”Sydän haluaa sitä, mitä sydän haluaa” on klisee, joka ei voisi olla osuvampi. Emme todellakaan voi sille mitään, keneen rakastumme. Rakkaus ei välitä siitä, onko joku vanhempi vai nuorempi, mutta me varmasti välitämme.
Yhteiskunta pitää ikäeroja negatiivisena leimana, mikä aiheuttaa ihmisille pakkomielteitä niiden suhteen. Ja siksi, kun alamme kehittää tunteita ikäluokkiemme ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, pidämme tunteitamme väärinä.
Me usein pystytämme muureja ja pakenemme vuorille, mutta ennen kuin suljet oven mahdollisuudelta rakkauteen, mieti potentiaalisen rakastajasi kypsyystasoa.
Jos olette kumpikin samalla kypsyystasolla, älkää antaako liitteenä olevan ikäluvun hämärtää päätöstänne.
Ehkä ehkä tapasit vanhemman rakastajattaresi ollessasi itsekin vielä kehittymätön. Jokaisella tapaamallamme ihmisellä on tarkoitus elämässämme.
Mahdollisesti tätä ihmistä ei ole tarkoitettu sinulle kehitysvuosiesi aikana, mutta palaatte toisiinne, kun kummallakin on sama ajattelutapa. Tai ehkä tämä henkilö oli elämässäsi väärään aikaan opettamassa sinulle jotain. Oli miten oli, se on saattanut tapahtua syystä.
Voi olla, että hän on kolmekymppinen ja sinä olet kaksikymppinen, mutta hän on yhtä hämmentynyt elämästään kuin sinä omastasi. Saattaa olla pelottavaa, kun ikäeroa on 10 vuotta, mutta koette molemmat samanlaisia asioita elämässä. En ymmärrä, miksi tuon luvun pitäisi estää kahden rakastavaisen kukoistusta.
Tietysti hän on nähnyt enemmän päiviä tällä maapallolla, mutta se ei tarkoita, että hän ymmärtäisi enemmän kuin sinä, missä hän elämässään seisoo.
Jos te molemmat haluatte samoja asioita suhteelta, olette ratkaisseet puolet taistelusta. Aivan kuten samanikäiset pariskunnat, jos ette ole samalla aaltopituudella, asiat ovat yhtä vaikeita.
Yhteiskunta ei ainoastaan tuomitse seurustelua ikäluokkiemme ulkopuolella, vaan se myös odottaa, että me kaikki vanhenemme ja kehitymme samaan tahtiin. Lisäksi odotetaan, että iän myötä tulee kypsyyttä, mikä ei pidä paikkaansa.
Kypsyys on jotain, joka kehittyy elämässä kohtaamiemme kokemusten jälkeen; sinusta ei tule maagisesti kypsää 25-vuotispäivänäsi. Voit kypsyä hyvin nuorena, tai ehkä et koskaan oikeasti kypsy.
Mutta yhteiskunta saa meidät tuntemaan, että jos emme ole keksineet itseämme parikymppisenä, olemme eläneet ja elämme edelleen väärin. Suurimmalla osalla meistä on tulevaisuuden suunnitelmia ja toivomme olevamme tietyssä pisteessä tiettyyn ikään mennessä, mutta se ei aina vastaa todellisuutta.
Väki sanoo aina: ”Käyttäydy ikäisenäsi”. Meidän odotetaan jättävän lapselliset käytöstapamme lukion päättäjäisissä ja olevan kypsiä ”aikuisia”. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, sillä me kaikki kuljemme omia, luonnollisia polkujamme.
Ihmisille sattuu kokemuksia eri aikoina elämässä, mikä saa jotkut kasvamaan aikuisiksi normaalia nopeammin tai hitaammin. Voit olla 24-vuotias, jolla on 45-vuotiaan ajatusmaailma tai päinvastoin.
Vaikka en ole suinkaan parisuhdeasiantuntija, loppujen lopuksi jätä kaikki arvostelu taaksesi, kun löydät jonkun todella erityisen ihmisen. Ei ole kahta samanlaista ihmistä, kuten ei ole kahta samanlaista romanssia. Ota jokainen ihminen sellaisena kuin hän tulee.
Tunnen rakastavaisia, joilla on yhdeksän vuoden ikäero ja jotka ovat yhtä onnellisia kuin ne, joilla on kahden kuukauden ikäero. Älä sulje itseäsi pois iän perusteella, vaan ota huomioon, missä vaiheessa eri-ikäiset ihmiset ovat elämässään.
Se, että joku on tietyn ikäinen, ei tarkoita, että hän sopii tiettyyn asemaan.
Anna rakkauden tehdä salaperäinen taikansa, jos huomaat, että sinulla on erityinen yhteys jonkun kanssa, joka on sinua vanhempi tai nuorempi. Tutki sitä ja anna sen kasvaa kauniisti.