Yoga, meditaatio, palvonta (puja), jumalalle tai jumalattarelle omistautuminen, pyhiin kaupunkeihin suuntautuva pyhiinvaellus, oman dharman (tarkoituksen/roolin) mukainen elämä.
Monet festivaalit ympäri vuoden ja monenlaiset rituaalit. Useimmat juhlistavat luonnon kiertokulkua, kunnioittavat tiettyä jumaluutta tai muistavat jotakin tapahtumaa Raman tai Krishnan elämässä. Suosittuja juhlia ovat muun muassa Holi, Diwali ja Mahashivaratri.
Monien hindujen uskonnollisessa elämässä keskitytään omistautumiseen Jumalalle (joka mielletään Brahmaniksi, Shivaksi, Vishnuksi tai Shaktiksi) tai useille jumalille. Tämä omistautuminen ilmenee yleensä rituaaleina ja käytäntöinä, jotka liittyvät jumalien veistoksiin ja kuviin kotipyhäköissä.
Filosofisesti suuntautuneemmat hindut jättävät jumalat kokonaan huomiotta ja etsivät Itsen oivaltamista intensiivisen meditaation avulla. Toiset taas keskittyvät ensisijaisesti täyttämään yhteiskunnallisia ja moraalisia velvollisuuksia, jotka sopivat heidän asemaansa elämässä.
Näitä eri lähestymistapoja pidetään yhtä pätevinä, ja itse asiassa ne tunnustetaan muodollisesti kolmeksi vapautumiseen johtavaksi poluksi (margas): bhaktimarga (hartauden polku), jnanamarga (tiedon tai filosofian polku) ja karmamarga (töiden ja toiminnan polku).
Hindujen uskonnolliset vaiheet
Hindujen uskonnollisissa käytännöissä keskitytään sekä sosiaaliseen asemaan että elämänvaiheeseen liittyvien velvollisuuksien täyttämisen tärkeyteen. Jälkimmäisen osalta perinteisten hindujen odotetaan kulkevan elämänsä aikana neljän vaiheen (ashraman) läpi:
- – Brahmacharga, joka tapahtuu kouluvuosina, keskittyy tiedon hankkimiseen ja luonteen kehittämiseen;- Grastha, keskimmäiset vuodet, keskittyy maallisiin harrastuksiin ja nautintoihin, kuten avioliittoon, perheeseen ja uraan;- Vanaprastha, kun omat lapset saavuttavat aikuisuuden, on aikaa, jolloin keskitytään entistä enemmän hengellisiin asioihin; ja- Sanngasu, viimeisinä elinvuosinaan voi hylätä maailman kokonaan ja siirtyä mietiskelevään elämään.