Jurisdiction

Geografinen alue, johon toimivalta ulottuu; oikeudellinen toimivalta; valtuus kuulla ja ratkaista kanteita.

Jurisdiction kuvaa yleisesti ottaen mitä tahansa toimivaltaa, joka kohdistuu tiettyyn alueeseen tai tiettyihin henkilöihin. Oikeustieteessä toimivallalla viitataan joskus tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, joka sisältää määritellyn oikeudellisen toimivallan. Esimerkiksi liittovaltion hallitus on oma lainkäyttöalueensa. Sen toimivalta kattaa koko Yhdysvallat. Kukin osavaltio on myös oma lainkäyttöalueensa, jolla on valta säätää omia lakejaan. Pienemmät maantieteelliset alueet, kuten piirikunnat ja kaupungit, ovat erillisiä lainkäyttöalueita siltä osin kuin niillä on liittovaltion ja osavaltioiden hallituksista riippumaton toimivalta.

Toimivalta voi viitata myös tuomioistuimen toimivallan alkuperään. Tuomioistuin voidaan nimetä joko yleiseen toimivaltaan kuuluvaksi tuomioistuimeksi tai erityiseen toimivaltaan kuuluvaksi tuomioistuimeksi. Yleisen toimivallan tuomioistuin on oikeudenkäyntituomioistuin, jolla on toimivalta käsitellä kaikki asiat, joita ei ole nimenomaisesti varattu erityisen toimivallan tuomioistuimille. Erityisen toimivaltainen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään vain tietyntyyppisiä asioita.

Yleisen toimivallan tuomioistuimia kutsutaan usein käräjäoikeuksiksi tai ylimmiksi tuomioistuimiksi. New Yorkin osavaltiossa yleistä toimivaltaa käyttävää tuomioistuinta kutsutaan kuitenkin New Yorkin korkeimmaksi oikeudeksi (Supreme Court of New York). Useimmilla lainkäyttöalueilla on yleisten tuomioistuinten lisäksi muita erityistuomioistuimia; joitakin esimerkkejä ovat perintö-, vero-, liikenne- ja nuorisotuomioistuimet sekä joissakin kaupungeissa huumetuomioistuimet. Liittovaltion tasolla piirituomioistuimet ovat yleisen toimivallan tuomioistuimia. Liittovaltion erityistuomioistuimia ovat muun muassa U.S. TAX COURT ja BANKRUPTCY-tuomioistuimet.

Toimivaltaa voidaan käyttää myös määrittelemään, mikä on oikea tuomioistuin, jossa tietty asia pannaan vireille. Tässä yhteydessä tuomioistuimella on joko alkuperäinen tai muutoksenhakutoimivalta asiassa. Kun tuomioistuimella on alkuperäinen toimivalta, sillä on valtuudet käydä asiassa oikeudenkäynti. Kun tuomioistuimella on muutoksenhakutoimivalta, se voi vain tarkistaa oikeudenkäynnin virheellisyyden.

Yleisesti yleisillä ja erityistuomioistuimilla on alkuperäistoimivalta useimmissa asioissa, ja muutoksenhakutuomioistuimilla ja lainkäyttöalueen korkeimmalla tuomioistuimella on muutoksenhakutoimivalta, mutta näin ei aina ole. Esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslain III artiklan 2 pykälän 2 momentin mukaan Yhdysvaltain korkein oikeus on muutoksenhakutuomioistuin. Saman lausekkeen mukaan kyseisellä tuomioistuimella on kuitenkin alkuperäinen toimivalta osavaltioiden välisissä asioissa. Tällaiset tapaukset koskevat yleensä rajoihin ja vesiväyliin liittyviä kiistoja.

Loppujen lopuksi toimivallalla tarkoitetaan tuomioistuimen luontaista toimivaltaa käsitellä asia ja julistaa tuomio. Kun kantaja pyrkii panemaan vireille kanteen, hänen on päätettävä, minne hän jättää kanteen. Kantajan on nostettava kanne tuomioistuimessa, jolla on toimivalta asiassa. Jos tuomioistuin ei ole toimivaltainen, vastaaja voi riitauttaa kanteen tällä perusteella, ja kanne voidaan hylätä tai sen lopputulos voidaan kumota myöhemmässä kanteessa, jonka jompikumpi asian osapuolista on nostanut.

Kanteen kantaja voi nostaa kanteen liittovaltion tuomioistuimessa; osavaltioiden tuomioistuimilla on kuitenkin yleensä rinnakkainen toimivalta. Samanaikainen toimivalta tarkoittaa, että sekä osavaltion tuomioistuin että liittovaltion tuomioistuin ovat toimivaltaisia käsittelemään asiaa.

Jos kanne voidaan nostaa joko osavaltion tai liittovaltion tuomioistuimessa ja kantaja nostaa kanteen osavaltion tuomioistuimessa, vastaaja voi siirtää asian liittovaltion tuomioistuimeen (28 U.S.C.A. §§ 1441 ja sitä seuraavat). Tämä on taktinen päätös. Liittovaltion tuomioistuimessa käytävien oikeudenkäyntien katsotaan yleisesti olevan vähemmän alttiita puolueellisuudelle, koska valamiehistö valitaan koko osavaltiosta, ei vain paikallisyhteisöstä.

Osavaltioiden tuomioistuimilla on rinnakkainen toimivalta useimmissa tapauksissa. Liittovaltion tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta rajoitetussa määrässä tapauksia, kuten liittovaltion rikos-, kilpailu-, konkurssi-, patentti-, TEKIJÄNOIKEUS- ja joissakin ADMIRALTY-tapauksissa sekä kanteissa Yhdysvaltain hallitusta vastaan.

Liittovaltion ja osavaltioiden lakien ja tuomioistuinsääntöjen mukaan tuomioistuin voi käyttää luontaista toimivaltaa vain, jos sillä on kahdenlaista toimivaltaa: henkilökohtaista toimivaltaa ja toimivaltaa asiallisesti. HENKILÖKOHTAINEN TOIMIVALTA (PERSONAL JURISDICTION) on toimivalta, joka tuomioistuimella on asian osapuoliin nähden. AINEELLINEN TOIMIVALTA (SUBJECT MATTER JURISDICDICTION) on tuomioistuimen toimivalta tiettyyn vaatimukseen tai riita-asiaan.

Venue

Venue on samankaltainen kuin toimivaltaa koskeva toimivalta, mutta siitä erillään. Oikeuspaikka on sen oikeustalon fyysinen sijainti, jossa asia käsitellään. Jos useammalla kuin yhdellä tuomioistuimella on sekä asiallinen että henkilökohtainen toimivalta asiassa, se tuomioistuin, joka ensimmäisenä vastaanottaa asian, voi yhden asianosaisen pyynnöstä lähettää asian toisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Toisin kuin tuomiovaltaan, oikeuspaikkaan ei liity sen määrittämistä, onko tuomioistuimella luontainen toimivalta käsitellä asiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.