Kulttuuriantropologia

Sukupuolirooli on joukko yhteiskunnallisia normeja, jotka määrittelevät, millaista käyttäytymistä pidetään yleisesti hyväksyttävänä, sopivana tai toivottavana henkilön todellisen tai koetun sukupuolen perusteella. Ne keskittyvät yleensä vastakkaisiin käsityksiin feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta, vaikka poikkeuksia ja variaatioita on lukemattomia. Näihin sukupuoleen perustuviin odotuksiin liittyvät erityispiirteet voivat vaihdella huomattavasti eri kulttuureissa, kun taas muut ominaisuudet voivat olla yhteisiä eri kulttuureissa. Jatkuvaa keskustelua käydään siitä, missä määrin sukupuoliroolit ja niiden vaihtelut ovat biologisesti määräytyneitä ja missä määrin sosiaalisesti rakentuneita.

Erilaiset ryhmät ovat johtaneet pyrkimyksiä muuttaa vallitsevien sukupuoliroolien niitä puolia, joita ne pitävät ahdistavina tai epätarkkoina, erityisesti feministinen liike.

Termin ”sukupuolirooli” keksi ensimmäisen kerran John Money vuonna 1955 intersukupuolisia henkilöitä tutkiessaan kuvaamaan tapoja, joilla nämä henkilöt ilmaisevat asemaansa miehenä tai naisena tilanteessa, jossa selkeää biologista määrittelyä ei ole olemassa.

Tausta

Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee sukupuoliroolit ”sosiaalisesti rakentuneiksi rooleiksi, käyttäytymismalleiksi, toiminnoiksi ja ominaisuuksiksi, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina miehille ja naisille”. Keskustelua käydään kuitenkin edelleen siitä, missä määrin sukupuoli ja sen roolit ovat sosiaalisesti rakentuneita (eli ei-biologisesti vaikuttuneita) ja missä määrin ”sosiaalisesti rakentunut” voidaan katsoa synonyymiksi ”mielivaltaiselle” tai ”muokattavalle”. Siksi sukupuolirooleista tai sukupuolesta itsestään on vaikea saada tiivistä ja arvovaltaista määritelmää.

Jotkut luokittelujärjestelmät, toisin kuin WHO:n luokittelujärjestelmät, ovat ei-binäärisiä tai gender queer -luokituksia, joissa luetellaan useita mahdollisia sukupuolia, mukaan lukien transsukupuoliset ja intersukupuoliset, erillisinä kategorioina. Sukupuoliroolit ovat kulttuurisidonnaisia, ja vaikka useimmissa kulttuureissa erotetaan vain kaksi sukupuolta (poika ja tyttö tai mies ja nainen), toisissa tunnetaan useampia. Kolmanneksi sukupuoleksi on ehdotettu esimerkiksi androgyniaa. Toiset yhteiskunnat ovat väittäneet näkevänsä enemmän kuin viisi sukupuolta, ja joissakin ei-länsimaisissa yhteiskunnissa on kolme sukupuolta – mies, nainen ja kolmas sukupuoli. Jotkut yksilöt (jotka eivät välttämättä ole tällaisesta kulttuurista kotoisin) eivät identifioi itseään lainkaan sukupuoleen.

Sukupuoliroolia – joka on määritelty viittaamaan jossakin mielessä kulttuurisiin odotuksiin ymmärretyn sukupuoliluokituksen mukaisesti – ei pidä sekoittaa sukupuoli-identiteettiin, sisäiseen käsitykseen omasta sukupuolesta, joka voi olla tai olla olematta yhteneväinen yhteiskunnan normien tarjoamien kategorioiden kanssa. Sukupuolirooli syntyy siinä vaiheessa, kun nämä sisäistetyt sukupuoli-identiteetit muuttuvat ulkoisiksi odotuksiksi.

Sukupuolirooleihin viitataan yleensä halventavassa merkityksessä, instituutiona, joka rajoittaa käyttäytymisen ja ilmaisun vapautta, tai niitä käytetään syrjinnän perustana.

Yleisen alisteisen sukupuoliroolin vallitsevan aseman vuoksi naisille myönnettiin äänioikeus monissa osissa maailmaa vasta 1800- tai 1900-luvuilla, joillekin jopa pitkälle 21. vuosisadalle. Naiset eivät kaikkialla maailmassa nauti lukemattomissa suhteissa täyttä vapautta ja lain mukaista suojelua. Päinvastoin, koska vallitsevan käsityksen mukaan miehet ovat ensisijaisesti elättäjiä, heille myönnetään harvoin isyysvapaata.

~

  1. Hyppää ylös^ ”Mitä tarkoitamme ”sukupuolella” ja ”sukupuolella”?”. WHO.int. Maailman terveysjärjestö. 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2015-08-18. Haettu 2015-08-18.
  2. Jump up^ The social construction of race. The Atlantic.http://www.theatlantic.com/national/archive/2013/05/the-social-construction-of-race/275974/
  3. Jump up^ Henry, S. (2009) Social construction of crime. Teoksessa J. Miller (toim.), 21st Century criminology: A reference handbook. (s. 296-306). Thousand Oaks: SAGE Publications, Inc. doi:10.4135/9781412971997.n34
  4. Jump up^ Hacking, I (1999) The social construction of what?. Harvard University Press.
  5. Jump up^ http://www.aifs.gov.au/conferences/aifs7/francis.html
  6. Jump up^ Francis, B. (2000) Is gender a social construct or a biological imperative? Family Futures : Issues in Research and Policy 7th Australian Institute of Family Studies Conferencehttp://www.aifs.gov.au/conferences/aifs7/francis.html
  7. Jump up^ Federation of Gay Games 2010 Gay Games VIII Gender Identity Policyhttp://www.transgenderlaw.org/resources/FederationGayGamesPolicy.pdf
  8. Jump up^ Sykes, H. (2006) Transsexual and Transgender Policies in Sports WSPAJ Vol. 15, No. 1
  9. Jump up^ Eleanor Emmons, Maccoby (1966). ”Sukupuolierot älyllisessä toiminnassa”. Sukupuolierojen kehitys. Stanford, Calif.: Stanford University Press. s. 25-55. ISBN 978-0-8047-0308-6.
  10. Jump up^ Graham, Sharyn (2001), Sulawesin viides sukupuoli, Inside Indonesia, huhti-kesäkuu 2001.
  11. Jump up^ Roscoe, Will (2000). Changing Ones: Third and Fourth Genders in Native North America. Palgrave Macmillan (17. kesäkuuta 2000) ISBN 0-312-22479-6
    Seuraavasti: Trumbach, Randolph (1994). London’s Sapphists: From Three Sexes to Four Genders in the Making of Modern Culture. teoksessa Third Sex, Third Gender: Beyond Sexual Dimorphism in Culture and History, toimittanut Gilbert Herdt, 111-36. New York: Zone (MIT). ISBN 978-0-942299-82-3
  12. Jump up^ ”LGBTQ Needs Assessment” (PDF). Encompass Network. Huhtikuu 2013. s. 52-53. Haettu 06 March 2015.http://encompassnetwork.org.uk/uploads/LGBTQ-Needs-Assesmentabsolutelyfinal.pdf
  13. Jump up^ Adler, P.; Kless, S.; Adler, P (1992) Socialization to gender roles: Alakoulupoikien ja -tyttöjen suosio. Sociology of education vol. 65 pp. 169-087
  14. Jump up^ Acker, J (1992) From sex roles to gendered institutions. Contemporary Sociology: A Journal of Reviews vol. 21 no. 565-569
  15. Jump up^ ”In Saudi Arabia, a Quiet Step Forward for Women”. The Atlantic. Oct 26 2011
  16. Jump up^ James Poniewozik (10 June 2014). ”on isyysloman aika työssäkäyville isille”. TIME.com. Haettu 14. kesäkuuta 2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.