Dr. Beckersin kommentit
Tänään haluan puhua hiivaisista koirista. Hiivat ovat orastavia, itiöitä muistuttavia sienimuotoja.
(voit lukea koko artikkelin täältä)
Kummallakin ihmisellä ja koiralla on normaali määrä terveitä määriä hiivaa, jota esiintyy luonnostaan kehossa. Tyypillinen koirien normaali, terve flora on luonnostaan esiintyvä stafylokokki, sekä kevyt kerros luonnostaan esiintyvää hiivaa. Nämä terveet kasviston tasot ovat mahdollisia tasapainoisen immuunijärjestelmän ansiosta.
Miten hiivatulehdus syntyy
Immuunijärjestelmän spektrissä tasapaino on keskellä, ja juuri sitä haluat koirasi immuunitoiminnan olevan – tasapainossa.
Alitehoinen immuunijärjestelmä voi johtaa hiivan liikakasvuun, koska se ei pysty hallitsemaan tasapainoa. Toinen ääripää on yliaktiivinen immuunivaste, jossa esiintyy allergioita. Tämä voi myös johtaa hiivaongelmiin.
Kun perinteinen eläinlääkäri näkee koiran, jolla on allergioita – merkki yliaktiivisesta immuunijärjestelmästä – hän määrää yleensä steroidihoitoa immuunivasteen sammuttamiseksi. (Tämä parantaa oireita, mutta ei korjaa allergioiden perimmäistä syytä.)
Kun koiran immuunijärjestelmä kytketään pois päältä lääkkeillä, se ei voi tehdä työtään normaaliflooran säätelyssä ja tasapainottamisessa, joten lemmikkisi päätyy hiivakukintoihin.
Kun tavanomaiset eläinlääkärit näkevät koiria, joilla on allergiaa ja mahdollisesti toissijaisia ihotulehduksia, he määräävät usein antibiootteja. Antibiootit tunnetusti tuhoavat kaikki hyvät bakteerit huonojen bakteerien mukana ja hävittävät samalla terveet hiivatasot, joten nämä lääkkeet usein pahentavat huonoa tilannetta.
Toinen syy siihen, että erityisesti allerginen koira voi päätyä runsaaseen hiivakantaan, on se, että se voi itse asiassa kehittää allergian hiivalleen. Ihonsisäiset testit paljastavat usein, että koira reagoi allergisesti omaan luonnolliseen kasvistoonsa.
Tämä tilanne voi olla hyvin ongelmallinen, koska koiran allerginen reaktio voi vaikuttaa koko sen elimistöön. Nämä koirat ovat usein punaisia nenänpäästä hännänpäähän – niiden koko keho on liekehtivän punainen ja ärtynyt.
Siten koirat, joilla on aliaktiivinen immuunijärjestelmä tai joilla on immuunivaje, voivat päätyä hiivatulehdukseen, samoin kuin koirat, joilla on yliaktiivinen immuunijärjestelmä tai allergioita.
Hiivakoiran merkit ja oireet
Tarkka diagnoosi hiivatulehduksesta tehdään eläinlääkärin toimesta joko sytologian avulla (ihopyyhkäisynäytteen katsominen mikroskoopilla) tai viljelemällä (steriilin ihopyyhkäisynäytteen lähettäminen laboratorioon, jossa solut kasvatetaan ja tunnistetaan petrimaljalla).
Mutta lemmikinomistajana voit todeta, onko koirallasi hiivatulehdus pelkästään sen hajusta. Hiivalla on hyvin ominainen haju. Joidenkin mielestä se tuoksuu homeiselta leivältä; toiset vertaavat hajua juustopopcorniin tai maissilastuihin. Itse asiassa jotkut ihmiset kutsuvat koiran tassujen hiivatulehdusta ”Frito-jaloiksi”. Se on pistävä, multainen, epämiellyttävä haju.
Hiivatulehduksen haju ei ole normaali koiran haju. Terveillä koirilla ei ole ’koiranhajua’. Joten jos pennullasi on haisevat tassut tai multaisen hajuiset korvat, on todennäköistä, että hänellä on tekemisissä hiivan liikakasvun kanssa.
Toinen merkki siitä, että koirallasi on hiivasieni, on raapiminen. Hiivan liikakasvu on valtavan kutisevaa. Jos kyseessä on tassuongelma, se ei pysty jättämään tassujaan rauhaan. Sama koskee sen korvia. Paljon takapuolen raapimista voi myös olla vihje.
Jos koirasi käyttää paljon aikaa itsensä kaivamiseen lievittääkseen voimakasta kutinaa, ota vaari. Olipa kyseessä sitten bakteeri- tai hiivatulehdus, se tarvitsee apuasi ongelman ratkaisemiseksi.
Vaihe 1 hiivatulehduksen selvittämisessä: Käsittele ruokavaliota
Jos lemmikkisi on tekemisissä hiivan liikakasvun kanssa, sinun on tehtävä pari asiaa.
Numero yksi, sinun on puututtava sen ruokavalioon. On harvinaista, että koiralla on hiivaa vain yhdessä kohdassa – esimerkiksi yhdessä korvassa. Jos näin on lemmikkisi kohdalla, voit luultavasti pärjätä käsittelemällä vain tuon korvan hiivaa ja pitämällä peukkuja, että sen immuunijärjestelmä reagoi tasapainottaakseen uudelleen sen luontaisen kasviston.
Mutta jos koirallasi, kuten suurimmalla osalla, on hiivaa useammassa kuin yhdessä paikassa, esimerkiksi kaikissa neljässä tassussa tai molemmissa korvissa, tai varsinkin, jos sen koko vartalo on hiivasienialtis, sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tarkastella sitä, mitä koira syö.
Ruokavalio on terveenä olemisen perusta. Se, miten ravitset koirasi, joko auttaa sen immuunijärjestelmää hallitsemaan hiivaa, tai se ruokkii mahdollista tai olemassa olevaa hiivan liikakasvutilannetta.
Kannustan sinua laittamaan lemmikkisi niin sanotulle ”hiivanvastaiselle ruokavaliolle”. Hiivanvastaisen ruokavalion kauneus on siinä, että se on myös anti-inflammatorinen ja lajinmukainen ruokavalio.
Hiiva tarvitsee sokeria energianlähteeksi. Hiilihydraatit hajoavat sokeriksi. Sekä lääkärit että eläinlääkärit neuvovat hiivapotilaita saamaan sokerit pois ruokavaliostaan.
Ravintosokeri ei ole vain sitä valkoista, jota lisätään moniin lemmikkieläinten herkkuihin ja joihinkin lemmikkieläinten ruokiin. On olemassa ”salaisia”, piilotettuja sokerimuotoja, jotka voivat myös ruokkia hiivan liikakasvua, esimerkiksi hunaja. Vaikka hunaja voi joissakin tapauksissa olla hyödyllistä lemmikeille, se tarjoaa ravintoa hiivalle. Jos koirallasi on siis hiivasieni, sinun on luettava tarkkaan sen lemmikkieläinten ruokien ja herkkujen pakkausmerkinnät ja vältettävä kaikkia tuotteita, jotka sisältävät hunajaa, korkeaa fruktoosipitoisuutta sisältävää maissisiirappia ja jopa valkoisia perunoita ja bataatteja.
Jos koirallasi on merkittävä hiivaongelma, suosittelen siirtymistä kokonaan sokerittomaksi. Syötä vähäsokerisia kasviksia. Poista perunat, maissi, vehnä, riisi – kaikkien hiilihydraattien on poistuttava sokerittomassa ruokavaliossa. Tämä on todella tärkeä askel. Kunpa voisin kertoa, että hiivaa on helppo hoitaa ja välttää puuttumatta ruokavalioon, mutta näin ei ole. Lemmikkisi täytyy syödä ruokavaliota, joka auttaa pitämään hänen normaaliflooransa terveenä ja tasapainossa.
Toinen asia, jota suosittelen, on lisätä ruokavalioon joitakin luonnollisia sienilääkkeitä, kuten pieni määrä valkosipulia tai oreganoa. Nämä elintarvikkeet ovat sekä sieni- että hiivavastaisia, ja niistä voi olla hyötyä, kun ne auttavat vähentämään hiivatasoa koiran elimistössä.
Hiivaisten korvien desinfiointi
Hiivavastaisen ruokavalion ja sieni- ja hiivavastaisen ravinnon tarjoamisen lisäksi kolmas asia, joka sinun on tehtävä auttaaksesi koiraasi voittamaan hiivatulehduksen, on hiivaisten ruumiinosien desinfiointi.
Tämä on itse asiassa usein unohdettu, mutta maalaisjärjellä toimiva, lähes ilmainen vaihe lemmikkieläinten hiivan liikakasvun käsittelemisessä.
Ihmislääketieteessä sisätautilääkäreiden ja ihotautilääkäreiden on rutiininomaista antaa hiivasta kärsiville potilaille spesifisiä protokollia sairastuneiden ruumiinosien puhdistamiseksi. Samoja ohjeita annetaan harvoin eläinlääketieteessä, mikä on järjetöntä ja todella sääli.
Tyypillisesti eläinlääkäri antaa hiivasienestä kärsivälle asiakkaalle voiteen, salvan tai dippikastikkeen ja ohjeistaa vain jatkamaan sen levittämistä tartunta-alueelle. Ongelma tässä lähestymistavassa on se, että kun hiiva kuolee pois, se muodostaa kuolleen hiivan kerroksen kuolleen hiivan kerroksen päälle. Ellei kuolleita hiivakerroksia poisteta ja ihoa desinfioida, runsaan voiteen lisääminen kuolleiden hiivakerrosten päälle voi itse asiassa pahentaa ongelmaa.
Koiran hiivasienisten kehonosien desinfiointi on siis erittäin tärkeää. Ei ole olemassa mitään pilleriä tai voidetta, joka voisi desinfioida lemmikkisi – sinun on tehtävä se itse.
Jos lemmikkisi korvat ovat hiivaiset, sinun on desinfioitava ne päivittäin. Aivan kuten jotkut ihmiset tuottavat paljon korvavahaa ja puhdistavat korvansa päivittäin, kun taas toiset eivät tuota juuri lainkaan korvavahaa, sama pätee koiriin. Joidenkin korvia ei tarvitse puhdistaa lähes koskaan, kun taas toiset tarvitsevat päivittäisen puhdistuksen.
Tiheys riippuu täysin siitä, kuinka paljon roskia koirasi korvat tuottavat. Jos labrallasi on siis kesäkuukausien ajan soppakorvat, ne on puhdistettava joka päivä tuona aikana.
Jos tarkistat koirasi korvat ja ne ovat puhtaat, kuivat eikä niissä ole hajua, voit jättää päivän puhdistuksen väliin. Tässäkin tapauksessa puhdistuksen määrän tulisi korreloida korvaan kertyneen roskan määrän kanssa. Jos et puhdista roskia, ne eivät katoa maagisesti itsestään. Se kasvaa vahasta hiivaksi, hiivatulehdukseksi ja räjähtäväksi bakteeritulehdukseksi, ellet puutu siihen.
Voit desinfioida koiran korvat joko kaupasta ostetulla liuoksella tai noitapähkinällä ja suurilla vanupalloilla. Käytä niin monta vanupalloa kuin tarvitaan, jotta kaikki roskat saadaan poistettua korvista jokaisella puhdistuskerralla. Älä laita Q-puikkoja koiran korvakäytäviin.
Hiivatassujen desinfiointi
Hiiva viihtyy kosteassa ympäristössä ja raoissa – esimerkiksi koiran jalkapohjien välissä, kainalo- ja nivusraoissa sekä vulvan ja peräaukon ympärillä. Joten hiivaisen koiran näiden osien desinfiointi on todella tärkeää.
Koska koirasi ainoat ruumiinosat, jotka hikoilevat, ovat sen nenä ja jalkapohjat, kuumina kosteina kuukausina, jolloin hiivalla on taipumus kukoistaa, sinun on desinfioitava nuo tassut.
Koirasi koosta riippuen voit käyttää sellaista Rubbermaid-verkkolaatikkoa, joka on täytetty vedellä vesiletkusta, tai jos koirasi on pieni, voit heittää koiran keittiön tai kylpyhuoneen lavuaariin. Jos sinulla on jättikokoinen rotu, voit kokeilla vedellä täytettyä kahvipurkkia tai kuppia. Tavoitteena on kastaa jalat ja taputella ne sitten kuiviksi.
Koiran tassujen suihkuttelu tai pyyhkiminen ei auta. Hiiva elää kynsipohjien alla ja kaikissa rypyissä, joihin ei pääse käsiksi, jos tassuja ei upoteta jalkakastikkeeseen.
Suosittelen jalkakasteliuokseksi gallonaa vettä, kupillista vetyperoksidia ja 1-4 kupillista valkoista etikkaa. Voit käyttää tätä liuosta niin monta kertaa päivässä kuin on tarpeen koiran jalkojen pitämiseksi puhtaina. ’Puhtaasta ja kuivasta’ on tultava mantrasi.
Kun kastat koiran jalat veden/vetyperoksidin/valkoisen etikan supistavaan liuokseen, niitä ei tarvitse huuhdella. Taputtele tassut vain kuiviksi. Liuoksen jättäminen kuivumaan koiran tassuihin toimii sienilääkkeenä ja vähentänee myös tassujen nuolemista ja kaivamista.
Hiivanvastaiset kylvyt ja huuhtelut
Jos koirallasi on hiivan liikakasvua ihollaan, suosittelen desinfioimaan koko vartalon luonnollisella, hiivanvastaisella shampoolla. Ja kyllä, voit tehdä tämän niin usein kuin on tarpeen.
Ei ole enää totta, että koiria ei saisi kylvettää säännöllisesti. Silloin, kun käytettiin hyvin ankaria hiilestä ja tervajohdannaisista valmistettuja shampoita, tämä oli hyvä neuvo. Markkinoilla on kuitenkin nykyään paljon turvallisia shampoita, jotka eivät kuivata lemmikkisi ihoa liikaa tai vahingoita sen turkkia.
Koska hiilihydraatit ja viljat viime kädessä ruokkivat hiivan liikakasvua, en suosittele käyttämään kaurapohjaisia shampoita. Kaurahiutaleet ovat viljaa, joka tarjoaa ravinnonlähteen koirasi iholla olevalle hiivalle.
Käytä sieniä ehkäisevää shampoota, joka on valmistettu esimerkiksi teepuuöljystä tai yrttisekoituksesta. Nämä auttavat hillitsemään lemmikkisi päällä kasvavan hiivan määrää.
Suosittelen kesäkuukausina myös sienilääkehuuhteluja yhdestä kolmeen kertaan viikossa shampoopesun jälkeen. Käytän gallonan vettä, jossa on kupillinen etikkaa tai kupillinen sitruunamehua. Voit myös käyttää 20 tippaa piparminttuöljyä. Kaikki kolme saavat koirasi tuoksumaan hyvältä.
Kun olet shampooinut vaikkapa teepuuhampoolla ja huuhtonut huolellisesti, käytä sen jälkeen jotakin näistä luonnollisista sieniä ehkäisevistä supistavista huuhteluista hiivan määrän vähentämiseksi.
Ei näitä huuhteluita saa koskaan kaataa koiran pään päälle tai silmiin. Kaada kauluksesta, takaa. Kaada litra liuosta koiran päälle ja hiero sitä turkkiin ja ihoon keskittyen kehonosiin, joilla on taipumus kasvattaa hiivaa – kainaloihin, jalkoihin, nivusiin ja hännän ympärille. Kuivaa sitten pyyhkeellä huuhtelematta. Koirasi ei ainoastaan tunne oloaan paremmaksi, vaan hiiva ei lisäänny yhtä nopeasti.
Yksi varoituksen sana sekä sitruunamehun että vetyperoksidin käytöstä: ne voivat valkaista mustan koiran turkin. Jos sinulla on mustaturkkinen koira, kannattaa käyttää etikkaa vaalentavan vaikutuksen välttämiseksi.
Koirille, joilla on sitkeitä tai toistuvia hiivatulehduksia
Monille koirille hiivaongelmat ovat kausiluonteisia. Kun lämpötila ja ilmankosteus nousevat vuosittain, niistä tulee hiivaisia ja haisevia. Jos näin on koirasi kohdalla, kesäkuukausina sinun on oltava valppaana lemmikkisi desinfioinnissa ja puututtava mahdollisiin ruokavalioon liittyviin ongelmiin, jotka saattavat vaikuttaa ongelmaan.
Jos koirallasi on kuitenkin ympärivuotisia hiivaongelmia – olipa ulkona sitten 90 astetta lämmintä tai talvi keskellä talvea – sinun on syytä miettiä mahdollisia immuunijärjestelmän ongelmia.
Jos koirasi on ylikuormitettu hiivan kaltaisen opportunistisen taudinaiheuttajan kanssa, on todennäköistä, että sen immuunijärjestelmä ei toimi 100-prosenttisesti.
Vastaanotollani, kun näen lemmikin, jolla on sitkeä hiivatulehdus, teen immuunitestin, jolla mitataan koiran immunoglobuliinitasot (IgG, IgM ja IgA). Yleensä nämä tasot ovat alhaiset koiralla, jolla on jatkuva hiivan liikakasvu.
Jos koirasi tuottaa terveitä immunoglobuliinitasoja, sen pitäisi pystyä voittamaan lähes mikä tahansa infektio ja erityisesti opportunistinen hiivatulehdus.