Kolmiyhteiset aivot: Kolme aivoa yrittää toimia yhtenä

Kun ajattelemme ihmisen yleistä evoluutiota, vertaamme itseämme ensisijaisesti simpanssimaisiin esi-isiimme. Mutta kun on kyse ihmisen aivojen erityisestä evoluutiosta – jotka antavat meille ajattelun, logiikan, mielikuvituksen, empatian ja moraalin voimat – meidän on jaettava kallotilamme niiden ikivanhojen aivolaitteiden kanssa, jotka olemme perineet nisäkäs- ja matelijaesi-isiltämme viimeisten miljoonien vuosien aikana.
Uudemman laitteistomme alla on rakenteita, joita ohjaavat alkukantaiset vaistot, tiedostamattomat impulssit ja alkukantaiset pelot. Amerikkalainen lääkäri ja neurotieteilijä Paul MacLean kutsui tätä rakennetta ensimmäisenä ”kolmiyhteisiksi aivoiksi” perustuen käsitykseen, jonka mukaan matelijoiden, muinaisten nisäkkäiden ja nykyihmisen aivot yrittävät elää rinnakkain ja tehdä yhteistyötä.
Triune-aivojen rakenne koostuu kolmesta osasta:

  • Ytimessä olevat matelijoiden aivot vastaavat kiihottumisesta, homeostaasista ja lisääntymisestä.
  • Sitä ympäröivät paleonisäkkäiden (”vanhojen nisäkkäiden”) aivot osallistuvat oppimiseen, muistiin ja tunteisiin.
  • Kahden muun päällä istuvat neomammaliaivot (”new-mammalian”), joita tarvitaan tietoiseen ajatteluun ja itsetuntemukseen.

Nämä kolmiyhteiset aivojen osat vastaavat suurin piirtein yleistä erottelua aivorunko, limbinen järjestelmä ja aivokuori.
MacLean ehdotti, että kolmiyhteiset aivomme eivät välttämättä toimi hyvin, koska kukin kolmesta aivosta käsittelee informaatiota omaleimaisella tavalla, ja niillä kaikilla on yksilöllinen agenda. Esimerkiksi matelija-aivojen toiminta, joka ohjaa vaistojamme ja käyttäytymistämme, säilyttää suuren osan toimintojemme toimeenpanevasta hallinnasta, kun taas vain pieni alue aivokuoresta kykenee tiedostamaan ja artikuloimaan strategioita.
Tämä tarkoittaa, että kolmoisaivojen useat tasot kilpailevat usein samanaikaisesti vallasta ja ovat ristiriidassa toistensa kanssa ilman tietoista tietoisuuttamme – ajatus, joka rinnastuu Sigmund Freudin käsitykseen tietoisten ja tiedostamattomien aivojen välisestä suhteesta.
Se, että niin suuri osa hermostollisesta prosessoinnista tapahtuu tietoisen tietoisuuden ulkopuolella ja että toimeenpanopäätökset useilla tasoilla voivat olla ristiriidassa keskenään, luo pohjan huomattaville sisäisille konflikteille. Näihin evolutiivisiin kerroksiin lisätään kahden aivopuoliskon monimutkaisuus, erilaiset vertikaaliset verkostot, jotka yhdistävät aivojen kerroksia, sekä aivojen organisaation vaihtelut, jotka johtuvat sukupuolesta, kehityksen oikutuksista ja kulttuuriympäristön vaikutuksista.
Britannialaisen kulttuurifilosofin ja liikkeenjohdon konsultin Charles Hampden-Turnerin ehdottamassa visualisoinnissa kolmiulotteisista aivoista ihmisen aivot ovat anakronistinen eläintarha, joka asettaa psykoterapeutille haasteen hoitaa ihmistä, hevosta ja krokotiilia, jotka kaikki yrittävät asua samassa kehossa.

Avainsanat: aivotiede | add | aivojen osat | aivojen rakenne | limbinen järjestelmä | neurotiede | neurotieteilijä | psykoterapeutti | ihmisen aivot | terapeutti | Triune Brain | tiedostamattomat aivot

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.