Kun lapset kasvavat alakouluikäisistä esikouluikäisiksi, pituus, paino ja ruumiinrakenne vaihtelevat edelleen laajasti.
Lapset kasvavat yleensä pituuttaan melko tasaiseen tahtiin, noin 6-7 senttimetriä vuodessa. Painon osalta lapset lihovat noin 4-7 kiloa. (2-3 kg) vuodessa, kunnes murrosikä alkaa.
Tällöin lapsilla alkaa myös olla tunteita siitä, miltä he näyttävät ja miten he kasvavat. Jotkut tytöt saattavat olla huolissaan siitä, että he ovat ”liian isoja”, erityisesti ne, jotka kehittyvät varhain. Pojilla on tapana olla herkkiä siitä, että he ovat liian lyhyitä.
Yritä auttaa lastasi ymmärtämään, että tärkeintä ei ole ”näyttää” tietyllä tavalla, vaan olla terve. Lapset eivät voi muuttaa geenejä, jotka määräävät, kuinka pitkiä heistä tulee tai milloin murrosikä alkaa. Mutta he voivat ottaa kaiken irti potentiaalistaan kehittämällä terveellisiä ruokailutottumuksia ja olemalla fyysisesti aktiivisia.
Lääkärisi ottaa mittauksia säännöllisissä tarkastuksissa ja piirtää sitten lapsesi tulokset vakiomuotoiseen kasvutaulukkoon, jota voit seurata ajan mittaan ja verrata muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin lapsiin.
Lapsesi kasvun tukeminen
Normaali kasvu – jota tukevat hyvä ravitsemus, riittävä uni ja säännöllinen liikunta – on yksi parhaista kokonaisindikaattoreista lapsen hyvästä terveydentilasta.
Lapsesi kasvumalli määräytyy suurelta osin geneettisesti. Lasten painostaminen syömään ylimääräistä ruokaa tai saamaan suurempia määriä vitamiineja, kivennäisaineita tai muita ravintoaineita ei kasvata heidän pituuttaan, ja se voi johtaa paino-ongelmiin.
Lasten hyväksyminen sellaisina kuin he ovat auttaa heitä rakentamaan itsehyväksyntää.
Puberteetti
Puberteetti eli seksuaalinen kehitys on dramaattisten muutosten aikaa sekä pojille että tytöille. Ikä, jolloin murrosiän fyysiset muutokset yleensä alkavat, vaihtelee suuresti.
Kummallakin sukupuolella näihin hormonien aiheuttamiin muutoksiin liittyy kasvupyrähdyksiä, jotka muuttavat lapset fyysisesti kypsiksi teini-ikäisiksi heidän kehonsa kehittyessä.
Tytöillä rintojen kehitys, joka on tavallisesti murrosiän ensimmäinen havaittavissa oleva merkkipaalu, voi alkaa milloin tahansa 8-13 ikävuoden välillä. Tapahtumat tytöillä murrosiän edetessä:
- Rinnat alkavat kehittyä ja lantio pyöristyä.
- Pituuden kasvun nopeutuminen alkaa.
- Puberteettikarvat alkavat ilmaantua, yleensä 6-12 kuukautta rintojen kehityksen alkamisen jälkeen. Noin 15 %:lle tytöistä kehittyy häpykarvoitus ennen kuin rintojen kehitys alkaa.
- Kohdun ja emättimen sekä häpyhuulien ja klitoriksen koko kasvaa.
- Hallikarvoitus on vakiintunut ja rinnat kasvavat edelleen.
- Pituuden kasvunopeus saavuttaa huippunsa noin 2 vuotta murrosiän alkamisen jälkeen (keski-ikä on 12 vuotta).
- Kuukautiset alkavat, lähes aina sen jälkeen, kun pituuskasvun huippu on saavutettu (keski-ikä on 12 vuotta.5 vuotta).
Kun tytöt saavat kuukautiset, he kasvavat yleensä vielä noin 1 tai 2 tuumaa (2,5-5 senttimetriä) ja saavuttavat lopullisen aikuispituutensa noin 14 tai 15 vuoden iässä (nuorempana tai vanhempana riippuen siitä, milloin murrosikä alkoi).
Pojilla ensimmäiset murrosiän aiheuttamat fyysiset muutokset ilmenevät useimmiten 10-16 vuoden iässä, ja he kasvavat yleensä nopeimmin 12-15 vuoden iässä. Poikien kasvupyrähdys on keskimäärin noin 2 vuotta myöhemmin kuin tyttöjen. 16 ikävuoteen mennessä useimmat pojat ovat lakanneet kasvamasta, mutta heidän lihaksensa kehittyvät edelleen.
Poikien murrosiän muita piirteitä ovat:
- Peniksen ja kivesten koko kasvaa.
- Puberteettikarvat ilmaantuvat, minkä jälkeen tulevat kainalo- ja kasvokarvat.
- Ääni syvenee ja saattaa joskus säröillä tai murtua.
- Aataminomena eli kurkunpään rusto suurenee.
- Kivekset alkavat tuottaa siittiöitä.
Lääkärin vastaanotolla
Kasvutaulukoita varten kerätyistä tiedoista huolimatta ”normaalia” pituutta ja painoa on vaikea määritellä. Esimerkiksi lyhyemmillä vanhemmilla on taipumus saada lyhyempiä lapsia, kun taas pidemmillä vanhemmilla on taipumus saada pidempiä lapsia.
Olet ehkä huolissasi, jos lapsesi ei ole yhtä pitkä kuin muut samanikäiset lapset. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, kasvaako lapsesi edelleen normaalia vauhtia. Jos lääkärisi havaitsee ongelman – esimerkiksi kasvunopeuden, joka on ollut normaali mutta on viime aikoina hidastunut – hän voi seurata kasvua huolellisesti useiden kuukausien ajan nähdäkseen, viittaako malli mahdolliseen terveysongelmaan vai onko se vain normaalin vaihtelua.
Jos havaitaan, että lapsesi kasvaa tai kehittyy liian hitaasti, lääkäri voi määrätä testejä, joilla tarkistetaan, onko hänellä sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaa, kasvuhormonin puutosta tai muita kasvuun vaikuttavia sairauksia.
Jos olet huolissasi lapsesi kasvusta tai kehityksestä, keskustele lääkärisi kanssa.