Yleismaailmallisesti 650 kaupungissa tehdyssä suuressa kaupunkien saasteiden tutkimuksessa on vahvistettu pelko siitä, että ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyteen lyhyellä aikavälillä ja että ne ovat suorassa yhteydessä iäkkäiden ja jo ennestään päivittäin sairastavien ihmisten kuolemiin.
Tutkimuksessa, jonka on tehnyt 50 tutkijasta koostuva kansainvälinen työryhmä ja joka julkaistiin erikoistuneessa New England Journal of Medicine -lehdessä, kerättiin tietoja 24 maan kaupungeista, mukaan lukien Meksiko Citystä, New Yorkista, Lontoosta ja Madridista. Tutkimuksessa keskitytään kahdenlaisiin ilmassa leijuviin hiukkasiin, jotka ovat peräisin pääasiassa autojen pakokaasuista: PM10-hiukkaset, jotka voivat tunkeutua keuhkoihin, ja PM2,5-hiukkaset, jotka voivat päästä vereen.
Tämän makrotutkimuksen tekijät yhdistävät näiden hiukkasten päivittäisen lisääntymisen päivittäisen kuolleisuuden lisääntymiseen kaikista syistä sekä hengitys- ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemantapausten lisääntymiseen.
Ilmanlaatu, elämänlaatu
On todistettu, että ilmanlaatu vaikuttaa ihmisten terveyteen. Saasteettomassa ympäristössä eläminen merkitsee parempaa elämänlaatua, mutta tiedämmekö todella, miten ilmansaasteet vaikuttavat meihin ja mitkä elimistömme osat vahingoittuvat kunkin saastuttavan hiukkasen vaikutuksesta?
Ailmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin seitsemän miljoonaa kuolemantapausta maailmanlaajuisesti. Väestön kasvu ja keskittyminen kaupunkeihin sekä tapa, jolla kulutamme energiaa kaupunkialueilla muun muassa liikenteen tai lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien kautta, aiheuttavat valtavia määriä terveydellemme haitallisia kaasuja.
Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteemme?
Fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme vaikuttaa eri tavoin se, millaisille ilmansaasteille altistumme. Monet elimet ja ruumiintoiminnot voivat vahingoittua, ja seurauksia voivat olla muun muassa:
- Hengityselinsairaudet
- Sydän- ja verenkiertoelimistön vauriot
- Väsymys, päänsärky ja ahdistuneisuus
- Silmä-, nenä- ja kurkkutulehdus
- Sukupuolielinten vauriot
- Maksan-, pernan- ja verenkiertoelimistön vauriot
- Hermoston vauriot.
Urbaaniväestö on alttiimpi kärsimään ilmansaasteiden vaikutuksista, ja tässä yhteydessä jo sairastuneet ihmiset ovat erityisen alttiita, samoin kuin lapset ja vanhukset.
Kaaviosta näet, miten ilmansaasteet vaikuttavat ihmisiin:
Ailman pilaantumisen pääasialliset syyt
Erilaisista liikennemuodoista peräisin olevat päästöt, fossiilisten polttoaineiden polttaminen, teollinen tuotanto, metsäpalot, aerosolien käyttö ja säteily ovat eräitä ilman pilaantumisen tärkeimpiä syitä.
Tällaisista päästölähteistä vapautuu ihmiselle myrkyllisiä kaasuja ja aineita, joista haitallisimpia ovat troposfäärin otsoni (O3), rikkidioksidi (SO2), typpidioksidi (NO2), bentso(a)pyreeni (BaP) ja leijuvat hiukkaset (PM).
Miten ilmansaasteisiin puututaan
Levittääkseen ilmansaasteiden kielteisiä terveysvaikutuksia Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Climate and Clean Air Coalition (CCAC) – joka koostuu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmasta (UNEP) ja 54 valtiosta – käynnistivät BreatheLife-aloitteen.
Kyseessä on ohjelma, jonka tavoitteena on ”mobilisoida kaupungit ja yksilöt suojelemaan terveyttämme ja planeettaamme ilmansaasteiden vaikutuksilta” ja jossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ilmansaasteisiin liittyvien kuolemantapausten määrä ennen vuotta 2030.
Toimet ovat paikallisia, ja niissä keskitytään parantamaan liikennettä, jätehuoltoa, ilmanlaatua sisätiloissa, energiahuoltoa, teollisuutta, elintarvikkeita ja maanviljelyä.