1994-97: Beginnings, Being Myself ja Solja RagsEdit
Juvenile kasvoi New Orleansin Magnolia Projectsissa. Hän alkoi nauhoittaa räppinsä 1990-luvun alussa.
Juvenilen debyyttialbumi Being Myself julkaistiin vuonna 1995, kun hän oli tehnyt sopimuksen Warlock Recordsin kanssa. Albumi ei saanut paljon kansallista huomiota eikä noussut listoille, mutta menestyi melko hyvin paikallisella tasolla.
Debyyttinsä alueellisen menestyksen jälkeen Juvenile teki sopimuksen suuremman Cash Money Recordsin kanssa. Vuonna 1997 julkaistiin Solja Rags, Juvenilen debyyttialbumi Cash Money Recordsin kanssa. Siitä tuli suosittu paikallisen rap-yleisön keskuudessa, ja se saavutti myös jonkin verran kansallista menestystä, sillä se nousi Billboard Hot R&B/Hip-Hop Songs -listalle. Se oli ensimmäinen kerta, kun hän työskenteli Cash Money -yhtiön sisäisen tuottajan Mannie Freshin kanssa, joka jatkossa tuottaisi kaikki Juvenilen levyt Cash Money -yhtiössä lukuun ottamatta Juve the Greatia. Vuonna 1997 Juvenile liittyi myös Hot Boys -yhtyeeseen muiden Cash Money -räppäreiden B.G., Turk ja Lil Wayne kanssa. He julkaisivat debyyttialbuminsa yhtyeenä nimellä Get It How U Live!.
1998-2002: 400 Degreez, Tha G-Code ja Project EnglishEdit
Juvenilen seuraava albumi, nimeltään 400 Degreez, julkaistiin vuonna 1998. Se oli hänen läpimurtonsa kansalliselle rap-skenelle. Cash Money -levymerkillä oli nyt yhteisjakelu Universal Recordsin kanssa, mikä antoi musiikille paljon enemmän kansallista mainontaa. Tämä ja paljon enemmän kriitikoiden ylistämä musiikki tekivät Juvenilestä valtavirran tähden. Albumin ensimmäisestä singlestä ”Ha” ja myöhemmin ”Back That Azz Up” tulivat molemmat erittäin menestyksekkäitä kappaleita, jotka nousivat Billboard Hot 100- ja Hot R&B/Hip-Hop Songs -listoille. Näiden kahden singlen ansiosta RIAA sertifioi 400 Degreezin lopulta 4-kertaiseksi platinaksi. Se on hänen myydyin albuminsa tähän mennessä. Tuli kuitenkin kiista siitä, kuka omisti oikeudet ”Back That Azz Up” -kappaleen nimeen, sillä toinen New Orleansin esiintyjä DJ Jubilee väitti, että Juvenilen kappale kuulosti hyvin samankaltaiselta kuin hänen kappaleensa. Tammikuussa 2005 New Orleansissa sijaitseva Yhdysvaltain viidennen piirin muutoksenhakutuomioistuin hylkäsi kanteen.
Vuonna 1998 Juvenilen 400 Degreezin suosiota hyödyntäen julkaistiin remix-versio Being Myselfistä ja Solja Ragsin uudelleenjulkaisu. Toinen Hot Boys -yhtyeen albumi Guerrilla Warfare ilmestyi myös ja menestyi ja sai platinasertifikaatin. Seuraavien vuosien aikana Juvenile julkaisi vielä kaksi sooloalbumia Cash Moneylle: Tha G-Code vuonna 1999, joka sai tuplaplatinasertifikaatin, ja Project English vuonna 2001, joka sai platinasertifikaatin. Nämä albumit olivat kumpikin erittäin menestyksekkäitä, sillä molemmat pääsivät Billboard Hot 200 -listan top 10:een, mutta ne eivät saavuttaneet 400 Degreezin menestystä. UTP Records oli luvannut albumin nimeltä 600 Degreez, mutta se ei koskaan toteutunut.
2003-2006: Juve the Great ja Reality CheckEdit
Nuorten manageri Aubrey Francis ja Cash Money’s Baby tapasivat ja tekivät sopimuksen Juven ja CMR:n yhteistyöstä toista albumia varten. Juvenile palasi Cash Money Recordsille vuonna 2003 ja julkaisi Juve the Greatin. Juve The Great sai platinasertifikaatin; se sisälsi ykköshitin ”Slow Motion”, jossa oli mukana Soulja Slim. Se oli Juvenilen ja Slimin ainoa ykköshitti ennen kuin Slim kuoli marraskuussa 2003. Hot Boysin viimeinen albumi Let ’Em Burn ilmestyi vuonna 2003.
Vuonna 2005 Juvenile allekirjoitti uuden sopimuksen Atlantic Recordsin kanssa itselleen ja myös erillisen levytyssopimuksen UTP Records -jälkiään varten. UTP Records on levy-yhtiö, jonka Juven perusti yhdessä pitkäaikaisen managerinsa Aubrey ”Pied Piper” Francisin ja isoveljensä Coreyn kanssa. Ryhmä nimeltä ”UTP” (Juve, Skip ja Wacko) julkaisi hittibiisin ”Nolia Clap” osana UTP Recordsin ensimmäistä albumijulkaisua. Sen tuotti Juve yhdessä tuottaja XL Robertsonin kanssa. Atlantic Records. Juvenile esitti myös kappaleen ”Booty Language”. Se oli osa Hustle And Flow -elokuvan soundtrackia. Juve esiintyi yhdessä muiden Atlantic-artistien kanssa elokuvan ensi-iltajuhlissa West Hollywoodissa, Kaliforniassa. Juvenilen Slidellissä, Louisianassa sijaitseva koti vaurioitui Katrina-hurrikaanin aikana. Juvenile ja hänen New Orleansin räppärikollegansa Master P ja muut hip hop -artistit keräsivät varoja ja tarvikkeita joillekin hurrikaanin uhreille. Hän muutti Atlantaan hetkeksi Katrina-hurrikaanin jälkeen vuonna 2005. Keväällä 2006 hän palasi kotiinsa New Orleansiin.
Reality Check, Juvenilen albumi vuodelta 2006, debytoi Billboard 200 -listan ykkösenä ja oli hänen ensimmäinen ykkösalbuminsa. Se sertifioitiin kultaiseksi. Tuotanto alkoi toukokuussa 2005, ja suurin osa siitä tehtiin Holiday Inn -hotellihuoneessa New Orleansissa. Sen ensimmäinen single oli ”Animal”, jota seurasivat ”Rodeo”, ”Get Ya Hustle On”, jonka tuotti Donald XL Robertson, ”What’s Happenin'”, jonka tuotti Terrence ”Sinista” Freeman, ja ”Way I Be Leanin'”, jossa esiintyvät Mike Jones, Paul Wall, Skip ja Wacko. Osa albumista äänitettiin insinööri Stewart Cararasin kanssa hänen studiollaan Paradigm Park Studiosissa New Orleansissa. Kuukauden sisällä studio kärsi hurrikaani Katrinan raivosta. Stewart asuu ja toimii nykyään Los Angelesissa. Allekirjoittaessaan sopimuksen Atlanticin kanssa Juvenile kritisoi entistä levy-yhtiötään Cash Moneya siitä, että se ei antanut hänelle tarpeeksi luovia vapauksia, sekä Federal Emergency Management Agencya hänen käsitystensä vuoksi, jotka koskivat Katrina-hurrikaanin käsittelyä. Shaheem Reid totesi ”Get Ya Hustle On” -kappaleen olevan kritiikkiä Ray Naginin ja George W. Bushin hallinnon suhtautumista koko Katrina-hurrikaanin katastrofiin.
2007-13: Cocky & Confident, Beast Mode ja RejuvenationMuutos
Edit
Vuoden 2009 haastattelussa Allhiphop.com-kirjoittaja Han O’Connorin haastattelussa Juvenile totesi, että hänen albuminsa Cocky & Confident ottaisi täysin erilaisen suunnan kuin hänen edellinen projektinsa, joka tehtiin, kun hän vielä ”suri Katrinaa”. Hän paljasti myös päättäneensä työskennellä albumilla vain tuoreiden, nuorten tuottajien kanssa ja puhui kunnioituksestaan Soulja Boyn kaltaisia nuorempia artisteja kohtaan.
Cocky & Confident julkaistiin joulukuussa 2009. Se oli korkeimmillaan sijalla 49 Billboard 200 -listalla. Se oli Juvenilen alhaisin listasijoitus sitten vuoden 1997. Se sisälsi yhden listasinglen, ”Gotta Get It”, joka oli korkeimmillaan #53 Billboard R&B/Hip-Hop Singles -listalla. Tämän albumin julkaisun jälkeen Juvenile aloitti seuraavan albuminsa Beast Mode työstämisen. Tämä albumi julkaistiin heinäkuussa 2010. Sen ensimmäinen single on nimeltään ”Drop That Thang”.
Juvenile julkaisi 19. kesäkuuta 2012 kymmenennen studioalbuminsa Rejuvenation, jota levittää Rap-A-Lot Records.
Albumin ensimmäinen single on ”Power” featuring Rick Ross. Juvenile teki albumilla yhteistyötä Lil Waynen, DJ Khaledin ja Draken kanssa.
2014-nykyisin: The Fundamentals ja Cash Money ReunionMuutos
Juvenile julkaisi 18. helmikuuta 2014 yhdennentoista studioalbuminsa The Fundamentals. Lokakuun 28. päivänä 2014 Juvenile ilmoitti ja vahvisti tehneensä uudelleen sopimuksen Cash Money -yhtiön kanssa. 28. maaliskuuta 2019 sekä Juvenile että Birdman julkaisivat yhteisen albumin nimeltä Just Another Gangsta.