Yhteenveto
On tullut tarpeelliseksi, että 13 siirtokuntaa irtautuvat Isosta-Britanniasta. Näillä 13 siirtomaalla on oikeus tulla kansakunnaksi yhtä oikeutetusti kuin millä tahansa muulla kansakunnalla. Lisäksi on tärkeää selittää yleisölle, myös muiden kansakuntien kansalaisille, miksi tämä itsenäisyysjulistus tehdään.
Tämä julistus perustuu tiettyihin totuuksiin. Kaikkien ihmisten on tarkoitus olla tasa-arvoisia ja heillä on tiettyjä oikeuksia (”luovuttamattomia oikeuksia”), joita hallitus ei saisi koskaan ottaa pois. Näihin oikeuksiin kuuluvat ”elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu.”
Hallitukset ovat olemassa tukeakseen ihmisten oikeuksia. Hallitukset ovat olemassa vain niiden edustamien ihmisten voimalla. Kun hallitus ei myönnä kansalle oikeuksia ja poistaa kansan osallistumisen, kansalla on oikeus muuttaa hallituksensa siten, että sen luovuttamattomia oikeuksia voidaan suojella. Hallituksia ei pitäisi kaataa vähäpätöisistä syistä; ei ole tyypillistä, että ihmiset muuttavat järjestelmää, johon he ovat tottuneet. Kun kansa on kuitenkin kärsinyt monista väärinkäytöksistä totalitaarisen johtajan valvonnassa, sillä on paitsi oikeus myös velvollisuus kaataa kyseinen hallitus.
Kommentti
Itsenäisyysjulistus on tärkeä, koska se innoitti monia vallankumouksellisia pyrkimyksiä kaikkialla maailmassa ja vaikutti osaltaan siihen, että amerikkalaiset ymmärsivät arvonsa uutena kansakuntana. Itsenäisyysjulistuksen johdanto, jota kutsutaan johdanto-osaksi, on erityisen tärkeä, koska siinä rakennetaan yhteyksiä filosofisen teorian ja käytännön politiikan välille, ilmaistaan uuden amerikkalaisen hallituksen perusarvot ja vedotaan myös muihin kansakuntiin, jotta ne hyväksyisivät uuden kansakunnan.
Edustuksessa tukeudutaan pitkälti 1700-luvun Euroopan valistuskauden filosofisiin ja poliittisiin aatteisiin, mukaan lukien Thomas Hobbesin, Jean Jacques Rousseaun ja erityisesti John Locken ajatukset. Locke uskoi, että ihmisillä on luonnostaan oikeus elämän, terveyden, vapauden ja omaisuuden suojeluun. Jefferson muutti tätä hieman väittäessään, että luovuttamattomiin oikeuksiin kuuluvat ”elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu”. Locke vastusti myös jyrkästi kuninkaiden jumalallista oikeutta – jonka mukaan kuninkailla oli ehdoton valta, koska Jumala asetti heidät valtaistuimelle – ja vaati, että kansalla oli oikeus suostua hallitukseensa ja että lainsäätämisvalta kuuluu kansalle. Jefferson sisällytti tämän teorian kirjoittaessaan, että ”näiden oikeuksien turvaamiseksi ihmisten välille on perustettu hallituksia, jotka saavat oikeutetun valtansa hallitsijoiden suostumuksesta”. Jeffersonin julistus auttoi saattamaan Locken filosofiat reaalimaailman politiikan piiriin. Monet Amerikan vallankumouksen jälkeen tapahtuneet vallankumoukset vetosivat Jeffersonin itsenäisyysjulistukseen perusteluna korruptoituneen ja diktatorisen vallan kukistamiselle.
Itsenäisyysjulistuksen johdanto on tärkeä myös sen vuoksi, miten se vaikutti siihen, että amerikkalaiset ymmärsivät heidän oikeutensa kansalaisina. Amerikkalaiset uskovat edelleen, että lause ”kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi” on maan perus ”laki”. Vaikka tämä lause sisältyi julistuksen johdantoon, se ei esiinny missään muualla virallisissa asiakirjoissa, joissa määritellään Yhdysvaltain hallituksen myöntämät oikeudet. Itsenäisyysjulistuksella ei ole oikeudellista arvovaltaa maassamme, mutta siihen viitataan edelleen amerikkalaisen tasa-arvon perustana. Erilaiset ryhmät ovat kautta historian arvostelleet amerikkalaista ”tasa-arvoa” ja vedonneet julistuksen johdantoon saadakseen tukea. Kriitikot viittaavat Jeffersonin ristiriitaiseen viestiin tasa-arvosta orjuuteen liittyen. Vaikka Jefferson totesi, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja että heillä on oikeus vapauteen, hän piti suurta plantaasia ja oli orjanomistaja. Toiset arvostelijat viittaavat siihen, että sanan ”miehet” käyttö sulkee pois naispuoliset kansalaiset. Vuoden 1848 Seneca Fallsin kokous käytti Jeffersonin muotoa ja tyyliä laatiessaan The Declaration of Sentiments -asiakirjan, jossa julistettiin naisten epäoikeudenmukainen kohtelu Yhdysvaltain hallituksen ja yhteiskunnan taholta. Sekä tasa-arvokeskustelun lähteenä että uuden kansakunnan ideologisen perustan määrittelynä julistuksen johdannolla oli ratkaiseva rooli amerikkalaisten arvojen ja lakien määrittelyssä.