Timothy C. Hain, MD. – Sivu on viimeksi muokattu: April 28, 2019
Harvinainen tinnituksen lähde on kaulan vaurio. Käsitteenä tässä ei ole se, että niskavamma synnyttää ääntä, vaan pikemminkin se, että niskan tulo voi moduloida aivorungon rakenteita, jotka osallistuvat äänen tuottamiseen. Uskomme sen olevan olemassa niiden tapausten perusteella, joita olemme kohdanneet vuosien varrella kliinisessä käytännössämme. Mielestämme kaularangan tinnitus on harvinaista. Jotkut kirjoittajat kuitenkin toteavat, että sitä esiintyy ”hyvin usein” (Montazem, 2000). Vuonna 2018 tehdyssä systeemisessä katsauksessa, johon sisältyi 24 aihetta käsittelevää artikkelia, todettiin, että ”subjektiivisen tinnituksen ja CSD:n välisestä yhteydestä on heikkoa näyttöä”. (Bousema et al, 2018).
Diagnoosi:
Kervikaalisen tinnituksen diagnosointi tapahtuu anamneesin perusteella. Se on subjektiivinen tinnitus, jota tutkija ei kuule. On luotettava siihen, että potilas dokumentoi äänen, joka muuttuu niskan liikkeiden mukaan.
Kervikogeenisen somaattisen tinnituksen (CST) diagnoosi tehdään, kun hallitsevana piirteenä on sekä niskakivun että tinnituksen ilmaantumisen tai lisääntymisen ajallinen samanaikaisuus. (Michiels et al, 2015). Pitäisimme tinnitusta myös todennäköisesti kohdunkaulaan liittyvänä, jos se ilmaantuisi selvästi kaulaan rajoittuvan vamman jälkeen tai jos se syntyisi vasta kaulan manipuloinnin (kuten hieronnan) jälkeen.
Kohdunkaulan tinnituksen diagnoosiin tarvittavia piirteitä ovat:
- Hyvä näyttö kaulan sairaudesta (esim. asianmukaiset kuvantamistutkimukset)
- Yksi tai useampi
- Tinnituksen modulaatio kaulan manipuloinnilla (esim. blokki)
- Tinnituksen modulaatio hieronnalla, kiropraktisella hoidolla tai kaulan kääntämisellä.
- Ei järkevää vaihtoehtoa
Mekanismi:
Kervikaalinen tinnitus, kuten myös kaularangan huimaus, johtuu luultavasti pääasiassa kuuloon liittyvien aivorunkorakenteiden muutoksista, jotka ovat seurausta muutoksista kaularangan syötössä. Toisin sanoen se on todennäköisesti somaattisen tinnituksen muunnos (Levine, 1999). Yleisesti ottaen ajatellaan, että kohdunkaulan tulo voi muokata kuuloon liittyviä hermorakenteita aivorungossa (Shore ym., 2007).
Hoito:
Yleisesti kaularangan vaivoja hoidetaan hoitamalla niskaa — lievittämällä kouristuksia ja kipua. Cherian ym (2013) raportoivat yhden potilaan vasteen fysioterapiaan. Koska kyseessä on yksittäinen tapausraportti, siitä voidaan tehdä vain vähän johtopäätöksiä. Mielestämme yleinen ajatus on kuitenkin hyvä – -kaularangan tinnitusta tulisi hoitaa hoitamalla niskaa.
Levine (2007) ehdotti, että kaularangan hoito onnistuu parhaiten henkilöillä, joilla on epäsymmetrinen tinnitus (sovitettaessa), mutta normaalit kuulokynnykset.
McCormick ym. (2015) raportoivat onnistuneesta hoidosta kohdunkaulan epiduraalisilla steroideilla yhdellä potilaalla. Olemme kohdanneet potilaita, jotka reagoivat kohdunkaulan epiduraalisten steroidien injektioihin(CESI) myös muilla tasoilla (C4-C5).
Koning et al (2015) raportoivat onnistuneesta tinnituksen hoidosta yleisesti ylemmän kaulan sympaattisen ganglion ylemmän sympaattisen ganglionin radiotaajuusblokista. Mielestämme kyseessä on todennäköisesti plasebovaste, koska ei ole mitään järkevää perustetta sille, että tämä hoito vaikuttaisi sisäkorvaan.
Vanneste ym. (2010) raportoivat onnistuneesta hoidosta 18 %:lla 240 potilaasta, joilla oli somatosensoristen tapahtumien moduloima tinnitus, C2 TENS:n avulla. Tämä tietysti sisältää hyvin suuren määrän potilaita, joilla on tavallinen tinnitus, koska useimpien ihmisten tinnitus lisääntyy vaikkapa työn puristamisen myötä. Tämä vaste on samanlainen kuin lumelääkkeellä.