Kotipalvelin

Hallinta ja konfigurointi Muokkaa

Kotipalvelimet toimivat usein ilman päätä, ja niitä voidaan hallinnoida etänä komentokuorella tai graafisesti etätyöpöytäjärjestelmän, kuten RDP:n, VNC:n, Webminin, Applen etätyöpöydän tai monien muiden järjestelmien avulla.

Joidenkin kotipalvelinten käyttöjärjestelmät (kuten Windows Home Server) sisältävät kuluttajille suunnatun graafisen käyttöliittymän (GUI) asennusta ja konfigurointia varten, joka on käytettävissä kotiverkon kotitietokoneissa (ja etänä Internetin kautta etäyhteyden kautta). Toiset taas antavat käyttäjille mahdollisuuden käyttää konfigurointiin käyttöjärjestelmän omia työkaluja.

Keskitetty tallennus Muokkaa

Kotipalvelimet toimivat usein verkkoon liitettyinä tallennusjärjestelminä (NAS), joiden suurena etuna on, että kaikkien käyttäjien tiedostot voidaan tallentaa keskitetysti ja turvallisesti, ja niihin voidaan soveltaa joustavia käyttöoikeuksia. Tällaisia tiedostoja voidaan helposti käyttää mistä tahansa muusta verkon järjestelmästä, kunhan oikeat tunnukset on annettu. Tämä pätee myös jaettuihin tulostimiin.

Tällaisia tiedostoja voidaan jakaa myös Internetin kautta, jolloin niihin pääsee käsiksi mistä päin maailmaa tahansa etäkäytön avulla.

Unixia tai Linuxia käyttävillä palvelimilla, joissa on ilmainen Samba-paketti (tai tietyillä Windows-palvelintuotteilla – Windows Home Serveriä lukuun ottamatta), voidaan tarjota toimialueen hallintaa, mukautettuja sisäänkirjautumisskriptejä ja liikkuvia profiileja tietyillä Windows-versioilla toimiville käyttäjille. Näin käyttäjä voi kirjautua sisään miltä tahansa toimialueen koneelta ja päästä käsiksi omiin asiakirjoihinsa ja henkilökohtaisiin Windows- ja sovellusasetuksiinsa – useita tilejä kodin jokaisessa tietokoneessa ei tarvita.

Median palveleminenEdit

Kotipalvelimia käytetään usein multimediasisällön, kuten valokuvien, musiikin ja videoiden, palvelemiseen muille kotitalouden laitteille (ja jopa Internetiin; ks. kohdat Spacen siirto, Tonido ja Orb). Käyttämällä standardiprotokollia, kuten DLNA:ta, tai omia järjestelmiä, kuten iTunesia, käyttäjät voivat käyttää kotipalvelimelle tallennettua mediaa mistä tahansa huoneesta talossa. Windows XP Media Center Edition, Windows Vista ja Windows 7 voivat toimia kotipalvelimena ja tukea tietynlaista mediatarjoilua, joka suoratoistaa vuorovaikutteisen käyttökokemuksen Media Center Extender -laajentimille, kuten Xbox 360:lle.

Tyypillinen MythTV-valikko.

Windows Home Server tukee mediatarjoilun suoratoistamista Xbox 360:lle ja muille DLNA:han perustuville mediavastaanottimille sisäänrakennetun Windows Media Connect -tekniikan kautta. Jotkin Windows Home Server -laitevalmistajat, kuten HP, laajentavat tätä toimintoa täydellisellä DLNA-toteutuksella, kuten PacketVideo TwonkyMedia -palvelimella.

Linuxille on saatavilla monia avoimen lähdekoodin ja täysin toimivia ohjelmia mediatarjoiluun. LinuxMCE on yksi esimerkki, jonka avulla muut laitteet voivat käynnistyä palvelimen kiintolevykuvasta, jolloin niistä voi tulla laitteita, kuten digisovittimia. Asterisk, Xine, MythTV (toinen mediapalveluratkaisu), VideoLAN, SlimServer, DLNA ja monet muut avoimen lähdekoodin projektit ovat täysin integroituja saumattoman kotiteatteri-/automaatio-/telefoniakokemuksen aikaansaamiseksi.

Applen Macintosh-palvelimella vaihtoehtoja ovat iTunes, PS3 Media Server ja Elgato. Lisäksi suoraan televisioon liitetyissä Mac-tietokoneissa Boxee voi toimia täysimittaisena mediakeskuksen käyttöliittymänä.

Palvelimet ovat tyypillisesti aina päällä, joten TV- tai radiovirittimen lisääminen mahdollistaa nauhoituksen ajoittamisen milloin tahansa.

Jotkut kotipalvelimet mahdollistavat median ja viihdesisällön etäkäytön.

Etäkäyttö Muokkaa

Webmin-käyttöliittymä sellaisena kuin se näkyisi tavallisessa verkkoselaimessa.

Kotipalvelimella voidaan tarjota etäkäyttöä kotiin Internetissä olevista laitteista etätyöpöytäohjelmistojen ja muiden etähallintaohjelmien avulla. Esimerkiksi Windows Home Server tarjoaa etäkäytön kotipalvelimelle tallennettuihin tiedostoihin web-käyttöliittymän kautta sekä etäkäytön etätyöpöytäistuntoihin talossa olevissa tietokoneissa. Vastaavasti Tonido tarjoaa suoran pääsyn verkkoselaimen kautta Internetistä ilman porttien välitystä tai muita asetuksia. Jotkut harrastajat käyttävät usein myös VPN-tekniikoita.

Linux-palvelimella kaksi suosittua työkalua ovat (monien muiden joukossa) VNC ja Webmin. VNC:n avulla asiakkaat voivat etänä tarkastella palvelimen GUI-työpöytää ikään kuin käyttäjä istuisi fyysisesti palvelimen edessä. GUI:n ei tarvitse olla käynnissä palvelimen konsolilla, jotta tämä tapahtuisi; useita ”virtuaalisia” työpöytäympäristöjä voi olla avoinna samanaikaisesti. Webminin avulla käyttäjät voivat hallita monia palvelimen konfigurointiin ja ylläpitoon liittyviä näkökohtia yksinkertaisesta web-käyttöliittymästä käsin. Molemmat voidaan konfiguroida siten, että niitä voidaan käyttää mistä tahansa Internetissä.

Palvelimia voidaan käyttää myös etänä komentorivipohjaisten Telnet- ja SSH-protokollien avulla.

VerkkopalvelinEdit

Jotkut käyttäjät haluavat käyttää verkkopalvelinta jakaakseen tiedostoja helposti ja julkisesti (tai yksityisesti kotiverkossa). Toiset perustavat verkkosivuja ja palvelevat niitä suoraan kotonaan, vaikka tämä saattaa rikkoa joidenkin Internet-palveluntarjoajien palveluehtoja. Joskus näitä verkkopalvelimia käytetään epätyypillisessä portissa, jotta vältetään Internet-palveluntarjoajan porttikielto. Kotipalvelimilla käytettäviä esimerkkejä verkkopalvelimista ovat Apache ja IIS.

Monia muitakin verkkopalvelimia on saatavilla; katso Kevyiden verkkopalvelimien vertailu, Vertailu verkkopalvelimista.

VerkkovälityspalvelinEdit

Joissain verkoissa on HTTP-välityspalvelin (HTTP proxy), jota voidaan käyttää nopeuttamaan verkkopalvelimen käyttöä silloin, kun useat käyttäjät vierailevat samoilla verkkosivuillla, ja ohittamaan estävät ohjelmistot silloin, kun omistaja käyttää jonkin laitoksen verkkoa, joka saattaa estää tietyt sivustot. Julkiset välityspalvelimet ovat usein hitaita ja epäluotettavia, joten oman yksityisen välityspalvelimen perustaminen kannattaa.

Jotkut välityspalvelimet voidaan konfiguroida estämään paikallisen verkon verkkosivut, jos se on asetettu läpinäkyväksi välityspalvelimeksi.

E-mailEdit

Monilla kotipalvelimilla on myös sähköpostipalvelimia, jotka käsittelevät sähköpostia omistajan verkkotunnuksen puolesta. Etuina ovat paljon suuremmat postilaatikot ja viestien maksimikoko kuin useimmissa kaupallisissa sähköpostipalveluissa. Pääsy palvelimelle, koska se on paikallisverkossa, on paljon nopeampaa kuin ulkoisen palvelun käyttäminen. Tämä lisää myös turvallisuutta, koska sähköpostit eivät sijaitse ulkopuolisella palvelimella.

BitTorrentEdit

Kotipalvelimet sopivat erinomaisesti BitTorrent-protokollan hyödyntämiseen tiedostojen lataamisessa ja lähettämisessä, sillä joidenkin torrenttien valmistuminen voi kestää päiviä tai jopa viikkoja, ja ne toimivat paremmin keskeytymättömässä yhteydessä. Tähän tarkoitukseen on saatavilla monia tekstipohjaisia asiakkaita, kuten rTorrent, ja verkkopohjaisia, kuten TorrentFlux ja Tonido. BitTorrent helpottaa myös niitä, joilla on rajallinen kaistanleveys, jakamaan suuria tiedostoja Internetin kautta.

GopherEdit

Epätavallinen palvelu on Gopher-protokolla, hypertekstidokumenttien hakuprotokolla, joka oli World Wide Webiä edeltävä protokolla ja joka oli suosittu 1990-luvun alussa. Monet jäljellä olevista gopher-palvelimista toimivat kotipalvelimilla, jotka käyttävät PyGopherdiä ja Bucktooth-gopher-palvelinta.

KotiautomaatioEdit

Kotiautomaatio vaatii kodissa laitteen, joka on käytettävissä 24/7. Usein tällaisia kotiautomaatio-ohjaimia käytetään kotipalvelimella.

TurvavalvontaEdit

Suhteellisen edullisia CCTV DVR-ratkaisuja on saatavilla, jotka mahdollistavat videokameroiden tallentamisen kotipalvelimelle turvallisuustarkoituksiin. Videokuvaa voidaan sitten katsella tietokoneilla tai muilla kodin laitteilla.

Sarja halpoja USB-pohjaisia web-kameroita voidaan liittää kotipalvelimeen tilapäiseksi CCTV-järjestelmäksi. Vaihtoehtoisesti nämä kuvat ja videovirrat voidaan asettaa saataville Internetin kautta standardiprotokollien avulla.

PerhesovelluksetMuokkaa

Kotipalvelimet voivat toimia isäntänä perheelle suunnatuille sovelluksille, kuten perhettä koskevalle kalenterille, tehtäväluetteloille ja keskustelupalstoille.

IRC- ja pikaviestintäpalvelimetMuokkaa

Koska kotipalvelin on koko ajan toiminnassa, palvelimella suoritettava IRC-asiakasohjelma tai pikaviestintäasiakasohjelma toimii erittäin hyvin Internetin käytettävissä. Näin chat-ohjelma pystyy tallentamaan toimintaa, joka tapahtuu silloinkin, kun käyttäjä ei ole tietokoneen ääressä, esim. nukkumassa tai töissä tai koulussa. Tekstimuotoiset asiakkaat, kuten Irssi ja tmsnc, voidaan irrottaa esimerkiksi GNU Screenin avulla, ja graafiset asiakkaat, kuten Pidgin, voidaan irrottaa xmoven avulla. Quassel tarjoaa erityisen version tällaista käyttöä varten. Kotipalvelimia voidaan käyttää myös henkilökohtaisten XMPP-palvelimien ja IRC-palvelimien pyörittämiseen, koska nämä protokollat voivat tukea suurta käyttäjämäärää hyvin pienellä kaistanleveydellä.

VerkkopelaaminenEdit

Joissakin moninpeleissä, kuten Continuumissa, Tremulousissa, Minecraftissa ja Doomissa, on saatavana palvelinohjelmistoja, jotka käyttäjät voivat ladata ja käyttää omia yksityisiä pelipalvelimia. Osa näistä palvelimista on suojattu salasanalla, joten vain valittu ryhmä ihmisiä, kuten klaanin jäsenet tai valkoisen listan pelaajat, voivat päästä palvelimelle. Toiset ovat avoimia julkiseen käyttöön, ja ne voivat siirtyä colocationiin tai muuhun maksulliseen hostingiin, jos ne saavat suuren pelaajamäärän.

Federoidut sosiaaliset verkostotMuutos

Kotipalvelimia voidaan käyttää hajautettujen federoitujen sosiaalisten verkostojen, kuten diaspora*:n ja GNU Socialin kaltaisten, isännöintiin. ActivityPubin kaltaiset federaatioprotokollat antavat monille pienille kotipalvelimille mahdollisuuden olla mielekkäällä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään ja antavat vaikutelman, että oltaisiin suuressa perinteisessä sosiaalisessa verkostossa. Federaatio ei rajoitu vain sosiaalisiin verkostoihin. Kehitteillä on monia innovatiivisia uusia vapaiden ohjelmistojen verkkopalveluja, joiden avulla ihmiset voivat isännöidä omia videoitaan, valokuviaan, blogejaan jne. ja silti osallistua laajempiin federaatioverkkoihin.

Kolmannen osapuolen alustaMuokkaa

Kotipalvelimet ovat usein alustoja, jotka mahdollistavat kolmannen osapuolen tuotteiden rakentamisen ja lisäämisen ajan myötä. Esimerkiksi Windows Home Server tarjoaa Software Development Kitin. Vastaavasti Tonido tarjoaa sovellusalustan, jota voidaan laajentaa kirjoittamalla uusia sovelluksia niiden SDK:n avulla.