Kim Jong-un

Varhaiselämä

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin syntymäaika ja varhaislapsuus ovat mysteerien peitossa. Tiedetään, että hän on kommunistisen työväenpuolueen alaisuudessa Pohjois-Koreaa vuodesta 1994 hallinneen Korean sotilasjohtajan Kim Jong-ilin (kirjoitetaan myös Jong Il) kolmas ja nuorin poika sekä isänsä edeltäjän Kim Il-sungin pojanpoika.

Kim Jong-unin äiti oli oopperalaulaja Ko Young-hee, jolla oli kaksi muuta lasta ja jonka uskotaan kampanjoineen Kim Jong-unin puolesta isänsä seuraajaksi ennen kuolemaansa vuonna 2004. Kim Jong-ilin kerrotaan pitäneen Kim Jong-unista ja todenneen, että hän näki nuorukaisessa samanlaisen temperamentin kuin itsessään. On myös arveltu, että Kim Jong-un saattoi saada koulutusta ulkomailla Sveitsissä ennen kuin hän opiskeli 2000-luvun puolivälissä pääkaupungissa Pjongjangissa sijaitsevassa Kim Il-sungin sotilasyliopistossa (joka on nimetty hänen isoisänsä mukaan).

Kim Jong-il alkoi valmistella Kim Jong-unia johtopaikan seuraajaksi vuonna 2010. Isänsä kuoltua joulukuussa 2011 Kim Jong-un otti vallan. Hänen uskottiin olevan tuolloin parikymppinen.

Opposition tukahduttaminen

Kim otti Pohjois-Korean ylimmän johdon haltuunsa, ja hänen kerrotaan teloittaneen tai poistaneen useita korkea-arvoisia virkamiehiä, jotka hän oli perinyt isänsä hallinnosta. Puhdistettujen joukossa oli hänen oma setänsä Jang Song-thaek (tunnetaan myös nimellä Chang Sŏng-t’aek), jolla uskotaan olleen tärkeä rooli Kim Kim Jong-ilin vallan aikana ja jota oli pidetty yhtenä Kim Jong-unin tärkeimmistä neuvonantajista.

Joulukuussa 2013 Jangin kerrottiin joutuneen pidätetyksi ja teloitetuksi, koska hän oli petturi ja suunnitteli hallituksen kaatamista. Jangin perheenjäsenten uskotaan myös teloitetun osana puhdistusta.

Helmikuussa 2017 Kimin vanhempi velipuoli Kim Jong-nam kuoli Malesiassa. Vaikka monet yksityiskohdat jäivät epäselviksi, hänen uskottiin myrkytetyn Kuala Lumpurin lentokentällä, ja useita epäiltyjä pidätettiin. Kim Jong-nam oli elänyt maanpaossa useita vuosia, jona aikana hän toimi velipuolensa hallinnon äänekkäänä kriitikkona.

Aseiden testaus

Kim Jong-unin alaisuudessa Pohjois-Korea jatkoi asetestausohjelmiaan. Vaikka maa suostui helmikuussa 2012 keskeyttämään ydinkokeet ja lopettamaan pitkän kantaman ohjusten laukaisun, se laukaisi huhtikuussa 2012 satelliitin, joka epäonnistui pian nousun jälkeen. Saman vuoden joulukuussa hallitus laukaisi pitkän kantaman raketin, joka lähetti satelliitin kiertoradalle. Yhdysvaltain hallitus uskoi, että näiden laukaisujen tarkoituksena oli peittää ballistisen ohjusteknologian työstäminen ja testaaminen.

Helmikuussa 2013 Pohjois-Korea teki kolmannen maanalaisen ydinkokeensa. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Yhdysvallat, Venäjä, Japani ja Kiina, tuomitsi teon jyrkästi. Uusien pakotteiden edessä analyytikot totesivat, että Kimin jatkuva keskittyminen asevarusteluun samalla kun hän vaati Yhdysvaltoja rauhanneuvotteluihin, oli strategia, jolla hän asetti Pohjois-Korean pelottavaksi kokonaisuudeksi ja vahvisti asemaansa alueellisena johtajana.

Syyskuussa 2016 maan kerrottiin tehneen viidennen maanalaisen ydinkokeensa huolimatta Yhdysvaltojen asettamista aiemmista pakotteista. Muut maat tuomitsivat toimenpiteen jyrkästi ja vaativat Pohjois-Korean ydinaseettomuutta, ja Etelä-Korean presidentti Park Geun-hye oli erityisen huolissaan jatkuvien asekokeiden turvallisuusvaikutuksista ja Kimin psyykkisestä tilasta.

Helmikuussa 2017 Pohjois-Korea laukaisi valtiollisen tiedotusvälineistönsä kuvaaman keskipitkän kantaman ballistisen ohjuksen, ja Kimin sanottiin olleen paikalla valvomassa sitä. Koe herätti lisää paheksuntaa kansainvälisessä yhteisössä ja vaatimuksia YK:n turvallisuusneuvoston kiireellisestä kokouksesta.

Kim otti erityisesti yhteen Donald Trumpin kanssa sen jälkeen, kun tämä valittiin Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016. Molemmat vaihtoivat lukuisia sotauhkauksia ja ryhtyivät jopa loukkaamaan toisiaan henkilökohtaisesti. Marraskuussa 2017 Aasian-kiertueen pysähdyspaikalla presidentti Trump otti pehmeämmän kannan ja kehotti Pohjois-Koreaa ”tulemaan pöydän ääreen” keskustelemaan aseistariisunnasta.

Trumpin kiertueen päätyttyä Pohjois-Korean virkamiehet sanoivat, että hallinto jatkaisi ydinvoimakapasiteettiensa laajentamista niin kauan kuin Etelä-Korea ja Yhdysvallat osallistuisivat yhteisiin sotaharjoituksiin. Kim korosti tätä lausuntoa kutsumalla Trumpia ”turmeltuneeksi ja tyhmäksi kaveriksi”, ja Yhdysvaltain presidentti vastasi 20. marraskuuta nimeämällä Pohjois-Korean virallisesti terrorismin tukijavaltioksi.

Marraskuun lopulla Pohjois-Korea ylitti jälleen yhden kynnyksen laukaisemalla Hwasong-15-ohjuksensa, joka saavutti noin 800 kilometrin korkeuden maanpinnan yläpuolella, ennen kuin se roiskahti alas Japanin rannikon edustalla. Sen jälkeen Kim julisti Pohjois-Korean ”vihdoin toteuttaneen suuren historiallisen aatteen valtion ydinasevoimien loppuunsaattamisesta”.

Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis myönsi, että koeohjus kohosi ”suoraan sanottuna korkeammalle kuin yksikään aiempi laukaus, jonka he ovat tehneet”, ja vahvisti, että Pohjois-Korea kykeni nyt tavoittamaan iskullaan minkä tahansa paikan maapallolla. Laukaisu herätti Japanin ja Etelä-Korean nopean tuomion, ja presidentti Trump totesi niukasti: ”Me hoidamme asian.”

Huhtikuussa 2018 ennen huippukokoustaan Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa Kim ilmoitti keskeyttävänsä maan ydin- ja ohjuskokeet ja sulkevansa paikan, jossa edelliset kuusi ydinkoetta oli tehty. ”Emme enää tarvitse ydinkokeita tai väli- ja mannertenvälisen kantaman ballististen ohjusten koelaukaisuja, ja tämän vuoksi pohjoinen ydinkoealue on lopettanut tehtävänsä”, hän sanoi Korean keskusuutistoimiston mukaan.

Suhteet Etelä-Koreaan ja vuoden 2018 olympialaiset

Kim löi maltillisen sävyn uudenvuodenpäivän puheessaan vuoden 2018 avajaisissa, joissa hän korosti tarvetta ”alentaa sotilaallisia jännitteitä Korean niemimaalla” ja ehdotti, että hän lähettäisi delegaation kilpailemaan tuleviin talviolympialaisiin Etelä-Korean PyeongChangissa. Hän kuitenkin varmisti, että hän esitti yhden tavanomaisista uhkauksistaan merentakaisille vastustajilleen varoittaen Yhdysvaltoja, että ”ydinaseiden nappi on pöydälläni.”

Joidenkin analyytikoiden mielestä hänen lähentelynsä, joita jotkut analyytikot pitivät yrityksenä lyödä kiilaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean suhteiden välille, otettiin myönteisesti vastaan naapureiden taholta: ”Olemme aina ilmaisseet halukkuutemme keskustella Pohjois-Korean kanssa milloin tahansa ja missä tahansa, jos se auttaisi palauttamaan Koreoiden väliset suhteet ja johtaisi rauhaan Korean niemimaalla”, sanoi Etelä-Korean presidentin Moonin tiedottaja.

Tammikuun 9. päivänä 2018 Pohjois- ja Etelä-Korean edustajat tapasivat Panmunjomin aselepokylässä maiden välisellä rajalla ensimmäisiin keskusteluihinsa yli kahteen vuoteen. Keskustelut johtivat järjestelyyn, jonka mukaan Pohjois-Korea osallistuisi seuraavan kuukauden talviolympialaisiin.

”Pohjoinen sanoi lähettävänsä korkean tason valtuuskunnan, johon kuuluu olympiakomitean edustajia, urheilijoita, kannustajaryhmä, taide-esitysryhmä, katsojia, taekwondo-mielenosoittajia ja lehdistöä”, kertoi Etelä-Korean yhdistymisasioiden varaministeri Chun Hae-sung.

Delegaationsa ohella Pohjois-Korea teki jälkensä kisoihin korkean profiilin esiintymisellä Kim Yo-jongin, johtajan nuoremman siskon ja ensimmäisenä Etelä-Koreassa vierailleen pohjoisen hallitsijasuvun jäsenenä. Hän antoi toivoa rauhasta illallisella presidentti Moonin kanssa sanoen: ”Toivotaan, että voisimme nähdä (etelän) miellyttävät ihmiset jälleen Pyeongchangissa ja tuoda lähemmäs tulevaisuutta, jossa olemme jälleen yhtä.”

Pian olympialaisten päättymisen jälkeen kaksi presidentti Moonin tärkeintä avustajaa matkusti Pjongjangiin ensimmäiselle eteläkorealaisten virkamiesten vierailulle sen jälkeen, kun Kim otti vallan vuonna 2011. Vaikka keskusteluista tuli julki vain vähän yksityiskohtia, tapaaminen tuotti suunnitelmia Pohjois- ja Etelä-Korean johtajien huippukokouksesta maita erottavalla demilitarisoidulla vyöhykkeellä (DMZ).

Huippukokous Etelä-Korean presidentin kanssa

Huhtikuun 27. päivänä 2018 Kim ja Moon tapasivat Panmunjomissa ja siirtyivät Etelä-Korean puolelle, mikä oli ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Korean vallanpitäjä teki niin. Osittain televisiossa televisioitua tapaamista leimasivat kevytmieliset hetket, kun Kim pyysi vitsillä anteeksi sitä, että hän oli häirinnyt virkaveljensä unta myöhäisillan ohjuskokeilla.

Mutta he käsittelivät myös vakavia asioita ja keskustelivat mahdollisesta konferenssista Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, joka päättäisi virallisesti Korean sodan, sekä ponnisteluista luopua ydinaseista, joita Kimin hallinto oli kehittänyt. ”Etelä- ja Pohjois-Korea vahvistivat yhteisen tavoitteensa toteuttaa täydellisen ydinaseettomuuden kautta ydinaseeton Korean niemimaa”, luki molempien johtajien allekirjoittamassa julkilausumassa.

Vierailu Kiinaan

Maaliskuun 2018 lopulla Kiinan Pekingin päärautatieasemalle ajoi vihreä juna, jossa oli Pohjois-Korean johtajien aiemmin käyttämien panssaroitujen tyyppien tunnusmerkkejä. Myöhemmin vahvistettiin, että juna kuljetti Kimiä ja hänen huippuavustajiaan hänen ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen sen jälkeen, kun hän otti vallan vuonna 2011.

Kiinalaisten ja pohjoiskorealaisten tiedotusvälineiden mukaan Kim ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat Kansan Suuressa salissa. Lisäksi Xi järjesti Kimille ja hänen vaimolleen juhlaillallisen ja tarjosi heille taide-esityksen. Kimin kerrotaan tarjonneen maljan: ”On sopivaa, että ensimmäinen ulkomaanmatkani on Kiinan pääkaupungissa, ja vastuullani on pitää Pohjois-Korean ja Kiinan välisten suhteiden jatkamista arvokkaana kuin elämää.”

Yllätystapaaminen järjestettiin juuri ennen Pohjois-Korean suunniteltuja neuvotteluja etelän kanssa ja toista historiallista huippukokousta, Yhdysvaltojen kanssa, joka on näköpiirissä.

Tapaamiset Yhdysvaltain presidentin Trumpin kanssa

Kim ja Trump kättelivät 12. kesäkuuta 2018 yksinäisessä Capella-lomakeskuksessa Singaporessa ennen kuin he lähtivät yksityisiin keskusteluihin tulkkiensa kanssa. Heidän tapaamisensa, ensimmäinen Kimin hallitsijasuvun jäsenen ja istuvan Yhdysvaltain presidentin välillä, tapahtui vain viikkoja sen jälkeen, kun viimeisin sotaisan retoriikan kierros uhkasi torpedoida ponnistelut.

Kun huippuvirkamiehet liittyivät heidän seuraansa pidempiin keskusteluihin, johtajat allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa Trump ”sitoutui antamaan turvallisuustakuita” Pohjois-Korealle ja Kim ”vahvisti lujan ja horjumattoman sitoutumisensa täydelliseen ydinsodan purkamiseen Korean niemimaalla”. Julkilausumassa ei ollut paljon yksityiskohtia, vaikka molemmat miehet sanoivat, että neuvotteluja jatketaan lähiaikoina.

”Meillä oli historiallinen tapaaminen ja päätimme jättää menneisyyden taaksemme”, Kim sanoi allekirjoitusseremoniassa ja totesi, että ”maailma tulee näkemään suuren muutoksen.”

Kimin ilmaisemista sitoumuksista huolimatta Pohjois-Korean tehtaat jatkoivat ydinaseiden luomisessa käytettävän halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantoa. Heinäkuun lopulla The Washington Post kertoi, että hallinto oli mahdollisesti rakentamassa uusia nestemäisellä polttoaineella toimivia mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia.

Kim ja Trump tapasivat toisen kerran Metropole-hotellissa Hanoissa Vietnamissa 27. helmikuuta 2019. Johtajat vaihtoivat ystävällisiä sanoja, Trumpin todetessa maan suuren taloudellisen potentiaalin ja Kimin kehuessa vastapuolensa ”rohkeaa päätöstä” aloittaa neuvottelut.

Puolet kuitenkin lopettivat neuvottelut äkillisesti toisena päivänä, tiettävästi sen vuoksi, että Yhdysvallat kieltäytyi Pohjois-Korean tarjouksesta purkaa pääydinlaitoksensa – mutta ei koko aseohjelmaansa – vastineeksi kaikkien pakotteiden lopettamisesta. Trump sanoi, että tapaaminen päättyi siitä huolimatta hyvissä merkeissä ja että Kim oli luvannut jatkossakin pidättäytyä ydin- ja ballististen ohjusten testeistä.

Kim ja Trump tapasivat kolmannen kerran 30. kesäkuuta 2019, ja heidän tapaamisensa DMZ:llä merkitsi ensimmäistä kertaa, kun istuva Yhdysvaltain presidentti saapui Pohjois-Koreaan. Solidaarisuuden osoituksen jälkeen ilmoitettiin, että osapuolet olivat nimenneet neuvottelijat uudelleen aloitettavia keskusteluja varten.

Tapaaminen Vladimir Putinin kanssa

Huhtikuun 2019 lopulla Kim matkusti panssaroidulla junalla Venäjän Vladivostokiin tapaamaan presidentti Vladimir Putinia. Junamatka muistutti hänen isänsä junamatkaa, jolla hän tapasi Putinin samassa venäläisessä kaupungissa vuonna 2002.

Tapaaminen näytti olevan suunniteltu osoittamaan solidaarisuutta näiden kahden johtajan välillä aikana, jolloin Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen väliset keskustelut olivat pysähtyneet. Putinin tapaamisesta ei syntynyt virallisia sopimuksia, vaikka Kim kuvaili keskusteluja ”hyvin merkityksellisiksi.”

Julkinen persoona ja vaimo

Kesällä 2012 paljastui, että Kim oli ottanut vaimon, Ri Sol-ju. Pariskunnan tarkkaa hääpäivää ei tiedetä, mutta eräs lähde kertoi sen tapahtuneen vuonna 2009. Avioliiton paljastumisen jälkeisinä kuukausina maan ensimmäinen nainen esiintyi usein mediassa – silmiinpistävä poikkeama aiemmista protokollista. On myös spekuloitu, että pariskunnalla on lapsi.

Kim Jong-unin, joka kuuluu kybersukupolveen, katsotaan olevan isäänsä mediamaisempi: nuorempi Kim on pitänyt uudenvuoden lähetyksen, käynyt musiikkiesityksissä vaimonsa kanssa ja hänen on nähty olevan enemmän tekemisissä sotilaiden ja työläisten kanssa.

Hän on myös omaksunut länsimaista kulttuurimakua, mikä korostui erityisesti, kun entinen amerikkalainen koripalloammattilaispelaaja Dennis Rodman vieraili Pohjois-Korean kanssa kahden päivän ajan helmikuussa 2013. Rodmanin vierailun aikana Kim saattoi hänet katsomaan koripallopeliä. Rodman väitti haluavansa auttaa parantamaan Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välisiä suhteita.

Vuoteen 2018 mennessä, jolloin hän ojensi oliivinoksan Etelä-Korealle ydinaseidenriisuntaneuvotteluja varten, Kim pyrki myös esittämään itsestään ystävällisemmän ja lempeämmän puolen. Uusi versio Kimistä näkyi, kun hän osallistui Pjongjangissa eteläkorealaisen popyhtyeen Red Velvetin konserttiin, jota hän kutsui ”lahjaksi” kansalaisilleen.

Verkkosodankäynti

Pohjois-Korea osoitti kykynsä verkkohyökkäyksiin vuonna 2014, kun Sony julkaisi The Interview -elokuvan, Seth Rogenin ja James Francon komedian, jossa iltapäivälehden toimittaja rekrytoidaan salamurhaamaan kuvitteellinen Kim. Kun Pohjois-Korean viranomaiset olivat raivostuneet elokuvaa vastaan, FBI väitti maan olevan vastuussa Sony Picturesin tiedostojen myöhemmästä murrosta, joka johti sähköpostien ja muiden yksityisten tietojen julkaisemiseen.

Joulukuussa 2017 Trumpin hallinto osoitti Pohjois-Koreaa syylliseksi voimakkaaseen WannaCry-tietokonevirukseen, joka oli tuona vuonna vaikuttanut noin 230 000 tietokoneeseen maailmanlaajuisesti. ”Tämä oli holtiton hyökkäys, ja sen tarkoituksena oli aiheuttaa tuhoa ja tuhoa”, sanoi Trumpin sisäisen turvallisuuden neuvonantaja Thomas P. Bossert. Hän myönsi, että Yhdysvalloilla ei ole enää juurikaan kostokeinoja jo ennestään ankarasti sanktioitua maata vastaan, mutta sanoi, että oli kuitenkin tärkeää haukkua Pohjois-Korea kyberrikoksista.

Pohjois-Korean taloudellinen ahdinko

Pohjois-Korea on ajautunut köyhyyteen ja taloudelliseen raunioihin, ja se on kärsinyt tuhoisasta nälänhädästä ja elintarvikepulasta 1990-luvulla. Maassa on tiettävästi myös keskitysleirijärjestelmä, jossa tuhansilla vangeilla on kiduttavat ja kauhistuttavat olot.

Kim on luvannut keskittyä koulutus-, maatalous- ja talousuudistuksiin pohjoiskorealaisten parantamiseksi. Tästä huolimatta Etelä-Korea on väittänyt, että ihmisoikeusloukkaukset ovat jatkuneet pohjoisen naapurinsa rajojen sisäpuolella, ja valtio on teloittanut Kimin aikana kymmeniä virkamiehiä. Heinäkuussa 2016 presidentti Barack Obaman hallinto asetti Kimille pakotteita ihmisoikeusloukkauksista, mikä oli ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Korean johtaja sai henkilökohtaisen seuraamuksen Yhdysvalloilta.

Vankileirit

Joulukuussa 2017 Kansainvälinen asianajajayhdistys International Bar Association julkaisi raportin, jossa kuvattiin Pohjois-Korean poliittista vankilajärjestelmää. Thomas Buergenthalin, yhden yhdistyksen kolmesta juristista ja natsi-Saksan surullisenkuuluisasta Auschwitzin leiristä selvinneen Thomas Buergenthalin mukaan Kimin vangit joutuivat kärsimään olosuhteista, jotka olivat raakuudessaan vertaansa vailla.

”Uskon, että olosuhteet Korean vankileireillä ovat yhtä kauheat tai jopa pahemmat kuin ne, jotka näin ja koin nuoruudessani näillä natsileireillä ja pitkän ammattiurani aikana ihmisoikeuksien alalla”, hän sanoi.”

Paneeli kuuli entisiä vankeja, vanginvartijoita ja muita henkilöitä osana tutkintaansa, joka käsitteli Pohjois-Korean vankilajärjestelmää vuosina 1970-2006. He päättelivät, että Kimin poliittiset vankileirit olivat syyllistyneet 10:een 11:stä kansainvälisesti tunnustetusta sotarikoksesta, mukaan lukien murha, orjuuttaminen ja seksuaalinen väkivalta.

Terveys, perimys & Sisko

Kimin olinpaikkaan ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvästä aiheesta tuli juonittelun aihe sen jälkeen, kun hän jätti väliin vuotuisen isoisänsä syntymäpäivän juhlallisuudet – jotka tunnetaan nimellä Auringon päivä – 15. huhtikuuta 2020. Kun hänen julkinen poissaolonsa venyi viikoiksi, eri tilitykset kuvailivat johtajan toipuvan sydänleikkauksesta tai olevan mahdollisesti toimintakyvytön, mikä herätti lisää spekulaatioita siitä, kuka ottaisi maan vallan hänen kuollessaan.

Jotkut analyytikot ehdottivat, että hänen nuorempaa sisartaan Kim Yo-jongia oli valmennettu hänen tilalleen, kun taas toiset väittivät, että työväenpuolue haluaisi mieluummin vanhempien miesten kollektiivisen johdon. Lopulta aiheesta tuli toistaiseksi epäselvä, kun Kim ilmaantui uudelleen esiin toukokuun alussa lannoitetehtaan avajaisissa.