartin kuninkaallisesta suvusta molemmin puolin sukuaan. Hänen suhteensa Skotlantiin ja skotlantilaisiin alkoi jo lapsuudessa, ja se on syventynyt hänen monien yksityisten sekä virallisten vierailujensa aikana seitsemän vuosikymmenen aikana.

Hänen vanhemmillaan oli yhteinen esi-isä Robert II, Skotlannin kuningas. Isänsä kuningas Yrjö VI:n kautta hän polveutuu suoraan Skotlannin Jaakko VI:sta. Äitinsä suvun, Bowes-Lyonien, Strathmoren kreivien, kautta hän voi jäljittää sukujuurensa skotlantilaisen aateliston sukupolvien kautta Sir John Lyoniin, Glamisin thaaniin, joka nai Robert II:n tyttären 1300-luvulla.

Kuningattaren skotlantilainen syntyperä
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland

Detalji lähteestä ’An Historical and Genealogical Tree
of the Royal Family of Scotland’, John Brown, 1792
Kruunun tekijänoikeus, National Records of Scotland, RH16/135

Kuningatar Elisabetin, kuningas Yrjö VI:n puolison, kuninkaallinen vaakuna, 1937
Court of the Lord Lyon

Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaallinen vaakuna Skotlannissa käytettäväksi
, piirtäjä AGL Samson, Lyon Court
Court of the Lord Lyon

Prinsessa Elisabet

Toisen maailmansodan aikana prinsessa Elisabet ja hänen sisarensa kuvattiin usein vanhempiensa kanssa, jotta heistä välittyisi kuva vakaudesta ja lujuudesta kotirintamalla. Hän alkoi ottaa vastaan julkisia tehtäviä sodan yhteydessä, mutta hän halusi myös osallistua aktiivisemmin sotaponnisteluihin. Vuoden 1945 alussa 18-vuotiaana hän sai tahtonsa läpi, kun hän liittyi Auxiliary Territorial Service (ATS) -järjestöön. Nuorempana upseerina hän kävi läpi mekaanisen koulutuksen ja pätevöityi kuljettajaksi.

Kuva prinsessa Elisabetista No. 1 Mechanical
Training Centre of the Auxiliary Territorial Service, 1945
Crown copyright, National Records of Scotland, NSC1/394/47

Uusi kuningatar 1952

Kahdeksan helmikuuta 1952, kaksi päivää isänsä kuningas Yrjö VI:n kuoleman jälkeen, uusi kuningatar allekirjoitti valan, jolla hän lupasi ylläpitää ”Skotlannin kirkon hallintoa, jumalanpalvelusta, kuria, oikeutta ja etuoikeuksia”. Tämä tapahtui protestanttisen uskonnon ja presbyteerisen kirkkohallituksen turvaamista koskevan lain (An Act for securing the Protestant Religion and Presbyterian Church Government) säännösten mukaisesti, joka oli tärkeä toimenpide, joka hyväksyttiin samaan aikaan, kun Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi vuonna 1707 muodostunut unionilaki (Act of Union) hyväksyttiin, ja joka on edelleen voimassa.

Tämä allekirjoitus on yksi ensimmäisistä niistä lukemattomista kerroista, joilla kuningatar on allekirjoittanut nimensä ”Elisabet R” viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana. Vaikka kuningatar on Englannin kirkon päämies, Skotlannissa ollessaan hän viettää jumalanpalvelusta Skotlannin kirkossa ja Balmoralissa oleskellessaan käy Crathie Kirkissä.

Kuningattaren allekirjoittama vala Skotlannin kirkon ylläpitämiseksi, 1952
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland, SP10/14

”Meidän armollinen nuori kuningattaremme”

Kohta kruunajaistensa jälkeen Westminster Abbeyssa, kuningatar vietti viikon Skotlannissa ja osallistui kansalliseen kiitos- ja vihkimysjumalanpalvelukseen Edinburghin St Gilesin katedraalissa 24. kesäkuuta 1953. Hurraavat väkijoukot seurasivat upeaa kulkuetta, joka kuljetti kuningattaren ja Edinburghin herttuan St Gilesiin kuljettamaa kuninkaallista vaunua. Siellä Skotlannin kunniamerkit, kruunu, valtikka ja miekka, ojennettiin juhlallisesti hallitsijalle. Tilaisuutta seurasi 1 700 henkeä Skotlannin eri elämänalueilta, ja se nähtiin suorana lähetyksenä televisiossa. Yleiskokouksen moderaattori kuvasi hetken: ”Tänään te ja minä olemme Skotlanti, joka tervehtii kaikella rakkaudellaan ja velvollisuudentuntemuksellaan armollista nuorta kuningatarta.

pääsykortti kansallispalvelukseen St Gilesissa 24. kesäkuuta 1953
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland, HH91/715

Monarkian symbolit

Uuden hallitsijan myötä tulevat uudet monarkian symbolit. Uusien postimerkkien, kolikoiden ja seteleiden, joissa on monarkin kuva, lisäksi kuninkaallinen vaakuna suunnitellaan uudelleen, valmistetaan uusia sinettimatriiseja ja päätetään virallisesta arvonimestä. Hänen majesteettinsa nimeksi tuli kuningatar Elisabet II, jotta tunnustettaisiin hänen nimensä, Englannin Elisabet I, ja jotta vältettäisiin joidenkin monarkkien, kuten hänen esi-isänsä Skotlannin Jaakko VI:n ja Englannin I:n, kaksoisnumerointi vuonna 1603 tapahtuneen kruunununionin jälkeen. Tämä aiheutti kiistaa Skotlannissa, ja vuonna 1953 epäonnistunut oikeudellinen haaste eteni aina ylähuoneeseen asti. Skotlannin uudet pylväslaatikot, joissa oli tunnus E II R, olivat epäsuositun arvonimen julkinen symboli. Kun joitakin vastaan hyökättiin vuosina 1952-3, päätettiin, että rajan pohjoispuolella olevissa pylväslaatikoissa, postiautoissa ja postin tuotemerkeissä olisi vastedes vain Skotlannin kruunu. Pylväslaatikoita valmistettiin Carron Works -tehtaalla, jonka asiakirjat ovat NRS:ssä.

Kuva työmiehestä asentamassa lukkoja pylväslaatikoihin
, joissa on kuningatar Elisabet II:n kuninkaallinen tunnus Falkirkin lähistöllä sijaitsevassa
Carron Worksissa 1950-luvulla
Kruunun tekijänoikeus, National Records of Scotland, GD58/21/2/28/8

Skotlannin ulkoministerille
lähetetyssä kevytmielisessä sähkeessä
huomautettiin, että kuningatar oli ensimmäinen Skotlannissa hallitseva kuningatar Elisabet, 1952
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland, HH91/627

Konstitutionaalinen rooli Skotlannissa

Hänen Majesteettinsa on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, mutta vuoden 1707 Union Act of Union -asiakirjassa määrättiin, että tietyt monarkin valtaoikeudet säilyivät Skotlannissa. Esimerkiksi erillistä skotlantilaista sinettiä käytetään edelleen merkkinä siitä, että kuningatar hyväksyy Skotlannin viralliset nimitykset ja että Skotlannin parlamentti hyväksyy uudet lait. Nykyään Skotlannin pääministeri on suuren sinetin vartija, ja Skotlannin rekisterien vartija huolehtii sinettimatriisista pääministerin sijaisena.

Kuninkaalliset toimeksiannot annetaan Skotlannin suuren sinetin alla. Kuningatar ”varustaa” alkuperäisen valtuutuksen allekirjoituksellaan. Tässä oleva esimerkki on vuodelta 1996, jolloin kuningatar nimitti neljä virkamiestä valtuutetuiksi vartioimaan Sconen kiveä sen palatessa Westminster Abbeysta Edinburghiin.

Valtion virkamiehille annettu toimeksianto Sconen kiven vartioimiseksi, 1996
Kruunun tekijänoikeudet, Skotlannin kansallisia arkistoja, C9/51/161

Kuningattarella on oltava suostumuksensa, ennen kuin Skotlannin parlamentin laki voi tulla laiksi. Tätä varten hän allekirjoittaa ”patenttikirjeet” Skotlannin suuren sinetin alla. National Records of Scotlandin asiantuntijakonservaattorit avustavat kaikkien patenttikirjeiden fyysisessä valmistelussa. Suuren sinetin matriisia, joka luotiin kuningattaren virkaanastumisen yhteydessä, käytetään kaksipuolisen vahasinetin valamiseen, joka kiinnitetään virallisiin asiakirjoihin nauhalla. Konservaattori valmistaa jokaisen sinetin käsityönä käyttäen perinteistä mehiläisvahaa.

Suursinetin matriisi ja valu kuninkaallisia patenttikirjeitä varten, 2007
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland

Kuninkaalliset asuinpaikat Skotlannissa

Kuningatar käyttää edelleenkin muinaista kuninkaallista Holyroodhousen palatsialuetta ollessaan residenssissä Edinburghin kaupungissa. Balmoral Aberdeenshiressä on kuningattaren rakastettu perhekoti, jonka kuningatar Victoria ja prinssi Albert loivat kuninkaallisen perheen yksityiseksi turvapaikaksi Skotlannissa. Kuningatar on henkilökohtaisesti kiinnostunut Balmoralissa asuvista ja työskentelevistä henkilöistä, joista monilla on perinne palvella siellä kuninkaallista perhettä.

Tilan henkilökunta ja vuokralaiset Balmoralin arvonmääritysluetteloissa 1915-16
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland, VR87/109/75

Lisätietoa kuninkaallisesta perheestä ja Balmoralin tilasta.

Aaltojen hallitseminen

Kuninkaallinen jahti ’Britannia’ laskettiin vesille Hänen Majesteettinsa kuningattaren toimesta John Brownin telakalla Clydebankissa 16. huhtikuuta 1953. Yli 30 000 hengen väkijoukko telakalla lauloi Rule Britanniaa. Britannia kuljetti kuningatarta ja hänen perhettään monilla onnellisilla matkoilla Skotlannin vesillä ja ympäri maailmaa, kunnes alus poistettiin käytöstä vuonna 1997.

Kuningatar ja Edinburghin herttua Britannian vesillelaskussa, 1953
Upper Clyde Shipbuilders Ltd, UCS1/118/691

Cunardin matkustajalaiva ’Queen Elizabeth 2’ valmistui John Brown’s Shipyardilla Clydebankissa vuonna 1967. Edellinen ’Queen Elizabeth’ oli rakennettu 1930-luvulla, ja se oli nimetty kuningattaren äidin, kuningatar Yrjö VI:n puolison mukaan. Kuningatar laski QE2:n vesille 27. syyskuuta 1967. Kuvia vesillelaskusta on kuvagalleriassamme.

Jubileet

Kuningattaren pitkän valtakauden aiemmat virstanpylväät ovat olleet julkisten juhlien ja onnittelujen tilaisuuksia niin kansalaisten kuin instituutioidenkin taholta. Vuonna 1977 koko Britanniassa juhlittiin hänen valtaistuimelle nousemisensa hopeajuhlaa. Kuninkaallisen peruskirjan saaneiden elinten uskollisten adressien joukossa oli myös Skotlannin kuninkaallisen maalaus-, veistos- ja arkkitehtuuriakatemian (Royal Scottish Academy of Painting, Sculpture and Architecture) adressi, jonka oli allekirjoittanut sen puheenjohtaja, taidemaalari Sir Robin Philipson. Siinä kiitetään kuningatarta ja prinssi Philipiä heidän ”suuresta kannustuksestaan Skotlannin taiteen kukoistukselle”. Prinssi Philipistä, joka on tunnettu taidemesenaatti, tuli akatemian kunniajäsen vuonna 1963.

Kuninkaallisen Skotlannin akatemian kuninkaallinen adressi
maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin alalla, 1977
Kruunun tekijänoikeudet, National Records of Scotland, HH91/53/27

Kuninkaalliset vierailut H M General Register Housessa

Hänen majesteettinsa kuningatar on täyttänyt lukemattomia sitoumuksia monilla kuninkaallisilla vierailuillaan Skotlantiin. Hän on vieraillut General Register Housessa kolme kertaa: ensimmäisen kerran 27. kesäkuuta 1952 ensimmäisellä virallisella vierailullaan Skotlantiin kuningattarena, toisen kerran rakennuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi 2. heinäkuuta 1974 ja viimeksi ScotlandsPeople-keskuksen avajaisissa 4. heinäkuuta 2008.

Kuningatar ja Sir James Fergusson of Kilkerran, Keeper
of the Records, at General Register House, 1952
Kruunun tekijänoikeus, National Records of Scotland, SRO21/9/8

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.