How and What to Feed a Crowd {Perfect for Family Reunions!}

Saa kaikki vinkit, reseptit ja inspiraatio, joita tarvitset, jotta suurten ryhmien ruokkiminen tai perhejuhla-aterioiden suunnittelu onnistuu!

Noh, mistään en tykkää puhua enempää kuin siitä, miten ja mistä ruokkia suuri joukko ihmisiä.

Ei todellakaan, minä rehellisesti RAKASTAN siitä puhumista.

Jos et halua tuhlata vähintään 37 (okei, 58) minuuttia kallisarvoisesta ajastasi, sinun on luultavasti parempi, ettet kysy minulta mitään kysymyksiä, jotka liittyvät tähän aiheeseen.

Joo, joo, minun täytyy hankkia elämä. Mutta siihen asti, puhutaanpa vaikka väkijoukon ruokkimisesta…

Tänään halusin antaa muutamia vinkkejä ja ruokalistaneuvoja, jos etsit miten ruokitaan suuria ryhmiä, varsinkin kun perhejuhla- ja kirkon leirikausi on käsillä.

Noin tammikuusta 2015 marraskuuhun 2017 minä ja perheeni (yhdessä monien ja monien muiden värväämieni vapaaehtoisten ja avustajien kanssa – periaatteessa niiden, jotka eivät voineet välttyä minulta tarpeeksi nopeasti) ruokimme säännöllisesti 85-125 rakennustyöläistä ja toimistohenkilökuntaa, jotka rakensivat LDS-temppeliä omalla alueellani.

Suunnittelin ruokalistan, rekrytoin apua, ja lapseni auttoivat usein pakkaamaan ruskeat pussit, jotka oli täytetty herkuilla, lautasliinoilla, vesipullolla ja astioilla. Luulen, että kaiken kaikkiaan tarjoilimme yli 30 lounasta tälle valtavalle joukolle nälkäisiä miehiä ja naisia.

Kun sanoisin, että minusta tuli äärimmäisen taitava laatimaan ruokalistoja suurille väkijoukoille (ja tiskaamaan mielettömän määrän astioita sen jälkeen), se on vähättelyä. Mutta kokemus teki minusta vieläkin intohimoisemman, jos se on mahdollista, kaikkien niiden yksityiskohtien suhteen, jotka liittyvät suurten ihmisjoukkojen ruokkimiseen.

Tarkoitan, että jos aiot nähdä vaivaa tehdessäsi uskomattoman aterian, voisit yhtä hyvin tehdä sen sadan ihmisen ruokkimiseen, eikö niin?

Vai niin, tai ehkäpä et.

Vuosikausia sitten julkaisin postauksen, jossa kerrottiin kolmesta loistavasta ruokalistasta, joiden avulla voi ruokkia väkijoukon. Jokaisessa ruokalistassa on reseptit, jotka on kirjoitettu ruokkimaan vähintään 20 henkilöä (helposti ekstrapoloitavissa vielä suuremmille väkijoukoille), sekä tulostettava taulukko täynnä yksityiskohtia siitä, kuinka pitkälle etukäteen voit tehdä kunkin reseptin, pakastusvinkkejä jne.

Tänään hyödynnän kokemusta, jonka sain yli kolmen vuoden aikana, jolloin suunnittelin ja toteutin lounasruokalistoja suosikkirakennustyöläisilleni (puhumattakaan suuresta määrästä aterioiden valmistelua perhetapaamisiin – sekä Brianilla että minulla on 30-45 perheenjäsentä vanhempien/sisarusten jälkeläislinjassamme), ja aion jakaa kanssasi kolme suosituinta ateriaa, joita tarjoiltiin rakennustyöläisten lounasruokailuaikakaudellamme, sekä joitain perhetapaamiskokouksen suosikkiruokalistoja (sekä paljon muita vinkkejä).

Sukelletaanpa mukaan!

Pikahuomautus tästä pikkuruisesta asiasta. Meillä kaikilla on erilaiset suuntaviivat ja mukavuusasteet, kun on kyse siitä, että kannattaa tehdä kaikki asiat alusta asti alusta asti vai ostaa kaikki vähänkin, jopa valmiit jutut, kaupasta.

En ole täällä luennoimassa. Sen sijaan ihmisenä, joka innostuu tekemään mahdollisimman paljon tyhjästä, annan pientä emotionaalista tukea ja virtuaalisen halauksen sanoakseni: on ihan ok karsia vähän kulmista, kun ruokkii porukkaa. Lähinnä siksi, ettet saa hermoromahdusta.

Totta kai kotitekoisten sämpylöiden tekeminen on jännittävää, ja uskon, että voimme olla samaa mieltä siitä, että useimmiten ne maistuvat maailmojen verran paremmilta kuin kaupasta ostetut sämpylät, mutta kun ruokkii paljon ihmisiä, ei ole häpeä ottaa niitä hampurilais- tai päivällissämpylöitä ruokakaupasta.

Luota minuun tässä asiassa.

Yksi ensimmäisistä lounaista, joita tarjoilin ”omille” rakennustyöläisilleni, oli keittoa leipäkulhoissa. Ostinko niitä viattomia pieniä leipäkulhoja vai harkitsinko keiton tarjoilua kunnon, vanhanaikaisissa paperikulhoissa?

En tietenkään. Koska en ollut vielä oppinut läksyäni. Sen sijaan tein 100 leipäkulhoa tyhjästä (uskollisen Marilyn-tätini avustuksella). Ja tiedättekö mitä? En usko, että yksikään ihminen, joka söi lounaan sinä päivänä, tiesi tai välitti siitä, että nuo leipäkulhot oli tehty tyhjästä.

Vinkkini on, että keskitä kotitekoinen energiasi niihin resepteihin/ruokiin, jotka todella kaipaavat alusta asti tehtyä. Täydellinen esimerkki: kotitekoiset sloppy joes vs. säilykkeet. Harkitse kotitekoisen sloppy joe-täytteen tekemistä ja nappaa ne pullat kaupasta. Tosin minulla on hauska tarina sloppy joe -lihasta, jonka jaan alla.

Kolme suosituinta ateriaa

Pidemmittä puheitta tässä ovat kolme suosituinta ateriaa, joita maanmieheni ja minä olemme tarjoilleet lounaaksi kolmen viime vuoden aikana:

1) Sweet Pork Cilantro Lime Rice Bowls (tuoreiden hedelmien ja kaurahiutaleisten suklaakeksien kera)
*Käytin tähän ateriaan reseptiyhdistelmää (mallina nämä BBQ Chicken Salad Bowls), mutta se oli mielettömän, mielettömän suosittu joka kerta, kun tarjoilimme sitä. Käytin tätä tomaattisianlihaa tai tämän reseptin makeaa sianlihaa – pari kertaa käytin taco-lihaa; silputtu kana toimisi myös loistavasti – ja tarjoilin sen korianteri-lime-riisin päällä tonneittain lisukkeita: silputtua juustoa, pilkottuja tomaatteja, smetanaa, guacamolea tai kuutioituja avokadoja, oliiveja jne. ja tietenkin tätä unelmoivaa korianteri-lime-kastiketta (joka tarjoillaan suurissa puristuspulloissa). Todellinen hitti oli, kun löysin nämä rapeiksi paistetut jalapenot, joita tarjoilin päälle. Hyvänen aika, kaikki sekosivat. Yksi tämän aterian valtavista hyvistä puolista on se, että se on räätälöitävissä jokaiselle ruokailijalle – jopa nirsoilijat voivat löytää valikoimasta jotain lisättävää riisikulhoonsa!

Tee etukäteen: kaikki täytteet voi leikata ja laittaa jääkaappiin etukäteen (samoin tuoreet hedelmät tarjoilua varten); makeaa possua tai taco-lihaa voi valmistaa etukäteen ja pakastaa, jotta se on helppo lämmittää uudelleen; korianteri-lime-riisiä voi valmistaa useita päiviä etukäteen ja varastoida ne ziploc-pusseihin, jotta ne voi lämmittää uudelleen mikroaaltouunissa, tai ne voi kaataa uunipannuun ja lämmittää uudelleen foliolla peitettynä uunissa; keksejä voi valmistaa useita viikkoja etukäteen ja pakastaa.

2) Sloppy Joes* (sipseillä, vesimeloniviipaleilla ja suklaakeksipatukoilla) tai BBQ Pork Sandwiches (liian läheltä piti)
**Tämä ateria on niin helppo ja aina hitti; voit tehdä itse tehdyt sämpylät, mutta tämä ateria on mielettömän yksinkertainen kaupasta ostetuilla sämpylöillä! Tee etukäteen: Sekä sloppy joe että BBQ-possunliha voidaan valmistaa etukäteen. Joko useita päiviä etukäteen ja jäähdytettynä tai jopa kuukausi etukäteen ja pakastettuna. Vesimelonin voi leikata ja säilyttää katetussa astiassa 1-2 päivää etukäteen, ja keksipatukat voi tehdä, leikata neliöiksi ja pakastaa useita viikkoja etukäteen.

3) Hitaasti keitetyt punaiset pavut + makkara ja riisi (sämpylöiden, omenaviipaleiden ja brownieiden kera)

*Hieman laatikosta poikkeava ateria, mutta tämä ateria on niin täyteläinen, HELPPO ja herkullinen! Kun mieheni ehdotti, että tarjoaisin sitä yhdeksi rakennuslounaaksi, epäröin, mutta ei olisi pitänyt epäillä. Tästä tuli nopeasti suosikki. Make ahead: Punaiset pavut ja makkara voidaan valmistaa etukäteen ja pakastaa uudelleen lämmitettäväksi (voi olla tarpeen lisätä hieman lientä ohentamaan sitä pakastamisen ja sulattamisen jälkeen); riisi voidaan valmistaa useita päiviä etukäteen ja pakastaa jääkaappiin ziploc-pusseihin uudelleen lämmitettäväksi mikroaaltouunissa tai levittää pannulle uudelleen lämmitettäväksi uunissa (peitettynä foliolla); brownieita voidaan valmistaa ja pakastaa useita viikkoja etukäteen.

Kunnianarvoisa maininta: Build Your Own Sandwich/Hoagie Station, jossa on sipsejä, hedelmäsalaattia ja keksejä (niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin)

*Lupauksen mukaan hauska ja täysin epäolennainen tarina sloppy joesista. Eräänä kuukautena, kun sloppy joes oli rakennuksen lounaslistalla, olin kerännyt uskollisia vapaaehtoisia auttamaan sloppy joe -lihan tarjoamisessa. Olen liian passiivis-aggressiivinen vaatiakseni ystävällisiä vapaaehtoisia tekemään tiettyä reseptiä, joten pyysin vain, että tietty määrä annoksia sloppy joe -lihaa tuotaisiin kotiini aamukahdeksaan mennessä, jotta voisin lämmittää ne kaikki. Noin 6-7 naista toi tuona aamuna sloppy joe -lihaa. Jotkut toivat kotitekoista lihaa erilaisista perinneresepteistä – toiset toivat säilykkeitä. Tarpeen pakosta (ja koska minun piti ajaa kaikki ruoka 20 minuutin ajomatkan päähän) sekoitin kaikki viimeisetkin sloppy joe -annokset yhteen sähköpaahtimessani ja lämmitin ne kaikki. Kaverit, en ole koskaan ennen elämässäni saanut näin paljon pyyntöjä ”reseptistä”. Haha! Kaikki halusivat salaisen reseptin uskomattomiin sloppy joesiin! Sanoin vain: ”Ai, se on vain vähän sitä ja vähän tätä”, ennen kuin vaihdoin kiusallisesti puheenaihetta. Se naurattaa minua vieläkin, kun ajattelen sitä (vähän niin kuin silloin, kun äitini voitti seurakuntamme chilikilpailun avaamalla tölkin Nalleyn chiliä ja lämmittämällä sen hitaassa keittimessä).

Keep it Simple

Yllä olevasta listasta käy selväksi, että mikään noista ateriakokonaisuuksista ei ole hieno.

Kun tarjoilet suurille ryhmille, kuten perhejuhla-aterioita tai kirkon tilaisuuksia tai mitä tahansa, et todennäköisesti ole menossa seitsemän ruokalajin gourmet-ateriaan (et ainakaan, jos kuulut rentoon perheeseeni!). Totta kai sille on aikansa ja paikkansa – ja on yhtä hauskaa ideoida kynttiläillallisen ruokalistasuunnitelmia, mutta kun tarjoilet suurelle joukolle, pidä se yksinkertaisena!

Ydinmaukas pääruoka + tuoreita hedelmiä tai vihanneksia, jotka eivät vaadi paljoa valmistelua + nopea lisuke + etukäteen valmistettava jälkiruoka.

Tämä on aika yksinkertainen ja aika täydellinen suunnitelma.

Olen huomannut, että hitaassa keittimessä valmistettavat lihat/ruoat ovat täydellinen lähtökohta suurten ryhmien ruokalistasuunnitteluun. Miksi? A) koska ne ovat yleensä yksinkertaisia ja suoraviivaisia ja B) ne voidaan hyvin usein valmistaa etukäteen ja pakastaa ja lämmittää sitten heti uudelleen hitaassa keittimessä.

Et tarvitse niin paljon ruokaa kuin luulet tarvitsevasi

Vuosien varrella olen oppinut, että et tarvitse niin paljon ruokaa kuin luulet. Uskolliset apulaiseni rakennustyömaan lounaspäiviltä nauravat päänsä irti juuri nyt, koska heidän täytyisi melkein sitoa käteni selkäni taakse estääkseen minua tekemästä kolminkertaista määrää ruokaa siihen nähden, mitä oikeasti tarvitsimme.

Olen niin huolissani siitä, että ruoka loppuu kesken, että ylisuunnittelen ja valmistelen liikaa (ajatelkaapa: teen vielä kuusi erää perunasalaattia puolilta öin), ja lopputuloksena on gallonoiden verran ruokajäämätöntä ruokaa.

Ei käy kuten minulle.

On olemassa sivustoja, jotka on omistettu antamaan neuvoja siitä, miten muuttaa reseptejä ruokkimaan väkijoukkoa (kuten tämä vanhan koulukunnan foorumi), mutta olen enimmäkseen oppinut kokeilemalla ja erehtymällä, että se, että otat reseptin, joka palvelee 6:aa, ja kerrot sen 10:llä ruokkiaksesi 60:tä ihmistä, ei ehkä ole kaikkein tarkin tapa tehdä asioita (koska yleensä lopputuloksena on liikaa ruokaa).

Tässä on muutama satunnainen nyrkkisääntö:

-Suunnittele noin 1/4-1/3 kiloa lihaa per henkilö, jos liha tarjoillaan muiden asioiden kanssa (kuten voileivän tai salaatin päällä). Viime viikolla eräässä perhetapaamisessa teimme BBQ-possuvoileipiä 30:lle hengelle. Tämän reseptin avulla äitini osti 8 1/2 kiloa sianlihaa, ja se oli täydellistä. Jäljelle jäi noin 1/2 kupillista (ja näin jopa parin nälkäisen aikuisen syövän kaksi voileipää). Vertailun vuoksi mainittakoon, että meillä oli noin 15 aikuista ja 15 lasta (joista osa oli teini-ikäisiä).

Suurelle joukolle lisukkeet riittävät melkein aina suuremmalle joukolle kuin reseptissä ilmoitettu annoskoko. Tämä saattaa johtua siitä, että usein suuret ryhmät koostuvat aikuisista ja lapsista tai siitä, että jos pääruoka on runsas, lisukkeesta riittää pidemmälle… Oli miten oli, olen oppinut, että jos lisukkeen reseptissä (kuten hedelmä- tai perunasalaatissa) ilmoitetaan annoskooksi kuusi, jos ryhmäni on suurempi kuin 15 tai 20, voin yleensä varautua siihen, että reseptillä ruokitaan pikemminkin kahdeksan ihmistä…

Esimerkki: Esimerkiksi: Sanotaan, että haluan tehdä hunaja-lime-hedelmäsalaattia 30 hengen ryhmälle. Kyseisen reseptin annoskoko on kuusi, joten jos kerron annoskoon viidellä saadakseni 30 annosta, tiedän kokemuksesta, että minulle jää paljon yli. Sen sijaan ajattelen, että reseptillä ruokitaan luultavasti pikemminkin kahdeksan ihmistä, joten otan reseptin ja kerron ainekset 3 1/2:lla tai neljällä (kuuden sijasta) saadakseni tarpeeksi annoksia 30 hengelle. Onko siinä järkeä? Tämä ei ole tarkkaa tiedettä, ja paljon riippuu siitä, ketä ruokit (heidän ikänsä, ruoanottokykynsä jne.), mutta se on yleinen ohje, joka on auttanut minua aiemmin. Väitän edelleen, että on parempi tehdä liikaa kuin liian vähän, mutta tämän mielessä pitäminen, kun suunnitellaan ruokaa suurelle ryhmälle, auttaa ruokakustannusten ja tähteiden suhteen.

Suuresta, mutta silti ”keskikokoisesta” vesimelonista saa noin 50 kolmion muotoista viipaletta. Saatat ihmetellä, miksi minun pitää mainita näin tarkka yksityiskohta, mutta se kerta, kun minulle jäi lopulta KUUSI VESIMELONIA yli, koska minulla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka monta viipaletta kustakin saisi, on jättänyt minuun arvet; olen auttamassa muita.

Pakasta kaikki

Okei, ehkä ei kaikki, mutta harvoin olen löytänyt reseptiä tai ruokaa, joka ei pakastuisi kunnolla, mikä tarkoittaa sitä, että voit valmistaa paljon ennakkoon. Merkittäviä poikkeuksia, joita EI kannata pakastaa, ovat: perunasalaatti, hedelmäsalaatti, makaroni- tai pastasalaatti, maitopohjaiset reseptit jne.

Mutta useimmat pääruoat ja jälkiruoat voi tehdä etukäteen ja pakastaa hyvin tuloksin.

Toista perhetapaamisen ateriaa varten tein tätä taco-lihaa (käytin 10 kiloa lihaa palvelemaan 30 ihmistä – ja lisäsin kaikki ainekset kymmenkertaisiksi jalapenoa ja sipulia lukuun ottamatta). Sen sijaan, että olisin hauduttanut kaikki ainekset yhdessä, ruskistin lihan erissä, siirsin sen valtavaan kulhoon ja lisäsin mausteet ja tomaattikastikkeen ja sitten suljin sen gallonankokoisiin ziploc-pusseihin ja laitoin ne kaikki pakastimeen. Jouduimme ajamaan 10 tuntia, joten pakastettuna se oli helppo pitää kylmänä matkan aikana.

Laitoin pussit äitini jääkaappiin, kun saavuimme perille, ja seuraavana päivänä se oli sulanut ja valmis menemään suoraan hitaaseen keittimeen. Se kypsyi koko päivän matalalla ja oli kuumaa ja maukasta ajoissa illalliseksi.

Suurin osa kekseistä ja brownieista/patukoista pakastuu täydellisesti ja niitä voi valmistaa viikkoja etukäteen. Minulla on joitakin todella suuria tupperware-tyyppisiä astioita, joihin pakastan suuria eriä herkkuja, jotka on erotettu toisistaan vahapaperikerroksilla, mutta usein käytän vain pakastimen ziploc-pusseja ja kutsun sitä hyväksi (salainen vinkkini on painaa tai, kyllä, imeä kaikki ilma pois, jotta pussi on ilmatiivis – ei niin paljon, että herkut litistyvät – mutta juuri sen verran, että siitä tulee tiivis pieni paketti).

Voi olla aika kanavoida sisäinen taulukkolaskennanörttisi ja luoda taulukko siitä, mitä tarjoilet ja kuinka pitkälle etukäteen voit valmistaa tietyt osat. Etukäteissuunnittelu pelastaa sinut. Lupaan sen. Lisäksi se antaa sinulle mahdollisuuden delegoida, ja se on kaunis asia.

Oikeat työkalut säästävät sinua

Jos et kokkaa säännöllisesti yleisölle, sinun ei luultavasti tarvitse investoida tiettyihin työkaluihin ja tarvikkeisiin. Voit helposti lainata suurimman osan näistä välineistä, mutta ajattelin jakaa listan työkaluista, jotka pelastivat minut, kun tarjoilin rakennuslounaita… JA käytän kaikkia näitä välineitä edelleen, vaikka en kokkaakaan yleisölle yhtä usein.

On mukavaa, kun ympärilläsi on joitain isoja ja suurikokoisia esineitä, jotka voivat pelastaa sinut, kun sinua pyydetään tekemään valtava salaatti kirkkoon tai sinun täytyy sekoittaa eeppisen suuri erä limaa lapsillesi.

{Sisältää muutamia affiliate-linkkejä joihinkin alla oleviin tuotteisiin}

-Suuri hidas liesi tai sähköinen paahtopaisti: Minulla on 8-neliöinen hidas liesi, mutta täytyy myöntää, että rakastan sähköpaahtimeni elämää enemmän. Käytän tätä vehjettä koko ajan. Juhlapyhinä, suurten erien keittämiseen, pikkulapsen kylpyammeeseen (ok, vitsi vain)… ja lainaan sitä ainakin kuukausittain jollekin, joka sitä tarvitsee.

-Suurikokoiset sekoitus-/annoskulhot, joissa on kansi: Lempikulhoni kautta aikojen on jättimäinen punainen kulho (Tupperware Thatsa Jumbo -kulho, jos puhut Tupperwaresea), jossa on kansi ja kansi… Äitini osti sen minulle naimisiin mennessä. Ne ovat aika kalliita (noin 60 dollaria), mutta rakastan tuota kulhoa niin paljon, ja se on ollut erittäin kätevä, kun olen tarjoillut suuria ihmisjoukkoja. On kuitenkin paljon muitakin kannellisia kulhoja, joita voi käyttää. Costco kuljettaa säännöllisesti melamiinisarjaa, joka on aika hyvä (samanlainen kuin nämä Crate and Barrelissa).

-Säilytysastiat: Minulla on neljä tällaista 2,5 gallonan/40 kupin rubbermaid-säilytysastiaa, ja käytän niitä koko ajan. Pakastan niissä suuria eriä keksejä, käytän niitä vesimeloniviipaleille potluckeissa/BBQ:ssa – ne ovat loistavia tarjoilu- tai säilytysastioita hedelmäsalaatille, pastasalaatille tai KAIKILLE salaateille.

-Kalliit työvälineet: Siksi edullisten, mutta silti tehokkaiden ja astianpesukoneen kestävien astioiden pitäminen lähellä voi auttaa. Nämä pienet pihdit ovat olleet vuosien varrella hengenpelastajia, samoin kuin nämä yksinkertaiset tarjoilulusikat.

———-

Tässä oli TONTI tietoa, mutta toivon, että jos suunnittelet ruokalistaa tai ateriaa, jolla voit ruokkia väkijoukkoa tänä kesänä (tai milloin tahansa!), että oivallukset ja vinkit auttavat sinua ja säästävät mielenterveyttäsi vain hieman.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.